Keskiviikko tammikuun 10. 2007
9
Ennen Köyliön Lallin-
talolla sunnuntaiyönä 7.1.
klo n. 1 tapahtuneen vir-
kamiehen väkivaltaista
vastustamista ja järjestys-
tä ylläpitävän henkilön
vastustamista tapahtui
piha-alueella useamman
henkilön tappelu, josta
Poliisi etsii Lallintalon
tappelun todistajia
poliisi kaipaa lisätietoja ta-
pahtuman selvittämiseksi.
Tappelussa pahoinpidel-
tiin useita henkilöitä.
Tappelun nähneitä pyy-
detään ottamaan yhteyttä
Kokemäen poliisiin nume-
roon (02) 5407444.
Kokemäen poliisi tutkaili
nuorten alkoholinkäyttöä
loppiaisena Köyliön Lallin-
talolla. Poliisi kirjoitti illan
aikana 32 sakkoa alkoho-
Kostea
discoilta
Lallintalolla
lin hallussapidosta ja naut-
timisesta sekä otti kiinni
yhden 16-vuotiaan pojan
poliisin väkivaltaisesta vas-
tustamisesta.
Säkylän ja Yläneen ra-
jan tuntumassa ollut maa-
talon vanha, asumaton pää-
rakennus tuhoutui koko-
naan tulipalossa aamuyöl-
lä viime torstaina. Palosta
ilmoitti ohikulkuija kello
4.30 .
Kiinteistö sijaitsee Säky-
lä-Turku tien varrella lähel-
lä Säkylän ja Yläneen ra-
jaa. Palokunnan saapuessa
paikalle talo oli ilmiliekeis-
sä. Palokunta sai palon sam-
mumaan aamun tunteina,
mutta vanhan maatilan pää-
rakennus tuhoutui palossa
lähes kokonaan. Kiinteistö
Autio päärakennus
tuhoutui Säkylässä
ei ole viime vuosina ollut
asumiskäytössä.
Poliisi tutkii palon syt-
tymisyytä, mutta tutkinnan
tässä vaiheessa on syytä
epäillä palon olevan tahal-
laan sytytetty.
Palopaikalla havaittiin
myös , että tilan piharaken-
nukseen oli murtauduttu.
Kokemäen poliisi tutkii ta-
pausta törkeänä vahingon-
tekona ja varkauden yrityk-
senä. Poliisi pyytää yleisöltä
paloon ja murtoon liittyviä
tietoja Kokemäen poliisin
päivystysnumeroon 02-
5407 444.
Vammalan Erhonkadulla
on murtauduttu varastora-
kennukseen joulun ja lop-
piaisen välisenä aikana ja
anastettu ainakin yksi au-
tossa ollut soitin.
Vammalan seurakuntata-
lon pihasta on anastettu
Pitkäkyntisiä
Vammalassa
Nopsa Jazz -merkkinen si-
ninen polkupyörä.
Perjantain ja lauantain
välisenä aikana anastettu
Torikeskuksen edestä nais-
ten punainen Helkama-
merkkinen polkupyörä.
Hätäinen vilkaisu akkunasta ulos kertoo, että syksy on
tullut. Almanakka puhuu sydäntalvesta. Ja vanhat ihmi-
set, että ei ollut Kekkosen aikana tämmöstä ja tätä se teetti
se Euroopan Unioniin meno niin suurella riemulla.
Uskon kaikki yli 5 miljoonan asiantuntijamme sääpu-
heet, kuten samankokoisen politiikan asiantuntijoidem-
mekin arviot. Ja niitähän riittää tuonne maaliskuun puoli-
väliin eli eduskuntavaaleihin asti.
Odotan mielenkiinnolla paitsi vaalituloksia yleensäkin
erityisesti kahden miehen menestymistä. Entisiä hiihtäjiä
molemmat ja toinen sankareista vuosien mittaan tutuksi
minullekin tullut.
Jo useampana kesänä on Heinoon Yhteistalon tanssien
vetonaulana ollut Juha Mieto, Mietaa. Olen ollut samalla
keikalla soittelemassa ja silloin on hänen kanssaan aina
tullut juteltua nimenomaan murtomaahiihdosta. Eikä ole
epäselväksi jäänytMietaanmielipide näistä dopatuista hiih-
täjistä Myllylä, Isometsä, Kirvesniemi yms. Heitä ei hän
arvosta. Mietaa oli rehti hiihtäjä eikä sellainen îrehellinen
Lapin miesî, jollaiseksi Isometsä itsensä kiinni jouduttu-
aan nimesi.
Nyt pyrkii tämä Isometsäkin kepun listoilta Helsingistä
eduskuntaan. Mietaa on ehdokkaana Pohjanmaalla. Jos
läpi pääsisivät, niin saatettaisiinpa keskustan ryhmähuo-
neessa kuulla mehukasta saavutusten vertailua. Mietaalla
kun tunnetusti on sana hallussaan ja käytössä myös.
Tosin noin ei tapahdu. Mietaan olettaisin läpi menevän.
Helsingin vaalipiirissä, päinvastoin kuin jossakin toisessa,
ei filunkista kiinni jäänyt välttämättä läpi mene.
* * * * *
Tietokoneen kanssa tapellessa joutuu tekemisiin täm-
möselle tavalliselle ihmiselle käsittämättömän kielen kanssa.
Jo neuvonnassa käytetyt termit menevät yli ymmärryk-
sen. On niitä vaikeita termejä muuallakin kuten esim.
autopuolella. En tunnistaisi vaikkapa trippelin tukivarren
norraa saati takajousen etukorvaa tai riipuketta. Kuorma-
automiehille tuttuja kaikki.
Onneksi hädässä ystävä tutaan, kaveria ei jätetä. Siitä
tässä lopuksi esimerkki täältäpäin. Tämä tapahtui ennen
kännykkäaikaa. Muuan Aku tuli kovaa vauhtia kahvilaan
soittaakseen sieltä autoliikkeeseen. Virranjakajan pyörittä-
jä oli mennyt rikki, uusi tarvittiin nopeasti tilalle. Aku ei
mainitun osan nimeä tiennyt ja selittikin puhelimeen, että
nääs se, joka pyörii ja näytti pyörivää liikettä saman tien
kädellään. Myyjä ei saanut Akun selityksestä selvää, joten
tämä joutui pyörittämään useamman kerran ja selittä-
mään, että nääs se, joka pyörii. Tätä toimitusta aikansa
sivusta katseltuaan tuli Akun ystävä avuksi. Sanoi Akul-
le, että anna se luuri tänne. Voit sitten paremmin molem-
milla käsillä näyttää.
On hieno asia, että ihmisillä on avuliaita ystäviä, jotka
eivät jätä pulaan.
Hyvää vuodenjatkoa arv. lukijoille. Kyllä tämä tästä
kohta kevääksi muuttuu. Sanokaa minun sanoneen.
* * * * *
Talvisota alkoi noin 30 asteen pakkasessa, eivätkä ilmat
siitä juuri lämmenneet koko aikana. Sodan lopputuloksen
tiedämme. Jos silloin olisikin sodittu tämän talven säässä,
niin olisiko lopputulos ollut sama? Mitä sanovat mukana
olleet?
Säät ja
koneet
prenkkaavat
Timo Roos
Kyselytutkimuksen mu-
kaan terveyskeskushammas-
lääkärin viroista 275 oli il-
man viran tai toimenhalti-
jaa lokakuussa. Huonoin ti-
lanne oli Itä-Suomessa, pa-
ras Ahvenanmaalla
Yksityishammaslääkärit voi-
sivat etenkin suurissa kaupun-
geissa ottaa jonkin verran vas-
taan uusia potilaita, samoilla
alueilla terveyskeskusten il-
moittama vaje hammaslääkä-
reistä on kuitenkin suuri
Lokakuussa tehdyn kysely-
tutkimuksen mukaan terveys-
keskuksissa oli kaiken kaikki-
aan 2Ê085 kokopäiväistä ham-
maslääkärin vakanssia – ky-
selypäivänä näistä oli täytet-
tynä 1Ê630, virkojen tai toi-
mien täyttöaste oli 78,1 %.
Virkaa tai tointa hoiti sijainen
tai virka oli jäädytetty 129 ta-
pauksessa (6,2 %). Vakansseis-
ta 53 hoidettiin ostopalvelui-
na (2,5 %), luku on kaksi ker-
taa niin suuri kuin vuonna
2005. Terveyskeskushammas-
lääkärivaje oli 275 (13,2 %),
vuonna 2005 se oli 12,6 %.
Vuonna 2005 eniten täyt-
tämättömiä virkoja oli Lapis-
sa ja Keski-Suomessa, nyt Itä-
Suomessa ja Pirkanmaalla:
Pohjois-Savon sairaanhoitopii-
rissä sijaisuuksista tai viroista
oli hoitamatta 23 %, Pohjois-
Karjalassa 19,6 %, Pirkan-
maalla 17,9 %. Helsingissä ja
Uudellamaalla 10,7 % virois-
ta oli kyselypäivänä ilman va-
kinaista hoitajaa tai sijaista.
Terveyskeskushammaslääkärin
viroista 6,8 %:ssa ei ole viran-
haltijaa, tilanne oli lähes sama
myös vuonna 2005. 40 prosen-
tissa terveyskeskuksista ei ole
vajetta, tilanne on paras Ah-
venanmaalla, jossa ei ole täyt-
tämättä yhtään hammaslääkä-
rin virkaa tai sijaisuutta. Toi-
seksi paras tilanne on Pohjois-
Pohjanmaan sairaanhoitopiiris-
sä, jossa vaje on 3,0 %.
Yksityishammaslääkärit
Suomen Hammaslääkärilii-
ton työllisyyskyselyn mukaan
yksityishammaslääkärit voisi-
vat hoitaa enemmän potilaita
etenkin suurissa kaupungeis-
sa. 33 % vastanneista voisi ot-
taa enemmän potilaita, vuon-
na 2005 luku oli 40 %. 17 %:lla
yksityishammaslääkäreistä oli
Hammaslääkäripula
pahin Itä-Suomessa
potilaspulaa – he voisivat teh-
dä keskimäärin 6,2 tuntia
enemmän potilastyötä viikos-
sa. Yksityishammaslääkärit
voisivat hoitaa jonkin verran
enemmän potilaita erityisesti
Helsingin ja Uudenmaan sai-
raanhoitopiireissä, joissa terve-
yskeskusten ilmoittama vaje
hammaslääkäreistä on suuri.
Myös Pohjois-Pohjanmaan,
Varsinais-Suomen, Länsi-Poh-
jan ja Vaasan sairaanhoitopii-
reissä hammaslääkärit voisivat
tehdä enemmän potilastyötä,
muilla alueilla vähän. Useim-
mat yksityishammaslääkärit
voivat ottaa uusia potilaita 1–
2 viikon sisällä. Vastanneista
67 %:lla on riittävästi potilai-
ta, viime vuonna luku oli 60
%.
Terveyskeskushammaslää-
kärivajeen syntyyn on useita
eri syitä. Uusia hammaslääkä-
reitä on 2000-luvulla valmis-
tunut poikkeuksellisen vähän.
Lisäksi kaksi suurta lainsää-
däntömuutosta lyhyessä ajas-
sa ovat tuoneet suuria muutok-
sia suun terveydenhuollon pal-
velujen järjestämiseen.
Hammaslääkäripalvelut ovat
jakaantuneet maassa epätasai-
sesti, sanoo Hammaslääkäriliit-
to. - Terveyskeskushammaslää-
kärien työmäärää on syytä ta-
sata yksityishammaslääkärien
kanssa etenkin isoilla paikka-
kunnilla, joissa terveyskeskuk-
sissa on pitkät jonot ja yksi-
tyissektorilla on vapaata kapa-
siteettia. Kuntien ostot yksi-
tyissektorilta eivät kuitenkaan
ole ratkaisu järjestää suun ter-
veydenhuollon palveluja – os-
topalvelujen osuus on tämän
tutkimuksen mukaan edelleen
vähäinen. Hoidon hinta poti-
laille tulisi saattaa lähemmäs
toisiaan – hoidatti hän sitten
hampaansa terveyskeskukses-
sa tai yksityishammaslääkä-
rillä. 17 vuotta vanha Kelan
korvaustaksa tulee saattaa ajan
tasalle.
Hammaslääkärikoulutuk-
seen tulisi eri keinoin kannus-
taa opiskelijoita niiltä paikka-
kunnilta, joissa hammaslääkä-
reistä on pulaa – erityisesti
Itä-Suomesta. Opiskelijoiden
valmistumista tulee myös no-
peuttaa vahvistamalla kolmen
yliopiston opetusresursseja ja
järjestämällä heille riittävän
paljon ja riittävän nopeasti käy-
tännön harjoittelumahdolli-
suuksia.
Terveyskeskustyön sisältöön
ja järjestelyihin on kiinnitettä-
vä huomiota ja työ on tehtävä
houkuttelevammaksi. Tuoreen
Työterveyslaitoksen hammas-
lääkärien työhyvinvointitutki-
muksen 2003 – 2006 mukaan
terveyskeskushammaslääkäri-
en työ on muuttunut entistä
stressaavammaksi mm. hoito-
takuun voimaantulon myötä –
22 % hammaslääkäreistä kär-
sii stressinoireista. Stressinoi-
reet ovat selvästi yleisempiä
kuin esim. ylemmillä toimihen-
kilöillä, joista 13 % kärsii stres-
sinoireista. Hammaslääkärien
työuupumus on myös lisään-
tynyt kolmen viime vuoden
aikana – 55 % kärsii lievästä
ja 4 % vakavasta työuupumuk-
sesta, kolme vuotta sitten vas-
taavat luvut olivat 50 % ja 3
%. Hammashoitouudistukset
näyttävät vaikeuttaneen työolo-
ja erityisesti julkisella sekto-
rilla - yhä useampi kokee uu-
distusten kiristäneen työtahtia
sekä heikentäneen työilmapii-
riä ja palvelun laatua. Myös
vaikutusmahdollisuudet omaan
työhön ovat heikentyneet. Sa-
malla kuitenkin monet ham-
maslääkäreiden työn myöntei-
set ja mielekkyyttä ylläpitävät
piirteet ja työn imu ovat säily-
neet ennallaan, yksityisham-
maslääkäreillä työnimu on jopa
lisääntynyt.
Julkisen ja yksityisen sek-
torin hammaslääkäreiden työ-
voimatilanne selvitettiin kah-
della kyselytutkimuksella lo-
kakuussa 2006. Terveyskes-
kusten johtavilta hammaslää-
käreiltä kysyttiin virkojen täyt-
tötilannetta ja yksityishammas-
lääkäreiltä mahdollista vapaa-
ta hoitokapasiteettia. Suomen
noin 4 500 työikäisestä ham-
maslääkäristä noin puolet työs-
kentelee terveyskeskuksissa ja
puolet yksityishammaslääkä-
reinä, ja molemmat sektorit
tuottavat pääosin samansisäl-
töisiä perusterveydenhuollon
palveluja.
Palvelurakenne
poikkeaa näin muusta tervey-
denhuollosta, minkä vuoksi
myös työvoimatilanne on kar-
toitettava koko työssä olevan
hammaslääkärikunnan osalta.
Lapsen törkeästä sek-
suaalisesta hyväksikäy-
töstä epäillyn huittislai-
sen miehen vangitsemis-
Seksuaalirikoksista
epäillyn huittislaisen
vankeutta jatkettiin
ta jatkettiin Kokemäen
käräjäoikeudessa viime
perjantaina kahdella vii-
kolla.
Mies vangittiin 18. jou-
lukuuta. Hän oli pyytänyt
ennen viimeisintä vangitse-
miskäsittelyä vangittuna pi-
tämisen uudelleen harkitse-
mista. Epäillyt teot ovat ta-
pahtuneet vuosina 1999-
2002 ja niiden epäillään
kohdistuneen vangitun lä-
hiomaiseen.
Huittisten Pellonpuiston
peruskoulun B-osan raken-
teista on löytynyt paikalli-
sia mikrobivaurioita. Huit-
tisten seudun terveyden-
huollon kuntayhtymän ter-
veysvalvonnan johtaja Kai-
sa Virtanen on kieltänyt
musiikkiluokan käytön ope-
tustilana.
Terveysvalvonnan johtajan
ratkaisun perusteena on, että
lattian lämmöneristeessä to-
detut mikrobipitoisuudet saat-
tavat aiheuttaa terveydellistä
haittaa tilassa työskentelevil-
le.
Musiikin opetus on kevät-
lukukauden alusta alkaen siir-
retty tilapäisesti nuorisotiloi-
hin entisen kirjaston kiinteis-
töön. Mahdollisen mikrobi-
kasvustosta aiheutuvan hai-
tan siirtyminen muihin tiloi-
Mikrobivauriot sulkivat
Pellonpuiston
musiikkiluokan Huittisissa
hin Pellonpuiston B-osassa
vältetään siten, että musiik-
kiluokan, veistosalin ja puu-
työkonehuoneen lattian pin-
tamateriaalin alapuolinen
lämpöeristetila alipaineiste-
taan.
Toimenpiteet ovat voimas-
sa siihen saakka, kunnes ti-
loissa tehdään suunniteltu pe-
ruskorjaus.
Pellonpuiston koulun hen-
kilöstölle sekä oppilaille ja
heidän huoltajilleen on tiedo-
tettu tehdyistä toimenpiteis-
tä.
Pellonpuiston kiinteistössä
on tehty työterveyslaitoksen
aerosolilaboratorion analy-
soima pintapölynäytetutki-
mus 31.5.2005. Näissä mit-
tauksissa ei havaittu mitään
sellaista, joka viittaisi huo-
neilmassa oleviin terveydel-
lisesti vaarallisiin mikrobei-
hin.
Huittisten kaupunki on pe-
ruskorjannut Pellonpuiston
peruskoulukiinteistöä vaiheit-
tain vuodesta 2003 alkaen.
Hyväksytyn talousarvion mu-
kaisesti vuonna 2007 kohtee-
na ovat A-rakennuksen katto
ja julkisivu.
Tämän jälkeen koko A-osa
on peruskorjattu. B-osan pe-
ruskorjaus on vuorossa vuon-
na 2008.
Koulun peruskorjaushank-
keeseen liittyen Tampereen
yliopiston rakennetekniikan
laitos on tehnyt kiinteistön B-
osassa kosteusteknisen kun-
totutkimuksen marras-joulu-
kuussa 2006.
Raportti on toimitettu Huit-
tisten
kaupungille
21.12.2006.
Kaupunginkamreeri
Kalervo Iso-Ahola siirtyy
talon sisällä Huittisten
kaupungin hallintojohta-
jaksi. Kaupunginvaltuus-
to päättää maaliskuun
alussa voimaan tulevista
virkajärjestelyistä ensi
maanantaina.
Hallintojohtajan virka
perustetaan samalla, kun
kaupunginsihteerin virka
lakkautetaan. Hallintojohta-
jan viran muodolliseksi kel-
poisuusvaatimukseksi tulee
soveltuva korkeakoulutut-
kinto.
Kaupunginsihteerin vir-
kaa ei ole täytetty sen jäl-
keen, kun Antero Alenius
Iso-Aholasta Huittisten
uusi hallintojohtaja
valittiin kunnanjohtajaksi
Punkalaitumelle. Kaupun-
ginsihteerin tehtäviä on hoi-
tanut kaupunginjohtajan
sihteeri Leena Hakanen.
Myös kaupunginkamree-
rin virka lakkautetaan ja ti-
lalle perustetaan talous- ja
henkilöstöpäällikön virka.
Lisäksi kaupunginhalli-
tus ehdottaa valtuustolle,
että se nimeää kaupungin-
johtajan sijaiseksi tammi-
helmikuun ajaksi Kalervo
Iso-Aholan. Kaupunginin-
sinööri Kari Juntti on puo-
lestaan irtisanoutunut viras-
taan 19. helmikuuta alka-
en.
Eron myöntäminen kuu-
luu valtuustolle.
Liikenneturvakouluttaja
Juha Välilä ja Perhetalon
toiminnanjohtaja Liisa Vä-
lilä luennoivat Mouhijärven
seurakuntakodilla tiistaina
23.1 kello 18 koko perhe-
että kiinnostavista aiheista.
Aiheita ovat mm. se, mi-
ten rakannan lapselleni tur-
vallisuutta liikenteessä, har-
Turvasta tietoa
Mouhijärvellä
rastuksissa ja perheessä?
Toimivatko auton turvais-
tuimet ja miten suojaan pie-
nen pyöräilijän? Onko ko-
tona turvallista kiireen ja
paineiden keskellä? Miten
kohdata lapen pelkoja ja
luoda rauhaa arkeen?
Tilaisuuden alussa on
teetarjoilu.