Page 4 - Alueviesti_08_2007

4 Keskiviikko helmikuun 21. 2007
25. vuosikerta. Nro 8 www.alueviesti.! Keskiviikkona 21.2.2007
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
Kaupunkilehtien Liitto on muka-
na hyvän lehtimistavan vaalinnas-
sa ja sananvapauden puolustami-
sessa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
! 03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNATalv0%
Etusivu ! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu ! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut ! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS 03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
ILMOITUSMYYNTI
Anne Tuimala 050-436 5068
Jerry Stenberg 050-593 0620
Mainospäällikkö
Matti Tolonen 0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin p.
0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden ul-
kopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
Suomenhevonen on 100-vuotias
Vammalassa tapahtuu pitkin vuotta
Palvelualtis, rehellinen ja yhteistyökykyinen. Näin kuvailee pitkän linjan hevosmies
Mika Lehtinen sydämensä vallannutta suomenhevosta. Sen ”ainoan oikean” hevosen
kantakirjan avaamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, yhtä paljon kuin
Vammalan kauppalan ja sittemmin kaupungin syntymästä.
Suomenhevosen juhlavuo-
teen Vammalassa kuuluu mm.
konsertti ensi sunnuntaina ja
juhlaravit Roismalanlahdel-
la 4. maaliskuuta sekä useita
työnäytöksiä.
Rakkaus hevosiin on veren-
perintöä Mikan isältä. -Maalla
isän kotona oli aina hevosia, ja
isäkin teki metsätöitä hevosel-
la joskus nuorempana. Kyllä
jo hevosenpään kokoisena
piti päästä katsomaan nelijal-
kaisia. Lehtisen mukaan suo-
menhevonen on ollut poissa
hänen mielestään ainoastaan
kerran. -Sanotaan, että sil-
loin kun putosin avantoon ja
pää painui pinnan alle, ei ol-
lut hevonen mielessä. Sitten
kun pääsin taas pinnalle, tuli
mieleen että nyt tarvittaisiin
suomenhevosta että pääsisin
täältä pois, mies nauraa.
Mika Lehtinen on yksi
niistä harvoista yrittäjistä,
jotka tekevät metsätöitä suo-
menhevosella. 5-vuotiasta,
työsuunnalle kantakirjattua
Pikku-Vilaus -tammaa on
jo varsasta pitäen koulutettu
metsä- ja työhevoseksi. Pik-
ku-Vilaus, tuttavallisemmin
Viltsu, on nyt toista talvea
metsässä. Lehtisen mukaan
hevosesta on noin puolen-
toista vuoden iässä nähtävissä
mahdollisuudet työkäyttöön.
-Työhevosen tulee olla ennen
kaikkea nöyrä, hän määritte-
lee. Jos vaaditaan luonnetta
hevoselta, on se tarpeen myös
opettajalta. -Perstuntumalla
opitaan molemmat. Koulutus
perustuu toistoihin ja määrä-
tietoisuuteen. Viltsu on kyllä
ollut melko helppo koulutet-
tava, Lehtinen kehuu.
Työhevonen syntyy
pitkäjänteisellä työllä
Hyvän työhevosen tekeminen
alkaa puhtaasti sukutauluja
tutkimalla. -Hevosten kanssa
on se hyvä juttu, että kun tekee
varsoja niin voi vähän katsoa
että minkälainen yksilö sieltä
tulee. Ihmisillä se on vähän
toinen juttu, Lehtinen velmui-
lee. Kun perimältään mahdol-
lisimman hyvä varsa on saatu
maailmaan, ensimmäinen as-
kel on riimuun opettaminen.
-Varsan pitää oppia siihen,
että vaikka kävelee vapaasti
emänsä vieressä pihalla, niin
joku muu hallitsee. Lehtinen
totuttaa hevosensa pienes-
tä varsasta pitäen ääniin ja
erilaisiin vehkeisiin. -Toiset
yrittävät varjella varsaa mah-
dollisimman pitkään muulta
maailmalta, mutta mielestä-
ni ei ole mitään järkeä, että
vasta 8-vuotiaana kuulee en-
simmäisen kerran traktorin
metelin, mies heittää. Lopulta
pitkäjänteisen koulutuksen
jälkeen hevosen mielenliik-
keet oppii lukemaan pelkästä
korvanpään liikahduksesta.
Hevostapahtumat
osa Vammalan
juhlavuotta
Suomenhevosen 100-vuoti-
nen taival on luonnollisesti
juhlan arvoinen asia. Juh-
lavuonna merkittävän roo-
lin saavat erityisesti alue- ja
paikallistapahtumat, joiden
järjestämisessä Vammalan
Seudun Ravi ry:n puheenjoh-
taja Lehtinen on ollut erittäin
aktiivinen. Useimmiten ra-
hoitus nousee tilaisuuksien
järjestämisen esteeksi, mutta
Vammalassa keksittiin tähän-
kin pulmaan loistava ratkaisu:
konsertti. Tulevana sunnun-
taina Sylvään auditoriossa
päästään suomenhevosaihei-
siin tunnelmiin musiikin,
puheiden ja rodun historian
kautta. -Esiintymässä on tans-
siorkesteri Yön Lyhdyt, joka
soittaa hevosaiheisia lauluja.
Puheosuuksista vastaa muun
muassa urjalalainen hevos-
yrittäjä Heidi Sinda, joka on
kilpaillut ja menestynyt val-
jakkoajossa. Lisäksi sotahe-
vosen ympärille on tehty esit-
telypätkä, Lehtinen valottaa.
Aulikki Lehtisen juontama
konsertti alkaa kello 14.00.
Konsertin tuotolla Vamma-
lassa tapahtuu vuoden aikana
kaikkiaan kolmetoista kertaa.
Luvassa on erilaisia näytöksiä
ainakin puunajosta, peltotöis-
tä ja heinänteosta. Suomen-
hevosia nähdään lisäksi vete-
raanien tilaisuuksissa, kuten
kesäjuhlassa. -Siellä nähdään
kaksi hevosta, joista toisella
on yllään sota-aikainen ratsu-
varustus ja toisella perässään
purilaat, joilla haavoittunutta
kuljetettiin, Lehtinen kertoo. -
Pietilän Esko on luvannut teh-
dä purilaat edellisenä päivänä,
niin ne ovat sitten oikeaoppi-
sesti tuoreet.
30. marraskuuta, talviso-
dan alkamispäivänä Vamma-
lan torilla paljastetaan muis-
tolaatta näiltä seuduilta sotaan
lähteneiden suomenhevosten
muistoksi. -Se on tilaisuuksis-
ta varmastikin taloudellisesti
suurin satsaus. Muistolaatta
on jo tilattu.
Mika Lehtinen uskoo vah-
vasti, että sunnuntain kon-
sertti riittää kattamaan juhla-
vuoden kulut. -Ja jos ei riitä,
niin tapahtumat ei varmasti-
kaan vähene. Kyllä jotain aina
keksitään, hän vakuuttaa.
Suomenhevostapahtumat
on lisätty osaksi Vammalan
kaupungin juhlavuoden ohjel-
maa, täyttäväthän molemmat
kunnioitettavat 100 vuotta.
Hevostyön
jälki on omaa
luokkaansa
Mika Lehtisellä pitää kiirettä
paitsi juhlaohjelman suunnit-
telussa, myös Viltsun kanssa.
Töitä olisi enemmän kuin
parivaljakko ehtii tehdä. -Jat-
kuvasti sais mennä. Töitä on
paljon erikoiskohteissa, kuten
hautausmailla ja puistoissa.
Lisäksi Suomesta löytyy jon-
kin verran !ksuja maanomis-
tajia, jotka vielä haluavat teh-
dä metsähommat hevosella.
Parhaillaan Viltsun ja Mi-
kan tapaa Heinoosta perkaa-
masta Heinojen metsäpals-
taa. Heille oli heti selvää, että
koneita metsään ei hankita.
-Hevonen ei sotke metsää
eikä juuristoa. Se pääsee kul-
kemaan puiden välissä pie-
nessä tilassa, ja jälki on ihan
toisenlaista. Koneella metsät
otetaan liian harvaksi, Hei-
not kertovat kokemuksistaan.
Lehtinen on samaa mieltä.
-Kun ensi vuonna menee tuo-
hon metsään puolukoille, niin
ei varmasti osaa kertoa mistä
kohtaa hevosella on menty.
Monet pitävät hevostyötä
kalliina, mutta Lehtinen ku-
moaa väitteen heti kättelyssä.
-Mulla on ollut lyhyt matik-
ka, mutta jos metsäkone ot-
taa työstään kuutiohinnan, ja
hevonen ottaa kuutiohinnan,
miten hevostyö voi olla kal-
liimpaa? Siinä on vielä se etu,
että saa kattella palstallaan
komeaa hevosta vähän kau-
emmin kuin konetta saisi.
Pauliina Parto
Pikku-Vilaus on vasta toista talvea metsätöissä, mutta homma sujuu kuin vanhalta tekijältä. Rauno Heino ja Mika
Lehtinen purkavat kuormaa.
Jo suomenhevosen ilme paljastaa sen rehellisen ja hyväntahtoisen luonteen.
Vanhanen
on fiksu
Tämä otsikko ei johda pääministerin vaali-
mainontaan. Tarkoitan toteamuksella sitä,
että hän ehti suhteellisen ajoissa irroittau-
tua Susan Kurosesta, jonka paljastukset ja
tunnustukset ovat lähes jokapäiväistä ilta-
lehtien ruokaa.
Jokunen viikko sitten kirjoitin ministe-
ri Tanja Saarelasta, jota häntäkään ilman
emme kukaan voi elää. Nyt Tanja, sinänsä
siisti ihminen, on tavannut voittajansa.
Tämä Susan Kuronen mahtaisi olla aika
pideltävä julkisuudessa, jos hänen ja Van-
hasen suhde olisi johtanut suhteena vaka-
vampaan, avioliittoon. Ilmeisesti jokainen
perheriita olisi ollut luettavissa seuraava-
na tai sitä seuraavana päivänä jommasta
kummasta iltapäivälehdestämme.
Nyt Kuronen kaluaa viimeisiä mehuja
lyhyeksi jääneestä suhteestaan päämi-
nisteriin, joka syystä tai toisesta Kurosen
piirteestä johtuen ei halunnut jatkaa peliä
yhtään pitemmälle.
Susan Kuroselle käy, kuten muillekin
lehdissä paska-astiansa kerralla tyhjentä-
neille: Kunnia meni mutta maine kasvaa.
Saamme todennäköisesti kuitenkin tavata
hänet otsikoissa silloin tällöin, sillä tietys-
ti hän rientää julkistamaan uuden rakkau-
tensa, jos joku hänen kanssaan suhteeseen
tämän julkisuuden jälkeen uskaltautuu.
Saattaa olla yhtä hyvin mahdollista, että
hän joutuu syrjään, jopa nykyisistä lähei-
sistään. Äidin avomieliset tunnustukset
sängystä ja sängyn laidalta eivät varmaan-
kaan ole lapsista kovin mieluista luetta-
vaa.
Alueviestikin
on fiksu
Asiasta kuudenteen. Alueviesti on saanut
uutta väriä, kuten huomaatte. Uudenlais-
ta taittoa, uusia kirjasintyyppejä, uuden-
laisia henkilöjuttuja.
Värikkyys ei enteile lehden muuttumista
keltaiseksi, puhumattakaan kellastumis-
ta. Toivomme lukijoittemme viihtyvän
pirteämmän Alueviestin äärellä entistä
paremmin. Otamme mielellämme myös
palautetta ja vinkkejä vastaan niin lehden
ulkosasun kuin sisällön kehittämiseksi.
Erkki Petman