Page 8 - Alueviesti_02

Keskiviikko tammikuun 10. 2007

8

Arton

Sihti

Eduskunta ottaa vielä ennen vaalitaukoa loppukirin.

Pöydällä on vielä varsin monia merkittäviä asioita, mm.

kunta-ja palvelurakenneuudistus. Se on sikäli mielen-

kiintoinen hanke, että se on alkanut toteuttaa itse itse-

ään jo ennen kuin se on edes eduskunnassa päätetty.

Pirkanmaalla on herätty kunnalliseen rakennemuu-

tokseen selvästi muuta Suomea nopeammin. Tämän vuo-

den alkaessa kuntarajoja muutettiin Pirkanmaalla kaik-

kiaan viidellä eri paikkakunnalla. Vammalan ja Suo-

denniemen lisäksi hynttyyt yhteenlöivät Ylöjärvi ja Vil-

jakkala, Pälkäne ja Luopioinen, Toijala ja Viiala, sekä

lisäksi Längelmäki jakautui Jämsän ja Oriveden kesken.

Monissa kunnissa on tajuttu välttämättömäksi muo-

dostaa isompia yksikköjä, jotta kansalaisten peruspalve-

lut voidaan taata. Toki myös viimeinen tilaisuus suu-

riin porkkanarahoihin kannusti liitoksen tekemiseen juuri

nyt. Ne ovatkin saman kolikon kaksi eri puolta. Vah-

vemman talouden avulla myös pystytään tarjoamaan

kuntalaisille paremmat palvelut.

Kunta-ja palvelurakenneuudistuksen perusidea kun-

tien suhteen onkin palkita oma aktiivisuus. Kuntalii-

toksiin ei pakoteta, mutta níihin porkkanoilla kannuste-

taan. Toki pakon edessä vasaran alle joutuvat ne, jotka

eivät lähivuosina saa talouttaan tasapainoon. Näin pi-

tääkin olla, sillä ihmisten kuuluu saada laadukkaat ter-

veys, sosiaali-ja koulutuspalvelut asuinkunnasta riip-

pumatta. Jos jokin kunta ei pysty edes kriteereitä täyt-

tävää vähimmäistasoa tarjoamaan, niin silloin on huu-

dettava naapuri ja valtiovalta apuun.

Viisi kuntarajan muutosta Pirkanmaan kartalla on

yhdelle vuodelle paljon. Ne eivät kuitenkaan tulee jää-

mään ilman jatkoa. Ympäri maakuntaa on jo nyt me-

neillään useita liitosselvityksiä. Monissa kunnissa ha-

lutaan myös katsoa, mitä nyt tehdyillä liitoksilla saa-

daan aikaan. Niin on varmasti asia myös omalla seutu-

kunnallamme.

Vammalalla ja Suodenniemellä on nyt paikka osoit-

taa, että me teimme oikean valinnan. Ainakin alku näytti

lupaavalta. Uusi vuosi otettiin uudessa Vammalassa

Suodenniemellä vastaan upean ilotulituksen, kymme-

nien jätkänkynttilöiden ja satojen iloisten ihmisten kera.

Itse asiassahan kyse oli kotiinpaluusta. Karkun kappeli-

seurakunnassa kun ovat olleet suodenniemeläisten juu-

ret, sieltä aikoinaan järkisyillä lähdettiin ja järkisyillä

myös palattiin.

Arto Satonen

Kuntaliitosten

vuodenvaihde

Pirkanmaalla

Veronmaksajain Kes-

kusliitto (Veronmaksa-

jat) täytti 60 vuotta maa-

nantaina 8. tammikuu-

ta. Järjestö merkittiin yh-

d i s t y s r e k i s t e r i i n

8.1.1947.

Veronmaksajien histo-

riasta kertova verkkosi-

vusto julkaistiin merkki-

päivänä.

Sivustolla on runsaasti

tietoa ja kuvia liiton toi-

minnasta perustamisvuo-

desta lähtien.

Liitto juhlii 60-vuotis-

ta taivaltaan pitkin vuotta

työn merkeissä.

Juhlavuosi huipentuu

30. lokakuuta Finlandia-

talossa järjestettävään se-

minaariin.

Veronmaksajien seitse-

mäs vuosikymmen käyn-

nistyy vahvan kasvun mer-

Veronmaksajain

Keskusliitto 60-vuotias

keissä, sillä liiton jäsen-

määrä rikkoi vuodenvaih-

teessa 200 000 jäsenen ra-

jan.

Vuoden 2007 alkaessa

Veronmaksajien kokonais-

jäsenmäärä oli 201 624,

jossa on nousua edellis-

vuodesta 9 112 jäsentä.

Veronmaksajain Kes-

kusliitto on kotitalouksi-

en ja yhteisöjen riippuma-

ton järjestö.

Liitto rahoittaa toimin-

tansa jäsenmaksuilla, eikä

se ota vastaan julkisia

avustuksia.

Veronmaksajien ta-

voitteena on kohtuullinen

ja oikeudenmukainen ve-

rotus sekä säästäväinen

julkisten varojen käyttö,

jotta suomalaiset saavat

rahoilleen mahdollisim-

man paljon vastinetta.

Kaatuminen on merkittä-

vä kansanterveysongelma,

joka aiheuttaa noin tuhat

kuolemantapausta vuodessa.

Kaatumiset eivät ole pelkäs-

tään vanhusten tapaturmia,

vaan myös yksi yleisimmis-

tä ja kalleimmista työikäis-

ten tapaturmatyypeistä. Ei-

vätkä vakavat turmat tapah-

du vain liukkailla kaduilla,

vaan usein turvallisen oloi-

sissa sisätiloissa.

Suomessa sattuu vuosittain

noin miljoona tapaturmaa, jois-

ta vuonna 2005 kuolemaan joh-

ti 3 095. Suurin yksittäinen ta-

paturmalaji ovat kaatumiset ja

putoamiset, jotka aiheuttivat

1239 kuolemantapausta. Määrä

on lähes kolminkertainen kuo-

lemaan johtaneisiin liikenne-

onnettomuuksiin verrattuna.

Kaatumisten, liukastumisten ja

putoamisten aiheuttamat yh-

teiskunnalliset kustannukset

ovat puoli miljardia euroa vuo-

dessa.

Ikäihmisten tapaturmista 80

% on kaatumisia ja putoami-

sia. Ne ovat myös yksi ylei-

simmistä työikäisten tapatur-

matyypeistä niin koti- ja va-

paa-ajan tapaturmissa kuin työ-

tapaturmissakin. Työikäisille,

15–64-vuotiaille, kaatumis- ja

putoamistapaturmat aiheuttivat

316 ennenaikaista kuolemaa

vuonna 2005.

Työtapaturmista kaatumis-

ten, liukastumisten ja kompas-

tumisten osuus on lähes nel-

jännes. Liukastumiset ja kom-

pastumiset ovat myötävaikut-

tavana tekijänä myös monissa

putoamisissa ja äkillisissä yli-

rasitusvammoissa. Putoamis-

ten ja puristumisten jälkeen

kaatumistapaturmat aiheuttavat

keskimäärin vakavimmat vam-

mat ja pisimmät työstä poissa-

olot.

Llattia avainasemassa

- Työikäisillä kaatumis- ja

liukastumistapaturmat aiheutu-

vat pääasiassa ympäristöteki-

jöiden, kuten liukkaan lattian,

jyrkkien portaiden tai heikon

Kaatuminen vie hengen

tuhannelta Suomessa vuosittain

valaistuksen vuoksi. Vanhus-

ten kaatumissyynä sen sijaan

ovat usein ikääntymiseen liit-

tyvät tekijät, joita ovat esimer-

kiksi fyysisen kunnon heikke-

neminen, tasapainoa heikentä-

vät sairaudet ja lääkkeet, arvi-

oi Työterveyslaitoksen erikois-

tutkija Raoul Grönqvist, jon-

ka erikoisalaa liikkumisturval-

lisuus ja liukkauden mittaami-

nen ovat.

- Kaatumis- ja liukastu-

misonnettomuudet ovat aliar-

vioitu ongelma. Helposti väi-

tetään, että niiden estämiseksi

ei voi tehdä mitään, mutta se

ei pidä paikkaansa. Yhteiskun-

nan ja yhteisöjen on kiinnitet-

tävä enemmän huomiota kaa-

tumisten, kompastumisten ja

liukastumisten estämiseen.

- Sisätiloissa oikeat lattia-

materiaalit ja jalkinevalinnat

ovat avainasemassa kaatumis-

ja liukastumisonnettomuuksi-

en ehkäisyssä. Lähtökohtana

on, että lattiamateriaalin on ol-

tava niin hyvä, että se sallii

ihmisen tehdä pieniä virheitä-

kin, Raoul Grönqvist sanoo.

Lattiamateriaali ja jalkineet

on valittava olosuhteiden mu-

kaan. Erityistä huomiota lat-

tiamateriaaliin on kiinnitettä-

vä kohteissa, joissa lattialle

roiskuu vettä, rasvaa tai kiin-

teitä aineita. Näissä tiloissa

käytetään usein erityistä tur-

valattiaa.

- Pidon kannalta lattian pin-

nan karheus on tärkeää. Parasta

on hienorakenteinen karheus

niin, että karhentavat kiteet

ovat tiheässä. Märällä lattialla

on tärkeää, että lattian ja jalki-

neen väliin jää laaja kosketus-

pinta. Kuvioidut pinnat ovat

tarpeen esimerkiksi pesutilois-

sa tai uimahalleissa, joissa lii-

kutaan paljain jaloin, tai sil-

loin, kun lattialle joutuu myös

kiinteitä aineita, Raoul Grön-

qvist määrittelee.

Lattian helppo puhdistetta-

vuus on tärkeä tekijä liukkau-

den eston kannalta. Lattian li-

kaisuus lisää kaatumisriskiä.

Erityisesti rasvan poisto lattia-

pinnasta on tärkeä tapaturmi-

en ehkäisykeino.

Uusi Pohjoismaiden väli-

nen väestörekisterisopimus

astui voimaan vuodenvaih-

teessa. Sopimuksen ovat al-

lekirjoittaneet kaikki Pohjois-

maat: Suomi, Ruotsi, Norja,

Islanti ja Tanska. Sopimus

kattaa myös Färsaaret ja

Grönlannin.

Uuden sopimuksen myötä

Pohjoismaasta toiseen muutta-

van ei enää vuodenvaihteen

jälkeen tarvitse hankkia lähtö-

maan rekisteriviranomaiselta

erillistä ns. muuttokirjaa. Yh-

teispohjoismainen muuttokir-

ja on sisältänyt muuttajan hen-

kilötiedot. Muuttokirja on toi-

mitettu uuden asuinmaan re-

kisteriviranomaiselle, Suomes-

sa maistraatille.

Vuoden alusta alkaen toi-

seen Pohjoismaahan muuttava

Muuttoilmoitus

pohjoismaissa

yksinkertaistuu

henkilö ilmoittaa muutostaan

uuden asuinmaansa rekisteri-

viranomaiselle ja todistaa hen-

kilöllisyytensä esimerkiksi pas-

silla tai poliisin myöntämällä

henkilökortilla. Kun muutta-

jan henkilötunnus tai henkilö-

numero on tiedossa, henkilö-

tiedot siirtyvät sähköisesti läh-

tömaan rekisteriviranomaisel-

ta tulomaan viranomaisille.

Suojattujen yhteyksien raken-

taminen ja varmistaminen on

kunkin Pohjoismaan keskusvi-

ranomaisen vastuulla. Suomes-

sa keskusviranomaisena toimii

Väestörekisterikeskus.

Eri Pohjoismailla on edel-

leen erilaisia käytäntöjä siinä,

miten muutosta informoidaan

lähtömaan viranomaisia. Suo-

mesta muuttava tekee jatkos-

sakin maistraatille ns. maasta-

muuttoilmoituksen.

Yhteenveto Kokemäen

viime vuoden rakennus-

valvonnan

tilastoista

osoittaa, että Kokemäel-

le valmistui viime vuon-

na yhteensä 32 uutta

asuntoa, joista 22 oma-

kotitaloasuntoa.

Valmistuneita hankkeita

oli kaikkiaan 193, joista

uusia loma-asuntoja 5.

Asuntotuotanto kasvoi

hieman Kokemäellä

Uusia

rakennuslupia

myönnettiin 128 kohteelle,

joista uusia loma-asuntoja

oli 11.

Tilastojen mukaan Koke-

mäen asuntotuotanto ja

loma-asuntojen rakentami-

nen on nousussa.

Suurin osa valmistuneista

ja uusista luvista on kuiten-

kin edelleen peruskorjaus-

ja muutoskohteita.

Vammalan kaupungin-

hallitus nimesi maanantai-

na edustajansa ja vara-

edustajat lauta- ja johto-

kuntiin toimikaudeksi

2007-2008. Edustajat ja

varaedustajat ovat seuraa-

vat:

MaaseutulautakuntaTimo

Rajala, varalla Marja Aho-

la, perusturvalautakunta

Olavi Vinha, var. Elina Kim-

panpää, sivistyslautakunta

Regina Salkovic, var. Jussi

Mikkola, vapaa-aikalauta-

kunta Sirkku Lintunen, var.

Samueli Seljänperä, raken-

nuslautakunta Tarmo Seppä,

var. Elina Kimpanpää, tek-

ninen lautakunta Jarkko

Kulonpää, var. Marja Aho-

la ja tilakeskuksen johtokun-

ta Pekka Niemelä, var. Sirk-

ku Lintunen.

Kaupunginhallituksen

edustajaksi Suodenniemi -

toimikuntaan valittiin Sa-

mueli Seljänperä ja hänen

varaedustajakseen Pekka

Niemelä.

Sastamalan Tukipalvelu

Oy:n neuvottelukuntaan va-

Kaupunginhallitus valitsi

edustajansa lautakuntiin

littiin Erkki Välimäki (va-

ralla Pekka Niemelä) ja

Marja Ahola (varalla Jark-

ko Kulonpää).

Sastamalan Tukipalvelu

Oy:n neuvottelukuntaan va-

littiin toimikaudeksi 2007-

2008 Erkki Välimäki (va-

ralla Pekka Niemelä) ja

Marja Ahola (varalla Jark-

ko Kulonpää).

Kaupunginhallitus jätti

vielä pöydälle kahden jäse-

nen valitsemisen Lounais-

Pirkanmaan seututyöryh-

mään ja kutsua koolle seu-

dun kuntien keskeisen neu-

vottelun. Samoin pöydälle

jäi kolmen varsinaisen ja

kolmen varajäsenen valitse-

minen yhteistyötoimikun-

taan vuosiksi 2007-2008 ja

jäsenten valinta asemakaa-

va-alueiden nimitoimikun-

taan.

Vammalasta Pirkanmaan

varajäseneksi pelastustoi-

men neuvottelukuntaan toi-

mikaudeksi 2007-2008 kau-

punginhallitus esittää apu-

laiskaupunginjohtaja Jaakko

Erjoa.

Huittisten kaupunginhal-

lituksen uudeksi puheenjoh-

tajaksi nousee Aimo Lepis-

tö (kesk).

Hän seuraa tehtävässä

kunnallisneuvosAimo Hur-

ria, joka on ollut kaupun-

ginhallituksen puheenjohta-

ja yhtäjaksoisesti 18 vuot-

ta. Järjestely noudattaa vaa-

likauden alussa tehtyä suun-

nitelmaa.Aimo Lepistö (56)

Lepistö johtamaan

Huittisten kh:ta

on maanviljelijä, joka pi-

tää myös tilitoimistoa. Hän

on kaupunginhallituksessa

ensimmäistä kauttaan. Kau-

punginvaltuutettu hän on

ollut vuodesta 1985. Aimo

Hurrin tilalle kaupunginhal-

litukseen nousee Soili Pas-

ti. Valinnoista päättää lopul-

lisesti ensi maanantaina

kokoontuva kaupunginval-

tuusto.

Huittisten kaupungin

maanrakennusinsinöörin

virkaan jätti määräaikaan

mennessä hakemuksensa

yhteensä viisitoista hen-

kilöä. Hakuaika päättyi 5.

tammikuuta kello 15.

Hakijat ovat Jarno Tuuk-

kanen (yhdyskuntateknii-

kan teknikko, Nokia), Han-

nu Laskujärvi (kunnallis-

tekniikan teknikko, Korpi-

lahti), Pekka Kinnunen (tie-

ja vesirakennus teknikko,

Parainen), Jouni Kankaan-

pää (yhdyskuntatekniikan

teknikko, Vammala), Kim-

mo Vaani (yhdyskuntatek-

niikan teknikko, Jämijärvi),

Janne Sulin (rakennusin-

Viisitoista haki Huittisissa

maanrakennusinsinööriksi

sinööriopiskelija, Huitti-

nen), Jari Lehtimäki (raken-

nustekniikan insinööri, Ko-

kemäki), Tuija Heinävaara

(talonrakennusinsinööri,

Pori), Ari Mäkinen (tie- ja

vesirakennusinsinööri, Jäm-

sä), Kai Yli-Pietilä (raken-

nusinsinööri, Pori), Sauli

Riekkinen (mittausteknik-

ko, Vammala), Reijo Ran-

tatalo (talonrakennusteknik-

ko, Helsinki), Marko Joki-

nen (talonrakennusteknik-

ko, Vampula), Riikka Ala-

Viikari (yhdyskuntateknii-

kan insinööri, Vampula) ja

Johanna Koivukoski (yh-

dyskunta- ja talonrakennus-

tekniikan teknikko, Loi-

maa).

Suomessa sattui haastatte-

lututkimuksena tehdyn ns. uh-

ritutkimuksen mukaan noin

120 000 vammaan johtanutta

liukastumistapaturmaa. Talvel-

la liukastumisonnettomuuksi-

en määrä kaksinkertaistuu.

Vuosittain yli 50 000 jalankul-

kijaa liukastuu liikennealueil-

la niin, että tarvitsee lääkärin-

hoitoa. Talvi lisää jäisellä ka-

dun pinnan tapahtuvien liukas-

tumisten lisäksi myös sisällä

sattuvia liukastumisia.

- Erilaiset siirtymävaiheet

ovat aina vaaran paikkoja. Tal-

vella sellaisia ovat sisääntulo-

aulat ja muut sisäänkäynnit.

Kenkien mukana sisään kan-

tautunut lumi ja vesi voivat

muuttaa lattian peilijään liuk-

kaaksi.

- Äkilliset muutokset pidos-

sa aiheuttavat suurimman osan

tapaturmista. Lattian pinnan

olisi aina oltava mahdollisim-

man tasapitävä. Esimerkiksi

hampurilaisravintoloissa on

tapahtunut vakavia liukastu-

misonnettomuuksia, kun työn-

tekijä on siirtynyt keittiön kar-

healta lattialta salin puolelle

sileälle ja kenkiin on tarttunut

keittiössä rasvaa, Raoul Grön-

qvist kertoo.

Kaatumisesta kalliit

korvaukset

tapahtuvista kaatumisista.

Kiinteistönomistaja on velvol-

linen huolehtimaan tontin koh-

dalla olevan jalkakäytävän

kunnossapidosta.

Myös liukas lattia voi käy-

dä kalliiksi sen omistajalle.

Englantilaiskirurgi haastoi

työnantajansa lontoolaisen sai-

raalan oikeuteen liukastuttuaan

sairaalan käytävälle pudonnee-

seen vanukkaaseen. Oikeus

tuomitsi heinäkuussa sairaalan

lähes 40.000 punnan korvauk-

seen.

- Tiedän, että Suomessakin

on ainakin yhdessä tapaukses-

sa haettu korvauksia lattian liuk-

kauden vuoksi. Tuoteturvalli-

suus- ja tuotevastuulait koske-

vat myös lattiamateriaaleja,

Raoul Grönqvist korostaa.

Uusi menettely nopeuttaa

henkilötunnuksen saantia ja

kotikuntaratkaisujen tekoa.

Uuden asuinmaan rekisterivi-

ranomainen voi heti tehdä re-

kisteröintipäätöksen, joka si-

too lähtömaan viranomaisia.

Koska esimerkiksi Suomeen

muuttaneen henkilön henkilö-

tiedot ja tieto kotikunnasta saa-

daan nopeammin väestötieto-

järjestelmään, nopeutuu myös

hänen mahdollisuutensa asioi-

da pankeissa ja saada kotikun-

taan sidottuja palveluja.

Sähköinen tiedonvaihto

Pohjoismaiden rekisteriviran-

omaisten välillä on mahdollis-

ta, sillä kaikissa Pohjoismais-

sa on erittäin kehittynyt väes-

tötietojärjestelmä.

Suomen väestötietojärjestel-

mä on jopa Pohjoismaiden kär-

keä.

Suomessa viranomaiset hyö-

dyntävät laajasti väestötietojär-

jestelmästä sähköisesti saata-

via henkilötietoja, minkä an-

siosta esimerkiksi henkilöl-

lisyyden todistamiseen aikai-

semmin tarvittujen, rekisteri-

viranomaisilta hankittavien vir-

katodistusten käytöstä on voi-

tu miltei kokonaan luopua.

www.alueviesti.fi

Page 8 - Alueviesti_02_2007