Page 11 - Alueviesti_02

- Arvioimme, että maas-

samme viime vuosina koet-

tu asuntohintojen nousu

rauhoittuu vuonna 2007 ja

hintojen vuotuinen nousu-

vauhti puolittuu, arvioi

Suomen Kiinteistönvälittä-

jäliiton toimitusjohtaja Juk-

ka Malila.

- Olosuhteiden ollessa ny-

kyiset hintojen maltillinen

nousu jatkuu myös ensi vuon-

na, mutta ei kuitenkaan niin

voimakkaana kuin viime vuo-

sina on tapahtunut. Kaupalle

luo pohjavireen omistusasun-

tojen kysyntä.

Tärkeitä kysyntää ylläpitä-

viä tekijöitä vuonna 2007

ovat edelleen maassamme jat-

kuva muuttoliike, kohtuulli-

nen korkotaso sekä suoma-

laisten luottamus talouskas-

vuun ja oman talouden kehi-

tykseen, sanoo Malila.

Suomen Kiinteistönvälittä-

jäliitto selvitti jäsenistönsä

näkemyksiä vuoden 2007

Asuntojen hinnat

nousevat 3-5 %

asuntomarkkinoista kuluval-

la viikolla jäsenyrityksilleen

tekemällään kyselyllä.

Lähes 30 prosenttia kyse-

lyyn vastanneista kiinteistön-

välitysyrityksistä uskoi asun-

tojen hintatason nousevan

vuonna 2007 vuoden 2006 ta-

sosta. Hintojen ennallaan py-

symistä puolestaan ennakoi

lähes 50 prosenttia vastan-

neista. Hintojen laskuun us-

koi joka viides vastaaja.

37 prosenttia vastanneista

uskoi kauppamäärien pysy-

vän ennallaan. Noin 30 pro-

senttia vastaajista uskoi kaup-

pamäärien ensi vuonna nou-

sevan ja 32 prosenttia enna-

koi kauppamäärien samana

aikana laskevan.

- Kyselyn tulokset osoitta-

vat, että markkinat ovat nyt

normalisoituneet poikkeuk-

sellisen vilkkaan asuntokaup-

pavuoden 2005 jälkeen. Vuo-

si 2005 jäi historiaan ennä-

tyksellisenä kauppavuotena,

jonka tasolle ei kuluvanakaan

vuonna päästä eikä ole näkö-

piirissä, että näin kävisi

myöskään vuonna 2007. Tänä

vuonna päästään hyvän lop-

puvuoden ansiosta kuitenkin

vuoden 2004 tasolle, joka se-

kin on varsin hyvä tilanne,

Jukka Malila luonnehtii.

SKVL arvioi, että omistu-

asumisen yleinen suosio on

suuntaus, joka tulee Suomes-

sa edelleen jatkumaan. Asun-

tokaupassa rakennuksen kun-

to, varustus ja sijainti ovat

selkeästi hintaan vaikuttavia

tekijöitä.

Kuluttajien kriittisyys on

lisääntynyt, mikä tahansa ei

mene kaupaksi. Toisaalta so-

pivien asuntojen tarjonnan

niukkuus rajoittaa joillakin

paikkakunnilla kaupankäyn-

tiä. Hyvillä paikoilla sijait-

sevat laadukkaat asunnot löy-

tävät ostajansa myös vuonna

2007. Suomalaisten halu asu-

misen laadun parantamiseen

tulee edelleen ensi vuonna

jatkumaan.

Keskiviikko tammikuun 10. 2007

11

Vanhan sanonnan mukaan pidot paranevat, kun väki

vähenee. Vuodenvaihteessa tapahtui neljätoista kunta-

liitosta – enemmän kuin kertaakaan vuoden 1973 jäl-

keen. Sattumoisin molemmissa sekä tämänkertaisessa

että reilun kolmenkymmenen vuoden takaisessa suu-

ressa kuntien uusjaossa on Vammala ollut mukana.

Vuonna 1973 Karkku liittyi Vammalaan ja nyt Suo-

denniemi teki saman. Satakunnan puolella Kodisjoki

liittyi vuoden alussa Raumaan.

Kuntaliitoksissa ei ole mitään pahaa, kun ne tapahtu-

vat kuntien oman tahdon mukaisesti. Liitoksilla hae-

taan usein kustannustehokkuutta palveluiden tuotta-

miseen. Moni haaveilee silti, että kuntaliitoksia pitäisi

tapahtua vieläkin enemmän ja samalla kertaa pitäisi

yhdistyä monen pienen kunnan suurkunnaksi. Silti on

pakko kysyä, onko olemassa muita mahdollisuuksia pal-

veluiden turvaamiseen ja alueiden kehittämiseen kuin

kaavamaiset kuntaliitokset.

Nyt rakennetaan kovalla kiireellä jopa seutukuntien

kokoisia kuntia, joka ovat kuitenkin monesti liian pieniä

aluekehitystyöhön ja niiden suhde maakunnan muihin

kuntiin pysyy edelleen kilpailevana. Kilpailu maakun-

nan omalla hiekkalaatikolla jatkuu, eikä silloin nähdä

maakunnan yhteistä etua.

Nyt pitäisi katsoa rohkeasti eteenpäin ja tehdä uusia

avauksia. Yksi sellainen olisi maakuntatason kehittämi-

nen lääninhallinnon kustannuksella. Samalla voisi poh-

tia, onko lääninhallinto nykyisessä muodossaan enää

edes tarpeellinen. Ja voisiko maakuntatasoa vahvistaa

niinkin, että perustettaisiin maakuntapohjaisia valtion-

hallinnon alueellisia palvelukeskuksia. Ne olisivat yh-

den johdon alaisina ja niissä olisi ainakin nykyisen lää-

ninhallinnon, TE-keskusten ja ympäristökeskusten toi-

minnot. Näin valtionhallinto tunnustaisi maakunnan

selkeäksi hallinnon tasoksi. Joillekin maakunnille tämä

tarkoittaisi esimerkiksi enemmän valtionhallinnon työ-

paikkoja - kuten Satakunnalle.

Palvelukeskukset voisivat osallistua maakuntaliitto-

jen päättämien maakuntaohjelmien ja -suunnitelmien

valmisteluun ja toimeenpanoon sekä tehdä yhteistyötä

yliopistojen ja ammattikorkea- ja ammattikoululaitok-

sen kanssa. Etua tulisi myös siitä, kun maakunnan oma

toiminta ja valtion maakunnallinen toiminta olisivat

aluekehitystyössä samansuuntaista.

On kummaa, että samaan aikaan kun PARAS-hanke

etenee, niin maakunnissa varsin yksisilmäisesti pohdi-

taan vain sitä, millaisia kuntaliitoksia tekemällä voi-

daan palveluita turvata tänään, eikä esitetä vaihtoehtoi-

sia malleja, joilla maakunta ja sen kunnat voisivat ke-

hittyä huomenna.

Maakuntahallinnon vahvistaminen ja läänien kor-

vaaminen maakuntapohjaisilla valtionhallinnon palve-

lukeskuksilla, olisi Satakunnassa askel kohti maakun-

nan kehittämistä, valtion työpaikkojen kasvattamista ja

vastuunsaamista oman maakunnan monipuoliseen ke-

hittämiseen sekä mahdollisuus irtautua vanhasta maa-

kunnan sisäisestä vastakkainasettelusta.

Kyynikko voi sanoa, että eihän tuosta mitään tule,

kun lääninhallinnon lakkauttamisesta ei kukaan puhu.

Kyynikolle voi vastata, että jos kukaan ei nosta uusia

ideoita esille ja ala puhua niistä, niin mikään ei koskaan

muutu.

Eivät pidotkaan silloin parane, vaikka väki vähenee,

jos antimet on jo nautittu. Silloin pidot paranevat väen

vähentyessä, kun pöytään kannetaan uutta tarjottavaa.

Sitä uutta tarjottavaa pitää kehdata pyytää ihan itse!

Kim Huovinlahti

Paranevatko pidot?

Välinpitämättömyys lii-

kenteessä korostuu arjen

työmatkoilla. Työmatka-

autoilijoista 36 prosent-

tia ei pidä punaisia päin

ajamista suurena riskinä.

Turvavälistä ei kanna

huolta 28 prosenttia vas-

taajista. Liikennemerkki-

en noudattamatta jättä-

minen ei 43 prosentin

mielestä aiheuta suurta

vaaraa liikenteessä.

Viestintätoimisto Sopra-

non teettämään valtakun-

nalliseen suurtutkimukseen

työmatkaliikenteen riskeistä

vastasi 6 023 työmatkansa

autolla kulkevaa viime mar-

raskuussa. Internetissä to-

teutettuun tutkimukseen

vastanneiden mukaan suu-

rimmat työmatkaliikenteen

riskitekijät eivät liity sää-

hän tai ajoneuvoon, vaan

kuljettajan tunnetilaan ja

välinpitämättömyyteen.

Liikennekäyttäytymisen

osalta kartoitettiin muun

muassa punaisia päin aja-

mista, turvavälin, yli- ja ali-

nopeuden ja vilkun käyttä-

mättä jättämisen merkitys-

tä. Merkittäviä eroja suku-

puolten välillä oli yllättäen

vain muutamia. Naiset ko-

kivat turvavälin miehiä sel-

västi tärkeämpänä. Naisis-

ta 78 % piti turvavälin nou-

dattamatta jättämistä suu-

rena tai erittäin suurena ris-

kinä kun miehistä 69 % oli

vastaavaa mieltä. Alinope-

us puolestaan tuntui provo-

soivan miehiä enemmän

kuin naisia: miehistä

45 % koki alinopeuden

liikenteessä suureksi riskik-

si, kun vastaava luku oli

naisilla 39 %.

Kaikista vastaajista yli

70 % piti kuljettajan kiiret-

tä ja äkkipikaisuutta suuri-

na tai erittäin suurina riski-

tekijöinä. Väsymystä piti

riskinä 65 % kaikista vas-

Tutkimus kertoo:

Työmatkalla surutta

päin punaista valoa

taajista. Sääolosuhteista

koettiin vaarallisimmaksi

tien liukkaus (67 %) ja ajo-

neuvon kuntoon liittyvistä

riskeistä huonot jarrut (65

%).

Liikkuva poliisi

vahvistaa

Liikkuvan poliisin yli-

konstaapeli Pertti Mäkeläi-

nen on myös sitä mieltä, että

ajattelemattomuus ja välin-

pitämättömyys ovat liiken-

teessä suurimpia asenteel-

lisia ongelmia.

- Kysymys ei ole tietä-

mättömyydestä, vaan asen-

teesta, Mäkeläinen sanoo.

- Ihmiset ovat liikenteessä

ajattelemattomia. Vaarati-

lanteita ei hahmoteta, vaan

ajetaan koko ajan vanhojen

tottumusten mukaan, Mä-

keläinen sanoo.

Etenkin piittaamatto-

muus turvaväleistä näkyy

työmatkoilla. Yli puolet

kaikista peräänajoista ta-

pahtuu työmatkojen aikana.

Kaikista liikenneonnetto-

muuksista on peräänajoja

21 %.

Vuodessa tapahtuu kes-

kimäärin 20 000 perään-

ajoa. Yksi peräänajo mak-

saa noin 2 000 euroa. Vuo-

dessa jo siis pelkkien pe-

räänajojen kustannukset

nousevat 40 miljoonaan

euroon

Liikennekuolemat ovat

Liikenneturvan alustavien

tietojen mukaan vuonna

2006 laskeneet alle 350:n,

kun tieliikenteen uhreja

vuonna 2005 oli 379. Val-

takunnallisena tavoitteena

on laskea liikennekuolemi-

en uhrien lukumäärä vuo-

teen 2010 mennessä 250:n.

Asetettua tavoitetta ei tulla

saavuttamaan, elleivät lii-

kennekuolemat vähene no-

peammin kuin kahden vii-

me vuoden aikana.

Ranskalainen

Louis

Braille kehitti pistekirjoi-

tusjärjestelmän 1820-lu-

vulla, minkä jälkeen se on

otettu käyttöön ympäri

maailmaa näkövammais-

ten keskuudessa. Pistekir-

joitus merkitsee näkövam-

maisille ja kuurosokeille

luku- ja kirjoitustaitoa.

Kuuden pisteen suunnik-

kaasta muodostuvat aakko-

set ja osa välimerkeistä. Eri-

koismerkit kuten nuotit ja

matemaattiset merkit muo-

dostuvat useamman suunnik-

kaan yhdistelmästä. Tietoko-

neen pistenäytössä on otettu

käyttöön kahdeksan pisteen

suunnikas, jolloin isot kirjai-

met ja numerot voidaan ti-

lan säästämiseksi muodostaa

yhdellä suunnikkaalla.

Näkövammaiset lapset op-

pivat lukemaan pistekirjoi-

tusta sormin ja kirjoittamaan

peruskoulussa samaan aikaan

kuin ikätoverinsa lukemaan

silmin ja kirjoittamaan. Ai-

kuisena näkönsä menettänyt

ihminen voi opiskella piste-

kirjoituksen joko Näkövam-

maistenKeskusliiton kuntou-

tuskurssilla tai kotipaikka-

kunnallaan alueellisen piste-

kirjoitusohjaajan opastuksel-

la. Itseopiskeluun tarkoitet-

tu oppimateriaali soveltuu

Äänitteet eivät voi

korvata pistekirjoitusta

sekä näkövammaisille että

näkeville.

26-vuotias Riikka Hänni-

nen on oppinut pistekirjoi-

tuksen ensimmäisellä luokal-

la. Pistekirjat kulkivat mu-

kana koko peruskoulun ajan

ja vielä lukiossakinmatema-

tiikan, fysiikan ja kemian

sekä ranskan kirjat olivat pis-

tekirjoja.

Riikan mielestä äänitteet

ja elektroniset kirjat eivät ky-

kene korvaamaan pistekirjoi-

tusta kokonaan.

- Tiettyyn rajaan asti voi

opiskella pelkästään kuunte-

lemalla, mutta esimerkiksi

klassisen musiikin kohdalla

tulee raja, jossa on pakko

osata lukea nuotteja, sanoo

keväällä musiikinopettajak-

si valmistuva Riikka.

Hän on vaihtanut pääai-

neensa klassisesta pianosta

pop-lauluun, mikä paljasti

hänelle entistä selvemmin

nuottien luku- ja kirjoitustai-

don tarpeen. Celia - Näkö-

vammaisten kirjastosta löy-

tyi kyllä jonkin verran klas-

sista musiikkia nuotteina,

mutta pop-laulujen ei juuri-

kaan.

Niinpä Riikka opiskelee

enimmäkseen kuuntelemal-

la ja kirjoittaa tarvitsemansa

nuotit omiin muistiinpa-

noihinsa.

Jouluruokien valmistelun

jälkeen ruuanlaitto ei kui-

tenkaan ehkä oikein jaksa

kiinnostaa, joten illanistu-

jaisten tarjoilut kannattaa

suunnitella siten, että ne voi

tehdä etukäteen lähes koko-

naan valmiiksi. Silloin kenen-

kään ei tarvitse viettää iltaa

keittiössä.

Isommat juhlijat nauttivat

ruokaisista salaateista ja sor-

min syötävät ruuat maistuvat

pienemmille vieraille.

Raikas appelsiini-

broilerisalaatti 4:lle

- 6 rkl kurpitsan siemeniä

- tummaa soijakastiketta

- 5 rkl kokonaisia kuorittuja

manteleita

- 1 rasia kirpeää salaattia (esi-

merkiksi rucola)

- 2 appelsiinia

- 500 g kypsää broileria

Kastike

- 1 dl rypsi- tai oliiviöljyä

- 1 rkl karkeaa, makeuttama-

tonta sinappia

Helppoa ja herkullista

illanistujaisiin

- 1 rkl balsamicoa

- suolaa

- mustapippuria

Sekoita kastikeainekset isoh-

kossa kulhossa ja mausta ripa-

uksella suolaa ja vastajauhet-

tua mustapippuria. Irrota ap-

pelsiineista kuoret terävällä

veitsellä ja poista kalvot. Leik-

kaa lohkot kahteen osaan ja li-

sää kastikkeeseen Revi kypsä

broileri suupalan kokoisiksi

paloiksi ja lisää kastikkeen

joukkoon. Broilerin sijasta voi

käyttää myös kypsää kalkku-

naa. Sekoita ja anna maustua

sen aikaa, kun paahdat kurpit-

san siemenet ja mantelit. Kaa-

da kurpitsan siemenet teflon-

pannulle ja pirskottele soija-

kastiketta päälle. Sekoita ja

kuumenna, kunnes kastike on

haihtunut. Paahda kuoritut

mantelit pannulla tai grillissä

kauniin ruskeiksi.

Kokoa salaatti. Revi salaat-

ti ja jaa se lautasille. Nostele

broilerinpalat ja appelsiiniloh-

kot salaatin päälle ja lusikoi

loppu kastike lautasille. Koris-

tele kurpitsansiemenillä ja

paahdetuilla manteleilla. Tar-

joa heti. Jos haluat salaatista

ruokaisamman, tarjoa lisänä

kypsää couscousia.

Chicken wings

- noin 1 kg maustamattomia

broilerin siipiä

- 1 iso ja mehukas sitruuna

- 3-4 laakerinlehteä

- 2 tl rouhittua maustapippuria

- 2 rkl rypsiöljyä

- 1,5 tl suolaa

Kumoa broilerin siivet lei-

vinpaperin päälle uunipannul-

le. Purista sitruunasta mehu ja

kaada päälle. Lisää joukkoon

öljy, laakerinlehdet, pippuri ja

suola. Sekoita niin, että siivet

maustuvat tasaisesti. Kypsen-

nä noin 225 asteisessa uunissa

puolisen tuntia. Lisäkkeenä

maistuvat uunissa kypsennetyt

lohkoperunat ja muut kasvik-

set.

Ohjeet:

Finfood Lihatiedotus.

DIGI- JA OFFSETPAINO

Hopunkatu 1, VAMMALA. P. 03-5142955

KESKUSKUVA

Trakinkatu2

38200VAMMALA

Puh. 03-5119040

Fax 03-5119049

email: johanna.lauharo@

vammalanautokatsastus.fi

Vammalan

ARJAKRANNI

Puh.

050 4004445

Uittomiehenkat

u 15A 4, 3821

0VAMMALA

Sähköposti: aksiivous@luukku.com

PAINAMME

mm.

- kirjekuoret

- käyntikortit

- lomakkeet

- esitteet

- vuosi-

kertomukset

- ohjelmat

- monisteet

ym. painotuotteet

Page 11 - Alueviesti_02_2007