Page 10 - Alueviesti_02

Keskiviikko tammikuun 10. 2007

10

Akkavalta vaan lisääntyi äet-

säläisessä Malmin perheessä,

kun tuorein nuppu ponnisti maa-

ilmaan 2. tammikuuta. Kellon-

ajaksi kirjattiin 21.08, ja synty-

mämitoiksi 3 295 grammaa ja

49 senttiä.

10-vuotiaan Johannan sekä 5-

vuotiaiden kaksosten Camillan ja

Henrikan pikkusisko on rauhallis-

ta sorttia. -Syö ja nukkuu, toteaa

Vammalan ja Äetsän ensimmäiset tyttöjä

äiti Maarit. Neidin nimeä ei ole

vielä ehditty päättää. -Siskoille hän

on taapero, vaikkei varsinaisesti

vielä ihan taaperoiässä olekaan,

nauraa Tommi-isä.

Innokkaista hoitajista ei ole pu-

laa, sillä Maarit ja hänen siskonsa

ovat synnyttäneet Äetsään yhteensä

kaksitoista lasta. Serkuksista van-

hin on 10-vuotias, tuleva nuorim-

mainen syntyy vielä tämän vuo-

den puolella. -Kun muutimme Äet-

sään, ihmettelin kun kaikki

ovat toisilleen sukua. Nyt en

enää ihmettele, Maarit nauraa.

Mikäli Malmin perheen nuo-

rimmainen on tullut siskoihin-

sa, tiedossa on rauhallisia ja

hyvinnukuttuja öitä. -Kukaan

tytöistä ei ole valvottanut käy-

tännössä ollenkaan.

Äetsän ensimmäistä muistet-

tiin kunnan toimesta kummi-

lusikalla ja kukkakimpulla.

Salakarin perheen pienokainen

oli ilmeisesti jo ennakkoon päät-

tänyt olla Vammalan ensimmäi-

nen vauva. Neitokainen nimittäin

syntyi kolme viikkoa etuajassa. -

Laskettu aika olisi ollut 22. tam-

mikuuta, äiti Riikka kertoo.

Neiti Salakari näki päivänvalon

3.1. kellon näyttäessä 20.15. Painoa

oli kertynyt 2780 grammaa ja pi-

tuutta 47 senttiä.

Riikka ja Petteri Salakari muutti-

vat Vammalan Iisaan Tampereelta

vuonna 1999. Perhe on lisännyt Vam-

malan asukaslukua komeasti, sillä

Salakarien yhdeksäs

Vammalan ensimmäinen

tummatukkainen tyttövauva on jo

perheen yhdeksäs lapsi. Häntä hoi-

vaavat 16-vuotias Riku, 14-vuotias

Riina, 12-vuotias Noora, 10-vuoti-

as Roni, 8-vuotias Sami, 5-vuotias

Tomi, 3-vuotias Saana ja 1-vuotias

Saila. -Kyllä me ollaan aina haluttu

iso perhe, Riikka kertoo. Sitä, tu-

leeko nyt syntynyt neitokainen jää-

mään perheen kuopukseksi, vanhem-

mat eivät vielä tiedä. -Ei ainakaan

mitään päätöksiä olla tehty, että jäi-

si, he myhäilevät. Ja mikä on per-

heen kasvaessa, kun 2005 jouluksi

valmistununeessa omakotitalossa on

250 neliötä temmeltää. -Kolmen

Malmin perheen

akkavalta vahvistui

Tommi ja Maarit Malmin tytär syntyi 2. tammikuuta. Isosiskojen Taaperoksi kutsuma neiti omaa

rauhallisen luonteen.

nuorimman pojankin huone on niin

iso, että sählyä ne siellä aina pelaa-

vat, isä kertoo.

Jos vanhat merkit paikkansa pitä-

vät, tuuhea tummatukka on ärhäk-

kää sorttia. -Meillä on ollut lapsia

laidasta laitaan. On ollut koliikkia

ja toisaalta tosi helppoja lapsia, Riik-

ka kertoo. -Vaaleita ja lempeitä, ja

sitten tummia ja ärhäköitä, äiti ja

isä nauravat.

Myös Vammalan vuoden ensim-

mäistä vauvaa muistettiin kaupun-

gin toimesta.

Pauliina Parto

Ihan ensimmäistä kertaa eivät Riikka ja Petteri Salakari vauvanhoitoa harjoittele, sillä Vammalan ensim-

mäinen neitokainen on perheen yhdeksäs lapsi. Perheen vanhimmat, Riku ja Riina eivät ehtineet kuvaan.

Viime syksyn hirvijahdille

asetetut tavoitteet saavutet-

tiin. Yli 66 000 pyyntilupaa

antoivat lähes 76 000 hir-

ven saaliin. Vaikka pyyntilu-

pien käyttöaste jäi varsin al-

haiseksi tulosta voidaan pi-

tää hyvänä. Hirvieläinten

metsästykseen käytettiin

noin 1,5 miljoonaa metsäs-

tystyöpäivää.

Hirvikantaa on viime vuo-

sina pyritty leikkaamaan eri-

tyisesti maan pohjoisosissa.

Hirvikannan säätelemiseksi

tavoitteiden mukaiseksi maa-

han myönnettiin yli 66 000 hir-

venpyyntilupaa. Yhdellä luval-

la saattoi ampua yhden aikui-

sen tai kaksi vasaa, mikäli riis-

tanhoitopiiri ei asettanut tästä

poikkeavia ehtoja. Saaliiksi

saatiin vajaa 76 000 hirveä,

joten ennen hirvenmetsästyk-

Jahtikaudella ammuttiin

lähes 76 000 hirveä -

lupien käyttöaste putosi

sen alkua asetettu jahtitavoite

saavutettiin.

Oulun riistanhoitopiiri

kärjessä

Oulun ja Kainuun riistanhoi-

topiireissä hirvisaalis oli suu-

rempi kuin koskaan aikaisem-

min. Myös Lapissa metsästys

oli ennätyslukemissa. Lähes

puolet koko maan hirvisaaliista

ammuttiin näiden kolmen poh-

joisimman riistanhoitopiirin

alueelta.

Koko maassa pyyntilupien

käyttöaste oli selvästi alempi

kuin vuonna 2005 (93/88 %).

Yli 90 % käyttöasteeseen pääs-

tiin noin puolessa riistanhoi-

topiirejä. Maan korkein lupi-

en käyttöaste oli Pohjois-Kar-

jalassa (97,8 %). Myös Kai-

nuussa päästiin yli 95 prosen-

tin.

Vasojen osuus saaliista

alle puolet

Koko maassa ammuttiin 41

356 aikuista ja 34 222 vasaa.

Hirvisaaliissa aikuisten ja va-

sojen määrää verrattaessa maan

suurin vasaprosentti oli Varsi-

nais-Suomessa eli 53,7. Yli vii-

denkymmenen prosentin ylsi

myös neljä muuta riistanhoi-

topiiriä. Pienin vasaprosentti

oli Lapissa - runsaat 35.

Koko maassa ammuttiin

uroksia suunnilleen saman ver-

ran kuin naaraita.

Metsästäjien arviot hirvikan-

nan tilasta, pyyntilupien käyt-

töaste sekä urosten ja vasojen

osuus kokonaissaaliista ovat

lukuja, jotka kaikki ilmaisevat,

että hirvikanta näyttäisi olevan

laskussa suurimmassa osassa

maata.

Kullekin jahtikaudelle sat-

tuu helposti poikkeuksellisia

olosuhteita. Kahtena perättäi-

senä syksynä lähes joulukuun

15. päivään yhtämittaisena jat-

kunut hyvin lämmin sää aihe-

utti erityisesti talvilaidunalu-

eiden hirviseuroille ongelmia,

koska hirvillä ei ollut mitään

kiirettä lähteä kesälaitumilta

karumman ravinnon perään

ylänkömaille.

Lavian seudun riistanhoi-

toyhdistyksen alueelle (Kii-

koinen, Lavia ja Suodennie-

mi) oli myönnetty yhteensä

58 hirvenkaatolupaa, joilla

voitiin kaataa enintään 39

isoa (20 urosta) ja 38 vasaa.

Monella seurueella jahti kes-

ti vain muutaman viikonlopun,

Lavian seudun

jahdin lopputulos

ihan kohtuullinen

kun taas toiset nauttivat met-

sälläolosta täyden ajan, eli jou-

lukuun 15. päivään asti. Muun

muassa Suodenniemen etelä-

pää käytti jahtiin 5 ja Lavian

Metsästysseura 10 jahtipäivää.

Sarviltaan isoin uros kaadet-

tiin Hanhijoen alueelta Miika

Kukkulan toimesta ja sonnilla

oli 13 piikkiset sarvet. Teuras-

painoltaan isoimman hirven

kaatoi Jorma Tuominen. Tällä

sonnilla oli painoa 249 kg,

vaikka päässä oli ”vain” 8 piik-

kiset sarvet.

Alueen metsästysseurat oli-

vat mukana ns. yhteisluvassa

ja jahtivoutina toimi Jukka

Väissi Suodenniemen Metsäs-

tysseurasta. Koko alueelle jää-

nyt hirvikanta jäi havaintojen

mukaan hieman edellisvuotis-

ta pienemmäksi vaikka muu-

tamien seurojen alueella hir-

viä tuntui olevan runsaastikin.

Hirvien lukumäärä pyritään

talven aikan lentolaskennalla

varmistamaan, jos nyt sitten

vielä lunta saadaan.

HL

Page 10 - Alueviesti_02_2007