Page 7 - Alueviesti_02_2007

Basic HTML Version

Keskiviikko tammikuun 10. 2007

OMAKOTITONTIT

Vinkin kaupunginosan uudet pohjahinnoitellut omakoti-

tontit asetetaan tarjousten perusteella

rakentajien varat-

taviksi. Tontteja on yhteensä 6 kpl ja ne sijaitsevat Kuvastin-

kujan varrella. Alue on Valtatie 12 eteläpuolella, peilitehtaan

läheisyydessä. Alueella sallitaan vapaamuotoinen rakenta-

minen. Tonttien pinta-alat ovat 1400 - 1522 m

. Alueen

kunnallistekniikka on valmis.

Marttilan kaupunginosan uusi pohjahinnoiteltu omako-

titontti 13.4. asetetaan tarjousten perusteella

rakentajien

varattavaksi. Tontin pinta-ala on 974 m

ja se sijaitsee

osoitteessa Narvantie 20.

Tarjousmenettelyssä noudatetaan voimassa olevaa tontin-

varausmenettelysääntöä ja omakotitonttien varausehtoja

soveltuvin kohdin. Hintatarjouksen maapohjasta voi jättää

oman etusijajärjestyksensä mainiten useasta tontista, mutta

varaus voidaan myöntää kullekin varaajalle vain yhteen

tonttiin. Jos samasta tontista jätetään useampia samansuu-

ruisia tarjouksia, suoritetaan arvonta. Kaupunki pidättää

oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Maapohjan

hinnan lisäksi peritään lohkomismaksu ja maksu tontin vesi-

, viemäri- ja sadevesiviemäri putkihaaroista, sekä 2007 alusta

ko. johtojen liittymismaksut.

Tarjoukset jätetään sitä varten laaditulla lomakkeella

sulje-

tussa kuoressa

varustettuna merkinnällä

”Tonttitarjous”.

Tarjoukset osoitetaan tekniselle palvelukeskukselle ja ne

jätetään joko teknisen palvelukeskuksen kansliaan Aarnontie

2 A II kerros tai postitse osoitteella Pl 23, 38201 Vammala.

Tarjousten on oltava perillä viimeistään 22.1.2007 klo

12.00 mennessä.

Lisätietoja tonteista ja rakennuspaikoista, pohjahinnoista,

luovutusehdoista sekä tonttiesitteitä ja tarjouskaavakkeita

antaa yhdyskuntasuunnittelun osasto, Aarnontie 2 A II

kerros Kaija Tuominen, puh. 03-519 8540

ja Ullamaija Niemi-Sankari 03-5198527.

(tietoja myös

www.vammala.fi

)

KAUPUNGINHALLITUS

Yliluonnollisia uskomuk-

sia voidaan parhaiten se-

littää yksilön taipumuksella

nojautua lapsuudenaikai-

siin, eritytymättömiin kä-

sityksiin maailmasta.

Näissä käsityksissämene-

vät elottomien, elollisten ja

psyykkisten asioiden ydin-

ominaisuudet sekaisin. Ai-

kuisilla ydintiedon sekaan-

nukset voivat toimia tieteel-

lisen ja muun koulutiedon

rinnalla. Nojautuminen lap-

suudenaikaisiin ja tiedosta-

mattomiin käsityksiin maa-

ilmasta liittyy yksilön taipu-

mukseen ajatella intuitiivises-

ti eli tiedostamattomasti.

Näihin tuloksiin on päädyt-

ty dosentti Marjaana Linde-

manin johtamassa tutkimuk-

sessa "Taikauskon vetovoi-

ma", joka on tehty Suomen

Akatemian rahoituksella.

Tutkimuksen mukaan us-

komukset, joita on nimitetty

joko taikauskoksi, paranor-

maaliksi, yliluonnolliseksi tai

maagiseksi, ovat kaikki yksi

ja sama asia. "Jos uskoo yh-

teen yliluonnolliseen ilmi-

öön, uskoo yleensä muihin-

kin yliluonnollisiin ilmiöihin.

Voidaan siis puhua yleisestä

taipumuksesta uskoa näihin.

Taipumus paranormaaleihin

uskomuksiin on myös usko-

muslääkinnän eli vaihtoeh-

tolääkinnän voimakkain se-

littäjä", toteaa dosentti Lin-

deman.

Usko yliluonnolliseen

peräisin lapsuudesta

Tutkimuksen ensimmäi-

sessä vaiheessa oli mukana

3240 eri koulutustasojen

opiskelijaa ympäri Suomea.

Jatkotutkimuksiin osallistui

noin 500 opiskelijaa, joille

tehtiin myös kokeellisia tut-

kimuksia. Tutkimuksessa

kysyttiin heidän uskomuksi-

aan muun muassa noidista,

telepatiasta, horoskoopeista,

Jumalasta ja aaveista. Tämän

lisäksi koehenkilöiden per-

soonallisuutta, arvoja, tieto-

rakenteita ja tiedonkäsittely-

tapoja tutkittiin psykologisil-

la arviointimenetelmillä.

Tulostenmukaan yliopis-

to-opiskelijoilla on vain vä-

hän yliluonnollisia uskomuk-

sia, vähemmän kuin alem-

man asteen koulutuksen opis-

kelijoilla.

Jos yliopisto-opiskelijoil-

la on yliluonnollisia usko-

muksia, koulutustaso ei vä-

hennä niitä.

Persoonallisuus, tunne-

elämän tekijät, selittämisen

ja hallinnan tarve, sukupuo-

li, arvomaailma, älykkyys tai

analyyttinen ajattelu eivät

juuri ole yhteydessä yliluon-

nollisiin uskomuksiin.

Lindeman kysyy: "Löy-

tyykö tieteen historiasta esi-

merkkiä, jossa taikausko olisi

osoittautunut todeksi tai yli-

luonnollinen tieteelliseksi?Ei

löydy. Uusi tieto ei koskaan

ole vienyt meitä lähemmäs

yliluonnollista vaan aina

poispäin siitä."

Verohallinto lähettää

parhaillaan vuoden 2007

verokortteja, jotka ovat

voimassa 1.2.2007 alka-

en.Vapaaehtoisten eläke-

vakuutusmaksujen perus-

teella tehtävä vähennys

puuttuu osalta asiakkais-

ta.

Asian voi tarkistaa vero-

kortin mukana tulleesta sel-

vityksestä.

Jos asiakas maksaa vuon-

na 2007 edelleen vapaaeh-

toisen eläkevakuutuksen

maksuja ja ne puuttuvat sel-

vitysosasta, asiakkaan ei

tarvitse hakea muutosta ve-

rokorttiinsa. Vähennys ote-

taan vakuutusyhtiöltä tule-

van ilmoituksen perusteel-

la huomioon vuoden 2007

Verokorteista

osa vajavaisia

lopullisen verotuksen yhte-

ydessä.

Jos asiakas kuitenkin ha-

luaa, että vähennys otetaan

huomioon jo ennakonpidä-

tyksessä, hän voi hakea

muutosta verokorttiinsa.

Muutoksen hakemisella ei

ole kiirettä. Vähennykses-

tä saatava hyöty on sama,

vaikka muutoksen hakisi

kesken vuoden.

Uuden verokortin voi ti-

lata Verokortti verkossa -

palvelusta

osoitteessa

www.vero.fi/verokortti.

Ti-

laamiseen tarvitaan henki-

lökohtaiset verkkopankki-

tunnisteet tai sirullinen hen-

kilökortti. Verokorttipalve-

lua saa myös palvelunume-

rosta 010 193 320 ja vero-

toimistoista.

Jos työnantaja järjestää

tilapäisen hoitajan sai-

raalle lapselle, hoidosta

ei synny veronalaista etua

siltä osin, kun työnteki-

jällä olisi oikeus hoitova-

paaseen täysin palkka-

eduin.

Tilapäisenä pidetään sa-

man sairaustapauksen osal-

ta enintään neljän päivän

pituista hoitojaksoa. Jos

työehtosopimus tms. oi-

keuttaa esimerkiksi vain

kahteen palkalliseen pois-

saolopäivään sairaan lapsen

Verovinkki:

Hoitaja sairastuneelle

lapselle verovapaasti

hoitamiseksi, niin verova-

paasti voidaan korvata vain

kaksi päivää.

Jos työnantaja kustantaa

lapsen hoidon pidemmäksi

ajaksi, hoitokustannukset

ylimeneviltä päiviltä ovat

veronalaista palkkaa työn-

tekijälle.

Palkanmaksuvelvolli-

suus sairaan lapsen hoidon

ajalta voi perustua työeh-

tosopimukseen tai työnte-

kijän ja työnantajan keski-

näiseen sopimukseen tai

työnantajan noudattamaan

käytäntöön.

Tonttien verotusarvot

vuodelle 2006 lasketaan

valtaosalla kiinteistöjä

samoin perustein kuin

edellisenä vuonna. Pää-

kaupunkiseudulla

Lappeenrannan ympäris-

tökunnissa sekä muuta-

missa muissa kunnissa

otetaan käyttöön uudet

tonttihintakartat ja alue-

hinnat.

Verohallitus on päättä-

nyt rakennusmaan vero-

tusarvon laskentaperus-

teista vuodelle 2006. Pää-

töksen mukaan verotusar-

vojen tavoitetaso (tavoite-

arvo) on ennallaan, eli

73,5 prosenttia arviointi-

ohjeiden ja tonttihintakart-

tojen osoittamasta käyväs-

tä hinnasta.

Jos tontin edellisen

vuoden verotusarvo on

alle tavoitearvon, tontin

verotusarvoa korotetaan.

Korotus voi olla enintään

20 tai 30 prosenttia riip-

puen verotusarvon ja ta-

voitearvon suhteesta. Ve-

rotusarvoksi vahvistetaan

kuitenkin enintään tavoi-

tearvo.

Vuoden 2005 verotus-

arvotilaston mukaan va-

jaalla 10 prosentilla kiin-

teistöistä tontin verotusar-

vo oli alle tavoitearvon.

Näiden kiinteistöjen vero-

tusarvot tulevat nyt nou-

semaan.

Valtaosalla tontin vero-

tusarvon nousu jää alle 20

prosentin.

Vajaalla prosentilla ton-

tin verotusarvo nousee 20

- 30 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla ja

Lappeenrannan ympäris-

tökunnissa sekä muuta-

missa muissa kunnissa

otetaan käyttöön uudet

tonttihintakartat ja alue-

hinnat.

Tämä on jatkoa vuonna

2005 käynnistetylle selvi-

tykselle kasvukeskusten ja

niiden lähialueiden raken-

Tonttien verotusarvon

laskentaperusteet on

räknätty vuodelle 2006

nusmaan käyvästä arvos-

ta.

Nyt valmistuneen selvi-

tyksen perusteella laaditut

uudet tonttihintakartat ja

rakennusmaan aluehinnat

otetaan käyttöön vuoden

2006 verotusarvoa lasket-

taessa seuraavissa kunnis-

sa:

Pääkaupunkiseutu:

Helsinki, Espoo, Vantaa,

Kauniainen, Siuntio, Vih-

ti, Nurmijärvi, Tuusula,

Kerava, Järvenpää, Mänt-

sälä, Sipoo, Pornainen ja

Pernaja.

Lappeenrannan ym-

päristö:

Joutseno, Lemi,

Luumäki, Savitaipale, Tai-

palsaari, Ylämaa, Imatra,

Rautjärvi ja Ruokolahti.

Muut kunnat:

Rova-

niemi, Hämeenlinna, Rii-

himäki, Salo, Orimattila,

Suolahti, Kalajoki. Lisäksi

yksittäisten alueiden oh-

jearvot muuttuvat Kirkko-

nummella, Porvoossa ja

Oulunsalossa.

Usean vuoden ajan jat-

kunut kiinteistöjen hinto-

jen nousu on vaikuttanut

siihen, että tonttien alue-

hintojen muutokset ovat

erityisesti pääkaupunki-

seudulla tavanomaista

suuremmat.

Verotusarvoja ei kuiten-

kaan kerralla nosteta uu-

sien aluehintojen edellyt-

tämälle tasolle.

Verohallituksen päätök-

sen mukaan kertanousu

vuonna 2006 voi olla enin-

tään 30 prosenttia. Uusi-

en ohjeiden mukaan las-

kettu tavoitearvo saavute-

taan siten keskimäärin 2 -

3 vuodessa.

Koko maan kattavaan

tonttien verotusarvon ylei-

seen korottamiseen tai las-

kemiseen ei nytkään ollut

tarvetta.

Tonttien verotusarvot

lasketaan siten valtaosal-

la kiinteistöjä samoin pe-

rustein kuin edellisenä

vuonna.

Kirkon sanoma ja uutinen

on välittynyt mediaan Kir-

kon tiedotuskeskuksen kaut-

ta 40 vuoden ajan. Uutis-

toiminnasta sekä radion ja

television kirkollisista ohjel-

mista alkanut työ on laajen-

tunut kuluneena aikana

verkkoviestintään ja audio-

visuaaliseen tuotantoon.

Avoimuus, tasapuolisuus,

luotettavuus ja palvelu ovat

edelleen KT:n keskeisiä pe-

riaatteita.

Kirkon tiedotuskeskus aloitti

toimintansa vuoden 1967 alus-

sa Helsingissä kymmenen

työntekijän voimin. Sen toi-

minta on läpi vuosien jakaan-

tunut kahteen päälinjaan: tie-

dotukseen ja julistukseen. Kes-

keiseksi on noussut vuorovai-

kutteisuus, mikä toteutuu eri-

tyisesti internetin kautta. Vuo-

siksi 2004-2010 on laadittu

viestintästrategia

nimellä

"Vuoropuhelun kirkko".

Medioiden lisäksi yhteistyö-

kumppaneita ovat muun mu-

assa koulut ja seurakunnat. KT

valmistaa lapsille ja nuorille

av-materiaalia sekä kouluttaa

ja tukee seurakuntien tiedotta-

jia. Uutena tehtävänä on ku-

vaan tullut markkinointi esi-

merkiksi kirkon juhlavuosien

ja seurakuntavaalien yhteydes-

sä.

KT:ssa toimivat tiedotusyk-

sikkö, radiotoimitus, televisio-

toimitus, av-toimitus, verkko-

tiimi ja viestintäjohtajan toi-

misto. Työntekijöitä on kolmi-

senkymmentä.

Kirkossa ei saa olla

salattavaa

Evankelis-luterilaisen kirkon

tiedotuksen juuret juontavat

vuoteen 1917, jolloin perustet-

tiin Kirkollinen valistustoimis-

to Helsingin NMKY:n yhtey-

teen. Pian toimisto siirtyi Suo-

men Kirkon Seurakuntatyön

Keskusliitolle (SKSK). Järjestö

ryhtyi myös hoitamaan harta-

uksien ja jumalanpalveluksien

radiointia ja myöhemmin te-

levisiointia.

1960-luvun alussa kirkossa

voimistui pyrkimys joukko-

viestimien tehokkaampaan

käyttöön. Laajennettu piispain-

kokous päätti 7.12.1966 perus-

taa Kirkon tiedotuskeskuksen.

Entiset SKSK:n toiminnot siir-

tyivät nyt sinne. Ensimmäisek-

Kirkon tiedotuskeskus 40-vuotias

si KT:n johtajaksi tuli Erkki

Kario. Hänen johdettavinaan

olivat silloiset lehdistö-, radio-

ja kuvaosasto.

Johtokunnan puheenjohta-

jan, arkkipiispa Martti Simo-

joen on sanottu avanneen tien

julkisuusperiaatteen toteutta-

miseksi Suomen evankelis-lu-

terilaisessa kirkossa. Kirkollis-

kokous hyväksyi vuonna 1973

kirkkolakiin pykälän kirkollis-

ten asiakirjojen julkisuudesta.

Simojoki tähdensi usein tämän

periaatteen toteuttamista myös

käytännössä.

-Kristillinen sanoma itses-

sään pyrkii esiin ja kuuluville

ja sen myötä sanoman levittä-

jä, kirkko, Simojoki totesi.

Hän korosti, että seurakun-

tien jäsenten on saatava tietoa

kirkon toiminnasta ja taloudes-

ta. Tiedotuksen johtotähdeksi

ovat muodostuneet Simojoen

sanat: "Kirkossa ei saa olla

mitään salattavaa. Jos sellais-

ta on, sitä tärkeämpää on, että

sellainen tulee julki."

Julkisuusperiaate vahvistui,

kun vuoden 1990 kirkkolakiin

ja kirkkojärjestykseen tulivat

säännökset asiakirjojen julki-

suudesta ja seurakuntien tie-

dottamisvelvoitteesta.

Edeltäjänsä avointa linjaa

ovat jatkaneet arkkipiispat

Mikko Juva, John Vikström ja

Jukka Paarma.

Kansankirkkoajattelu

lähtökohtana

KT:n toimintoja on hallin-

nut kansankirkkoajattelu. On

pyritty siihen, että ihmiset voi-

vat kuulla evankeliumin sano-

man ja saada kirkosta tietoa

niiden medioiden kautta, joita

he normaalisti seuraavat, ja kie-

lellä, jota he ymmärtävät. Kii-

tokseksi paikallislehtien palve-

lemisesta Paikallislehtien liit-

to jakoi 1989 vuotuisen pal-

kintonsa, Antti-patsaan arkki-

piispa John Vikströmille ja

vuonna 2001 Kirkon tiedotus-

keskukselle.

Tuore

viestintästrategia

"Vuoropuhelun kirkko" on tar-

koitettu ohjenuoraksi koko kir-

kon viestintäkulttuurille. Sen

mukaan viestinnässä keskeis-

tä on ihmisarvon kunnioitta-

minen, kuunteleminen, kyse-

leminen, pyrkimys vuorovai-

kutukseen ja erilaisuuden ar-

vostaminen. Tavoitteena kai-

kessa viestinnässä on vastaan-

ottajalähtöisyys. Vuodesta

1975 lähtien KT on jakanut

vuosittain Kirkon tiedonväli-

tyspalkinnon. Kirkon viestin-

täpäivät järjestetään vuosittain

eri hiippakunnissa. Kirkollisia

tiedottajia KT tukee myös Vä-

litä viestiä –verkkosivujen

kautta. KT:n tuotantoa on in-

ternetissä oleva kirkollinen

asiasanasto Aamenesta öylät-

tiin. Median kasvun myötä

KT:n työmäärä on lisääntynyt.

Tiedotusyksikkö tukee kir-

kon tavoitteiden saavuttamis-

ta tiedotuksen keinoin. Yksik-

kö tarjoaa medialle tietoa kris-

tinuskosta, kirkosta, seurakun-

nista ja kirkollisesta toiminnas-

ta. Yksikkö myös palvelee toi-

mittajia taustatietoa ja -mate-

riaalia antamalla. Lisäksi tie-

dotetaan ulkomaisten kirkko-

jen ja kirkkoliittojen asioista,

välitetään hartauskirjoituksia

sekä hoidetaan vastauspalve-

lua ja mediaseurantaa.

Radio- ja televisiotoimituk-

set vastaavat YLE Radio 1:n

ja TV 1:n hartausohjelmista.

Lisäksi tehdään asiaohjelmia

muun muassa YLE Radio 1:lle

sekä uskontoon ja elämänkat-

somukseen liittyviä dokument-

teja eri televisiokanaville. Ra-

diotoimitus tuottaa myös yh-

dessä Kirkon ruotsinkielisen

työn keskuksen kanssa pod.fi-

nettiradiota. Radio- ja tv-har-

tauksien puhujia koulutetaan

jatkuvasti.

Av-toimitus tuottaa esimer-

kiksi videoita ja muuta av-ma-

teriaalia tallenteina sekä verk-

kopalveluina. Av-toimituksen

kohderyhmänä ovat seurakun-

tien lapsi- ja nuorisotyö sekä

koulujen uskonnonopetus.

Verkkotiimi kehittää ja yl-

läpitää kirkon yhteistä verkko-

viestintää sekä antaa asiantun-

tija-apua Kirkkohallituksen

verkkosisällön tuottajille ja

seurakunnille. Verkkotiimi ke-

hittää kirkon yhteisiä verkko-

palveluja yhdessä Kirkkohal-

lituksen tietohallinnon kanssa.

KT:n tiedotusjohtajina ovat

toimineet Erkki Karion jälkeen

rovasti Heikki Castrén ja teo-

logian maisteri Anneli Janho-

nen. Nykyinen viestintäjohta-

ja on teologian tohtori Ingmar

Lindqvist.

Kirkon tiedotuskeskus juh-

lii 40 vuottaan 10. tammikuu-

ta. Samalla jaetaan vuoden

2006 Kirkon tiedonvälityspal-

kinto.

Huittisten kaupunki on

aikeissa ostaa Petri Norrilta

Huittisten Matikkalan kyläs-

tä Kuninkaisten Perko –ni-

misen tilan 374 611 euron

hinnalla. Valtuusto päättää

kaupasta maanantaina.

Kaupunginhallituksen esitys

valtuustolle on äänestyksen

tulos äänin 4-3. Satu Törmä

(kesk) teki Aimo Lepistön

(kesk) kannattamana ehdotuk-

sen, ettei kaupunki ostaisi ky-

seistä tilaa.

Vs. kaupunginjohtajan pää-

tösehdotusta kannattivat Mar-

ja Peltola (kok), Jukka Kivi-

mäki (vas), Ida Välimaa (sd)

ja Mika Stenfors (kok). Tör-

män ehdotuksen kannalla oli-

vat Aimot Hurri ja Lepistö

(kesk).

Kiinteistörekisteriotteen

mukaan tilan pinta-ala on

11,837 hehtaaria, josta noin 7,8

hehtaaria on metsää. Puuston

arvo alueella on 19 516 euroa.

Kaupunki maksaisi tilasta kol-

me euroa neliömetriltä sekä

puuston arvon.

Huittisten kaupunginhallitus

äänesti maakaupasta

Alueella ei

asemakaavaa.

Huittisten kaupunginval-

tuuston 1993 hyväksymän

yleiskaavan mukaan alue on

pääosin maa- ja metsätalous-

valtaista aluetta. Alueen halki

kulkee itä-länsi suunnassa

Huittinen–Urjala -maantien

230 uusi linjaus, joka päättyy

Huittistenkadun ja Kolmikul-

mankadun risteykseen.

Satakunnan seutukaavan 5

mukaan alue on taajamatoi-

mintojen aluetta. Seutukaavas-

sa on myös vastaava varaus

maantien 230 uudelle linjauk-

selle.

Huittisten kaupunginhallitus

on jo aiemmin lausunut maa-

kuntakaavalle asetettavista ta-

voitteista ja seutukaavan 5

muutostarpeista, että seututien

230 Huittinen-Urjala uusi lin-

jaus tulisi ohjata kiertoliitty-

mään, joka on rakennettu vuon-

na 2003 tämän seututien, Han-

nulanpuistokadun ja Maurun-

tien risteykseen.

Kaupungin omistuksessa

olevat Kuninkaisten kylän ti-

lat Kuninkaisten koti ja Ku-

ninkainen rajoittuvat aluee-

seen. Kaupan kohteena oleva

kiinteistö sisältyy Huittisten

kaupunginvaltuuston ohjeelli-

sena hyväksymään kaavoitus-

ohjelman 2007-2010 kohtee-

seen ”terveyskeskuksen alue

ympäristöineen”.

Alue sijaitsee rakennetun

infrastruktuurin tuntumassa, ja

suunittelun yhteydessä selvi-

tetään alueella sijaitsevien jul-

kisten palveluiden mahdolliset

tulevat laajennustarpeet. Kes-

kustan ja Löysälän välinen alue

rakentuu alueen käytöönoton

myötä ja samalla kaupunkira-

kenne eheytyy.

Kaavoitusohjelman tavoit-

teena on, että uudet asemakaa-

vat laaditaan pääasiassa kau-

pungin omistamalle maalle.

Vuoden 2007 hyväksytyssä

talousarviossa on varattu 50

000 euroa maa-alueiden os-

toon. Hyväksyttäväksi esitet-

tävä maakauppa aiheuttaa to-

teutuessaan talousarviomuu-

toksen, joka käsitellään erilli-

senä asiana loppuvuoden 2007

valtuuston kokouksessa. Maa-

kaupan rahoitus hoidetaan lai-

noituksella.

Page 8

Page 6

1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...28