Page 4 - Alueviesti_02

Keskiviikko tammikuun 10. 2007

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

2

Pidä

lupauksesi!

Kaikkien ryhmien kokoontumisajat ja -paikat:

www.painonvartijat.fi

aikataulut tai puh. (09) 500 500

Kiikoinen Lavia Mouhijärvi Vammala Äetsä

PALVELUSETELITUOTTAJIEN HAKU JA

PALVELUSETELITUOTTAJIEN TIETOJEN TARKISTUS

Vammalassa on ollut käytössä palveluseteli 1.4.2006 alkaen.

Palveluseteliä voi käyttää tilapäiseen kotipalveluun, lapsiper-

heiden kotipalveluun sekä omaishoitajan vapaaseen.

Vammalassa haetaan palvelusetelijärjestelmään uusia tuottajia

sekä tarkistetaan jo mukana olevien yrittäjien tiedot.

Uudet palvelusetelituottajat täyttävät hakulomakkeen kaikilta

kohdilta ja toimittavat hakulomakkeessa pyydetyt liitteet.

Jo rekisteriin hyväksytyt, järjestelmässä aiemmin toimineet

yrittäjät ilmoittavat jatkavansa palvelusetelijärjestelmässä

täyttämällä hakulomakkeeseen yrityksen tiedot ja alle-

kirjoituksen.

Jos palvelusetelituottaja muuttaa tietojaan (esim.

hintaa), täydennetään hakulomakkeeseen

muutokset.

Yrittäjien hakulomakkeet tulee olla perillä viimeistään perjantaina

26.1.2007 kello 15.00 mennessä. Hakulomakkeet palautetaan:

Hopun palvelukeskus

Palveluohjaaja Mervi Marttila

Lemmenpolku 8

38200 Vammala

Hakulomakkeita ja lisätietoja:

www.saspe.fi

tai

Palveluohjaaja Mervi Marttila 050-5450412

Uusille palvelusetelituottajille ilmoitetaan puhelimitse hyväksy-

misestä mukaan järjestelmään.

Torstaina 1.2.2007 kello 16 alkaen järjestetään tuottajille info-

/koulutustilaisuus palvelusetelistä. Samassa tilaisuudessa alle-

kirjoitetaan sopimukset palvelusetelituottajien kanssa.

Myös jo järjestelmässä mukana olevien tuottajien sopimukset

uusitaan kyseisessä tilaisuudessa.

Uusien, hyväksyttyjen palvelusetelituottajien tulee ehdottomasti

osallistua kyseiseen tilaisuuteen voidakseen toimia palveluse-

telituottajina.

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS: 03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

"

1,05/pmm

"

1,26/pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

"

1,26/pmm

"

1,52/pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

"

1,36/pmm

"

1,68/pmm

p. 0200 71000

Toimitus, konttori, myynti

☎

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

Mainospäällikkö

Matti Tolonen 0500-769 261

ILMOITUSMYYNTI:

Anne Tuimala

050-436 5068

Jerry Stenberg

050-593 0620

Helsingin yliopiston kans-

lerille, professori Kari Rai-

violle luovutettiin viime tors-

taina Pohjolan ja Suomi-yh-

tiön 20 000 euron lääketie-

teen palkinto tunnustukse-

na hänen merkittävästä elä-

mäntyöstään lastenlääketie-

teen tutkijana ja kehittäjä-

nä sekä hänen huomattavis-

ta ansioistaan yliopistotut-

kimuksen ja -koulutuksen

edistäjänä.

Palkittu Kari Raivio haluaa

nostaa kliinisen eli käytännön

lääkärintyön arvostusta lääkä-

rin urakehityksessä: - Liian

moni nuori lääkäri tekee väi-

töskirjan sen sijaan että kes-

kittyisi kehittämään kliinistä

osaamistaan. Väitöskirjan te-

kemisen ei pitäisi olla tarpeen,

ellei tutkijan ura ole mielessä.

ÊKliinisen osaamisen kehitty-

mistä tulisi arvostaa yhtä lail-

la kuin väitöskirjan tekemistä,

ja etevän kliinikon tulisi ilman

tohtorintutkintoakin pystyä ete-

nemään urallaan yliopistosai-

raaloita myöten, Kari Raivio

korostaa.

- Tästä syystä tarvitaan kei-

noja arvioida ja palkita klii-

nistä osaamista. Taidot potilaan

hoitamisessa kehittyvät käytän-

nön työssä, jossa on mahdolli-

suus myös pitkäjänteisesti seu-

rata potilaan terveydentilaa.

Raivio onkin huolissaan

reppu- ja keikkalääkäreiden

määrän kasvusta. Kun lääkäri

ei työskentele yhdessä paikas-

sa riittävän kauan, hän ei näe

potilaan terveydentilan kehi-

tystä.

Kyseessä on koko tervey-

denhuoltojärjestelmää koske-

va ongelma. Terveyskeskukset

ovat pinteessä, kun lääkärit

vaihtuvat tiuhaan. Tilanne on

hankala erityisesti potilaille,

jotka vaivoineen voivat kokea

olevansa heittopusseja.

Terveyskeskusolosuhteet

tulisi Raivion mielestä kehit-

tää nykyistä houkuttelevam-

miksi lääkäreille. Kyse ei ole

pelkästään palkasta. Jos ter-

veyskeskukset olisivat keski-

määrin isompia kuin nykyään,

lääkärit eivät olisi liian yksin

työssään. Niihin myös karttui-

si osaamista ja erikoistumis-

mahdollisuuksia. Tämä olisi

potilaidenkin etu, vaikka mo-

nien matka terveyskeskukseen

pidentyisi.

Keskosten hoito kehitty-

nyt huimasti

Kari Raivio on toiminut las-

tenlääketieteen tutkijana ja ke-

hittäjänä

Suomessa ja Yhdysvallois-

sa, ennen kuin hänet valittiin

Helsingin yliopiston rehtorik-

si 1996 ja kansleriksi 2003.

Hän on ollut kehittämässä vas-

tasyntyneiden tehohoitoa Suo-

messa sen alkuvaiheista asti,

Pohjolan ja Suomi-yhtiön

lääketieteen palkinto

professori Kari Raiviolle

sillä vielä 1970-luvun alussa

ei ollut keskosille soveltuvia

hengityskoneita eikä valvon-

talaitteita. Kaksi kolmesta alle

1 500 grammaisina syntyneis-

tä keskosista kuoli. Hoitotulok-

set alkoivat vähitellen paran-

tua, kun kliininen tutkimus

edistyi, laitteita saatiin käyt-

töön vuodesta 1975 alkaen ja

alalle alettiin kouluttaa lääkä-

reitä ja hoitajia. 1990-luvun

puolivälissä jo yli puolet alle

1 000 gramman painoisina syn-

tyneistä jäi eloon ja kehittyi

normaalisti.

Kari Raivion kliininen tut-

kimustyö on kohdistunut pää-

asiassa vastasyntyneiden fysio-

logiaan, aineenvaihduntaan ja

hoitoon. Hän on myös tehnyt

perustutkimusta periytyvistä

taudeista, hapen puutteen ja

hapen vapaiden radikaalien

haittavaikutuksista solu- ja eli-

mistön tasolla, sekä keskosten

antioksidanttipuolustuksesta.

Kari Raiviolla on ollut lu-

kuisia kotimaisia ja ulkomai-

sia luottamustehtäviä sekä kun-

nia- ja tutkijajäsenyyksiä. Hä-

nen tieteellinen julkaisutoimin-

tansa on laajaa, ja hän on myös

ollut niin kotimaisenAikakaus-

kirja Duodecimin kuin alansa

kansainvälisen päälehden pää-

toimittajana. Kari Raivion vir-

kakaudella Helsingin yli-

Tyrväällä, nykyisessä Vammalassa, vuonna 1940 syntyneen

Kari Raivion virkakaudella Helsingin yliopiston rehtorina

kehitettiin erityisesti tutkimusta ja tutkimukseen perustu-

vaa opetusta, uudistettiin sisäistä voimavarojen jakoa, hal-

lintorakenteita ja virkarakennetta sekä perustettiin uusia

tutkimuslaitoksia ja verkostoja.

opiston rehtorina kehitettiin

erityisesti tutkimusta ja tutki-

mukseen perustuvaa opetusta,

uudistettiin sisäistä voimava-

rojen jakoa, hallintorakenteita

ja virkarakennetta sekä perus-

tettiin uusia tutkimuslaitoksia

ja verkostoja. Helsingin yli-

opisto oli Euroopan tutkimus-

yliopistojen liiton (LERU) pe-

rustajajäsen vuonna 2002, ja

Kari Raivio on toiminut LE-

RUn puheenjohtajana vuodesta

2004.

Jo 27. lääketieteen

palkinto

Pohjolan toimitusjohtaja

Tomi Yli-Kyyny ja Suomi-yh-

tiön toimitusjohtaja Eino Ha-

lonen luovuttivat palkinnon

Kari Raiviolle Valtakunnalli-

silla Lääkäripäiviä koskevas-

sa tiedotustilaisuudessa 4. tam-

mikuuta 2007. Pohjolan ja Suo-

mi-yhtiön Lääketieteen palkin-

to on jaettu jo yli neljännes-

vuosisadan ajan. Kyseessä on

nyt 27. palkinto.

Kari Raivio pitää Pohjolan

ja Suomi-yhtiön lääketieteen

palkinnon juhlaluennon 18.1.

kello 16 - 17. Paikkana on Bio-

medicum Helsinki, luentosali

1, os. Haartmaninkatu 8, Hel-

sinki. Aiheena on Nuoren lää-

kärin urakehityksen uhat.

Kaikkien metsänmonista-

jien siirtyminen puunmyyn-

titulojen verotukseen vuo-

den 2006 alusta ei pysäyt-

tänytkään puukauppaa.

Metsänhoitoyhdistys Teljän

alueella puuta myytiin

vuonna 2006 reilu 300.000

m3, mikä on noin 10 %

enemmän kuin edellisvuon-

na.

Määrä ei kuitenkaan yllä

metsäverotuksen siirtymävai-

heen parhaisiin vuosiin, jol-

loin puuta myytiin esimerkik-

si vuonna 1997 yli 400.000

m3. Myyntimäärien lisäys

painottui nyt harvennushak-

kuisiin, mikä näkyi myös ker-

tymän rakenteessa. Ensim-

mäisen kerran kymmeneen

vuoteen kuidun myyntimää-

rä ylitti tukkipuun määrän.

Tätä voikin pitää metsien

kannalta hyvänä asiana.

Mikä sitten sai metsän-

omistajat innostumaan puu-

kaupasta vuonna 2006? Tär-

kein tekijä ilman muuta oli

loppuvuoteen ajoittunut puun

hintojen nousu. Mäntytukin

hinta nousi vuoden aikana l7

%, kuusitukin 13 % ja koi-

vutukin 9 %. Kuitupuulla hin-

nat nousivat noin 11 – 15 %.

Kantorahaa hakkuista kertyi

metsänomistajille noin 10

miljoonaa euroa. Parhaiten

puukauppa kävi Metsänhoi-

toyhdistys Teljän alueella

Huittisissa ja Köyliössä, jois-

sa myytiin lähes hakkuusuun-

niteen mukainen määrä.

Puuta riittää

edelleenkin

alueemme metsissä

Viimeisen kymmenen vuo-

den aikana puuta on myyty

keskimäärin 320.000 m3 vuo-

dessa. Alueemme metsien

Puukauppa kävi

sittenkin v. 2006

Teljän toimialueella

kestävä hakkuumäärä on

350.000 m3, joten puuvaran-

to on kasvanut noin 30.000

m3 vuodessa. Hakkuut pai-

nottuivat tukkivaltaisiin koh-

teisiin, minkä seurauksena

tukkipuun suhteellinen osuus

on hieman laskenut, mutta

edelleen tukkipuuta on hyvin

alueemme metsissä. Harven-

nushakkuita on tehty kym-

menvuotisjaksolla selvästi

tarvetta vähemmän, joten nii-

den määriä voidaan ja on

myös järkevää lisätä. Näin

varmistetaan tukkipuun riit-

tävyys myös tulevaisuudes-

sa.

Myös metsien

hoitoon panostettiin

Kun puukauppa käy hyvin,

ovat metsänomistajat haluk-

kaita panostamaan myös met-

sien hoitoon. Raivaussaha-

työtä tehtiin 1.200 ha alalla,

mikä on 1,7 % koko Teljän

alueen metsäalasta. Tästä

määrästä taimikonhoidon

osuus oli 410 ha, nuoren met-

sän harvennuksen osuus 380

ha ja loppu uudistusalojen ja

harvennushakkuun ennakko-

raivausta.

Metsänviljelyyn metsän-

hoitoyhdistys välitti 785.000

tainta. Tällä määrällä perus-

tettiin uutta taimikkoa reilu

400 ha. Lisäksi metsiä uudis-

tettiin kylvön ja luontaisen

uudistamisen kautta noin 150

ha. Metsänistutuksessa kuu-

sen suhteellinen osuus jatkoi

kasvuaan. Taimimäärästä

kuusen osuus oli 55 %, män-

nyn 26 % ja koivun 15 %.

Muista taimista merkittävim-

mät olivat visakoivu ja lehti-

kuusi . Luontaista uudistamis-

ta ja kylvöä käytetään uudis-

tamismenetelmänä yleensä

vain männyllä.

Junamatkoja tehtiin vii-

me vuonna ennätykselliset

65 miljoonaa. Matkojen

määrä lisääntyi kaukojunis-

sa 2,8 prosenttia ja pääkau-

punkiseudun lähiliikentees-

sä 2,2 prosenttia.

Aloittaessaan 3.9. 2006

Uuden juna-ajan VR muutti

kauko- ja lähiliikenteen jaot-

telua siten, että Riihimäki-

Lahti-matkustus tuli osaksi

vyöhykeliikennettä, kun se ai-

kaisemmin oli ollut kauko-

liikennettä. Tästä johtuen

vuosien 2005 ja 2006 luvut

eivät suoraan ole vertailukel-

poisia.

Matkustaja- ja rahtiennätys rautateillä

Viime vuonna kaukojunis-

sa tehtiin 12,8 miljoonaa mat-

kaa.

Vuonna 2005 matkojen

määrä oli 12,5 miljoonaa.

Suomen ja Venäjän välisten

junamatkojen määrä kasvoi

26,1 prosenttia eli kaikkien

aikojen ennätykseen 337

000:een.

YTV-alueella junamatkat

lisääntyivät 0,8 prosenttia.

Matkojen määrä oli 41,2 mil-

joonaa.

YTV-alueen ulkopuolisten

lähiliikennematkojen määrä

pääkaupunkiseudulla kasvoi

7,9 prosenttia. Matkojen mää-

rä oli 10,9 miljoonaa.

Vuonna 2006 rautateillä

kuljetettiin rahtia ennätyksel-

liset 43,6 miljoonaa tonnia.

Kasvua edellisen vuoden 40,7

miljoonaan tonniin oli 7,0

prosenttia.

Kotimaassa kuljetukset

kasvoivat 10,6 prosenttia.

Kuljetettuja tonneja oli 26,0

miljoonaa.

Kuljetukset Suomen ja Ve-

näjän välillä vähenivät 2,7

prosenttia, ja niiden määrä oli

12,6 miljoonaa tonnia.

Suomen kautta kulkeva

transitoliikenne oli 4,2 mil-

joonaa tonnia eli 25,3 pro-

senttia enemmän kuin vuon-

na 2005.

Kun paikallisradiolupia myönnettiin ensim-

mäisellä ja toisella kierroksella 1980-luvulla,

lupaehdot olivat tarkat. Niin tarkat, että niitä

noudattavat asemat olivat todella paikallisra-

dioita. Paikallista kulttuuria tuli edistää ja pai-

kallisille järjestöille tuli luovuttaa ohjelma-

aikaa rahalla tai rahatta.

Radioitten luvanhaltijoitten taloudellinen

asema sidoksineen tarkastettiin perusteellisesti

ennen lupapäätöstä. Omistajien tuli olla koti-

maisia, ja jos kulissien takaa löytyi kytkentö-

jä, esimerkiksi sponsoreita, niin ei kun hake-

mus roskiin.

Kuuluvuusalueet rajattiin tarkasti. Sekin

kuului asiaan.

Vaan miten on nyt? - Missä on paikallisuus,

jota ennen niin kovasti vaadittiin?

Se on unohdettu ajan kuluessa. Suuret alu-

eet soivat samaan aikaan yhtä samaa iskel-

mää, ulkomaalaiset omistavat radioita ja suol-

tavat niistä valtakunnallista ohjelmaa (mu-

siikkia), josta paikallisuus on kaukana.

Karkeasti ottaen, niiden ohjelma on ”kau-

nista ja rohkeaa”, nyt vain korvista sisään

syötettynä.

Yleisradio päätti luopua tämän vuoden alus-

ta Suomen Tietotoimiston uutispalveluista.

Niinpä Yle tuottaa katsojilleen ja kuulijoil-

leen nyt uutisia, jotka se itse käsittää uutisik-

si. Sen alueradioista on niistetty 40 henkilö-

työvuotta, ja se tietää sitä, että paikallisuus

noiltakin kanavilta todennäköisesti on vähe-

nemään päin. Tärkeämpää kai on tietää, mi-

ten pitkiä raja-asemien rekkajonot ovat tai

montako meni mutaan Acehissa.

Tässä saumassa perinteisillä paikallisradi-

oilla, kuten Radio Mantalla, on nyt muuta-

man taalan paikka. Paikallisten uutisten li-

säksi me voimme palvella kuulijoitamme omien

paikallisuutisten lisäksi kattavalla kansainvä-

lisellä ja kotimaisella uutisaineistolla, jonka

tuottaa tuttu ja turvallinen STT.

Erkki Petman

Kauas on poikettu

Page 4 - Alueviesti_02_2007