Page 10 - Alueviesti_08_2007

10 Keskiviikko helmikuun 21. 2007
Kokemäen ja Huittisten
alueella sijaitsevan kan-
sainvälisesti arvokkaan
lintujärven Puurijärven
kunnostustyöt käynnisty-
vät tällä viikolla. Järvel-
lä aloitetaan kaivutyöt,
joiden tarkoituksena on
lisätä avovesialueita ja hi-
dastaa pohjoispään sois-
tumista. Avovesialueita ja
vesimäärää lisätään myö-
hemmin myös vedenpin-
taa nostamalla.
Kunnostuksen tavoitteena on
estää Puurijärven umpeen-
kasvu ja säilyttää monimuo-
toinen kosteikkoluonto sekä
arvokas linnusto. Kunnostus-
töitä tehdään vuosina 2007-
2011. Luonnon tilaa ja veden
laatua seurataan alueella töi-
den aikana ja sen jälkeen. Lä-
jitysalueista on jo pääosin so-
vittu, mutta Lounais-Suomen
ympäristökeskus käy viikon
aikana tarkentavia neuvotte-
luja maanomistajien kanssa.
Lisää
avovettä
Kaivettavien alueiden yh-
teispinta-ala on 21 - 27 ha, ja
alueiden sijainti sekä muoto
on suunniteltu linnustollisin
perustein. Kaikki kaivumas-
sat kuljetetaan kansallispuis-
ton alueelta pois. Nyt alkavan
ensimmäisen urakkavaiheen
tavoitteena on laajentaa poh-
joispään avovesialaa 7 ha, ja
tästä työstä vastaa Lännen
Järviperkaus Oy Siikaisista.
Tulevan vedenpinnan noston
ensisijaisena vaikutusalueena
on järven etelä- ja keskiosa.
Eteläosaan rakennettavalla
padolla ja kaakkoispuolelle
tehtävällä penkereellä saadaan
30 ha uutta avovettä. Samalla
syntyy kosteikkojen elämälle
tärkeää veden ja kasvillisuu-
den mosaiikkia.
Padon perusrakenteena
on tekokoski, joka toimii sa-
malla kalatienä. Padon tul-
valuukuilla voidaan säädellä
vesimäärää ja vähentää mah-
dollisten tulvien aiheuttamia
haittoja lintujen pesinnälle.
Ympäröiville viljelyksille ai-
heutuvien vettymishaittojen
estämiseksi tehdään rannoilla
pengerryksiä.
Vedenkorkeudet
muuttuvat
Kunnostustöiden ansiosta
Puurijärven vedenkorkeudet
muuttuvat. Eteläpäässä on
nykyisin kuivimpina aikoina
vettä vain järven sisällä vir-
taavan Ala-Kauvatsanjoen
uomassa, jonka pohja on jär-
ven pohjan tason alapuolel-
la. Kunnostustöiden jälkeen
järven eteläosissa alimmat
vedenkorkeudet ja keskive-
denkorkeus nousevat noin
metrillä. Pohjoispäässä alim-
mat vedenkorkeudet nousevat
parikymmentä senttiä, mutta
keskivedenkorkeus pysyy en-
nallaan.
Puurijärveä kunnostetaan
osana EU:n LIFE Luonto
-rahaston tukeman Koke-
mäenjoki-LIFE -hanketta.
Kunnostuksen kokonaiskus-
tannukset ovat runsaat 2,2
milj. euroa. Hanketta johtaa
Lounais-Suomen ympäris-
tökeskus. Yhteistyökump-
paneita ja muita rahoittajia
hankkeessa ovat Metsähalli-
tus, Turun yliopisto, Geolo-
gian tutkimuskeskus, Sata-
kunnan vankilan Huittisten
osasto, Tiehallinto, Turun
tiepiiri, Suomen ympäristö-
keskus, BirdLife Suomi ry,
Satakuntaliitto, Kokemäen
kaupunki, Huittisten kau-
punki, Noormarkun kunta,
Nakkilan kunta ja Harjaval-
lan kaupunki.
Laaja ja
monipuolinen
yhteistyöhanke
Kokemäenjoki LIFE -han-
ke keskittyy Satakunnan
luontokohteisiin, erityisesti
kahdeksan Natura 2000 -
verkostoon kuuluvan alueen
kunnostamiseen, hoitoon
ja käytön suunnitteluun.
Hankkeella edistetään luon-
toarvojen säilymistä ja vir-
kistyskäyttömahdollisuuk-
sia. Alueiden kunnostus ja
hoito parantaa myös ihmis-
ten elinolosuhteita ja viihty-
vyyttä.
LIFE Luonto -rahasto tu-
kee hankkeita, joiden tavoit-
teena on hoitaa ja suojella
Euroopalle erityisiä eläin- ja
kasvilajeja sekä elinympäris-
töjä. Rahasto tukee Euroo-
pan unionin lintu- ja luon-
todirektiivien toteuttamista
sekä Natura 2000 -alueiden
kehittämistä. Näiden tavoit-
teena on luonnon monimuo-
toisuuden säilyttäminen.
Suomesta on tullut viime vuosikymmenien aika-
na niin rikas maa, että vastaavaa saa hakea kau-
kaa. Missä muussa maassa on varaa estää ihmis-
ten työhalut ja ahkeruus yhtä tehokkaasti kuin
meillä?
Nyt elämme tilanteessa, jossa esimerkiksi osan
työttömistä ja opiskelijoista ei kannata läheskään
aina vastaanottaa työtä tai tienata ahkerasti, kos-
ka heidän perusturvansa romahtaisi ja he joutui-
sivat keskelle henkilökohtaista tragediaa. Työha-
luisia ja –kykyisiä suomalaisia pidetään jouten ja
työnteosta rangaistaan.
Miten tässä on päässyt näin käymään? Suomalai-
nen sosiaaliturva ja verotus ovat aikansa lapsia.
Kun maahan alettiin rakentama hyvinvointival-
tiota 1960-luvulla, hallitseva ideologia oli sel-
lainen, että kaikille riittää työtä sekä elinikäisiä
työsuhteita ja valtio kyllä tietää ihmistä parem-
min, miten kuuluu elää. Sosiaaliturvaa on toki
ajan kuluessa paikattu ja korjattu, mutta suurta
remontti ei ole tehty. Ei vaikka aika on tänään
toinen kuin 1960-luvulla.
Nyt elämme pätkätöiden, osa-aikatöiden ja va-
jaan kymmenen prosentin työttömyyden Suo-
messa.
Kymmenen vuoden kuluttua tämän kaiken lisäk-
si meillä on puoli miljoonaa eläkeläistä nykyistä
enemmän ja työmarkkinoilta poistuu vuosittain
huomattavasti enemmän työvoimaa kuin mitä
tilalle tulee.
Vaikka järki sanoo, että ikääntynyt kansakunta
tulee tarvitsemaan aiempaa enemmän hoiva- ja
sairauspalveluita ja että työikäisiä on vuosi vuo-
delta vähemmän, niin siitä huolimatta työhalu-
ja ei kannusteta. Parhaimmillaan ahkeruus olisi
kannattavaa sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.
Pahimmillaan sekä ihminen että yhteiskunta
kärsivät huonosta järjestelmästä.
Jos ahkeruus ei ole kannattavaa työntekijälle, ei
se oikein ole sitä aina työnantajallekaan eli yrit-
täjälle. Työntekijän palkkaaminen on tehty by-
rokraattisen hankalaksi ja yrittäjän sosiaaliturva
on olematon. Sukupolvenvaihdostilanteessa uusi
yrittäjäpolvi pohtii, ottaisiko perintöverot ja
muut maksut kantaakseen ja maksaakseen ennen
kuin näistä selvinneenä pystyy alkamaan kehit-
tää yritystä.
Suomessa on pahaksi tavaksi tullut, että uudis-
tuksia tehdään vasta pakon edessä. 1990-luvun
lamaan nähden nyt edessä oleva muutos on ai-
nakin kaikkien tiedossa. Enää ei puutu kuin roh-
keus alkaa uudistaa Suomea. Ahkeruuden nosta-
minen kunniaan olisi tehtävä ensiaallossa.
Kaksi rattijuoppoa
kiinni Äetsässä,
yksi lähti pakosalle
Kim Huovinlahti
Ahkeruudesta
ei saisi
rangaista
Suomen suurin lajissaan
Puurijärven ja Isosuon
lintuvedet kunnostetaan
Kaksi rattijuoppoa jäi
kiinni verekseltään tien
päältä Äetsässä viikon-
loppuna. Lisäksi polii-
si selvittelee Kiikassa
sattunutta törmäilyä,
johon syyllistynyt au-
toilija hävisi onnetto-
muuspaikalta.
Ensimmäinen rattijuop-
poa, paikkakuntalainen
valmiiksi ajokortiton mies,
jäi kiinni lauantaina aamu-
päivällä kello 10 Päätiellä.
Hän oli 2 promillen huma-
lassa.
Seuraavana yönä kello
2.15 henkilöauto suistui
tieltä 249 Kiikan keskus-
tassa Pohjanmaantien
alikulkusillan alla. Auto
törmäsi siltapilariin ja len-
si katon kautta pyörilleen
tien oheen. Poliisin tulles-
sa kuljettaja oli jo häipynyt
paikalta.
Törkeän liikennejuo-
pumuksen raja ylitty reip-
paasti äetsäläiseltä mie-
heltä sunnuntaiaamuna
Äetsässä kello 6.45.
Hän puhalsi mitariin
1,5 promillen näytön kun-
nostaan.
Väärää kaistaa vastaan
tullut törmäsi ja pakeni
Valtatie 12:lla sattui koh-
taamisonnettomuus valta-
tiellä Köyliön Lähteenky-
lässä perjantaina kello 19:
n jälkeen.
Helsinkiläinen nainen
ajoi henkilöautolla Rau-
man suuntaan Köyliön
Lähteenkylässä kun hänen
ajokaistalleen tuli vastak-
kaisesta suunnasta henki-
löauto.
Vaikka helsinkiläinen
ajoi aivan tien oikeaan
reunaan, vastaan tullut
auto törmäsi hänen auton-
sa taustapeiliin.
Törmääjä ei pysähtynyt
paikalle. Asiasta tietävät
voivat ottaa yhteyttä Koke-
mäen poliisiin.
Humalainen auton
eteen Huittisissa
Yllättäen ajorataa ylittä-
mään lähtenyt humalainen
nuorimies juoksi Karpin-
tietä ajanutta henkilöautoa
päin lauantaiyönä puolen-
yön jälkeen.
Jalankulkija loukkaan-
tui lievästi.
Autoon tuli lommo ja
siitä särkyi tuulilasi.
Poliisin piiristä
Pikku-Kukkurin
tontit halutaan
pian myyntiin
Rakennuslautakunta kiirehtii Vammalan Pikku-
Kukkurin alueen tonttien myyntikuntoon saatta-
mista ja aktiivista markkinointia. Kaavoitettavalle
alueelle on suunniteltu yhteensä 14 pientalotont-
tia sekä suurehko lähivirkistysalue.
Rakennuslautakunta sanoo
lausunnossaan kaupungin-
hallitukselle, että kaavaeh-
dotuksessa on huomioitu
hyvin maaston muotojen
asettamat vaatimukset yh-
distettynä nykysuuntauk-
seen ullakollisten tilojen
rakentamisessa. Kaavaan
sijoitettu suurehko lähi-
virkistysalue lisää alueen
houkuttelevuutta.
Lautakunnan mukaan
rakennusten tyyppimäärä-
ykset antavat rakentajille
riittävästi vaihtoehtoja,
joten poikkeuslupien tar-
vetta ei kaavan perusteella
esiintyne.
Alueen yhden korttelin
rakennuksille on asetettu
erityisvaatimus julkisivun
väristä ja materiaalista.
Kassakaappimurto
Säkylän marketiin
K-Market Huovintoriin
murtauduttiin aamu-
yöstä viime torstaina.
Kaupan kassakaappi
murrettin auki ja sieltä
vietiin jonkin verran
käteistä rahaa.
Murron yhteydessä ei ole
käytetty räjähdysaineita
eikä mitään räjähdyksen
vaaraakaan ole ollut. K-
Market ja samassa raken-
nuksessa sijaitseva Alkon
myymälä olivat poliisin
tutkimuksien vuoksi sul-
jettuina aamupäivän ajan.
Satakunnan alueella on
viimeisen vuoden aikana
tehty useita kassakaapi-
murtoja ja näiden yhteyttä
selvitellään. Poliisi on kiin-
nostunut kaikista havain-
noista Säkylän keskustan
alueella aamuyön ja aamun
15.2.2007 aikana. Erityises-
ti poikkeavista ajoneuvois-
ta ja jalan liikkeellä olleista
voi soittaa Kokemäen po-
liisin päivystykseen nume-
roon 02-5407444.
Liikennemerkki
ja polkupyörä
tietymättömissä
Patanityntien ja valtatie 12
risteyksestä Vammalassa
anastettiin viime viikon
alkupuolella kiellettyä ajo-
suuntaa osoittava liikenne-
merkki.
Viime viikon tiistai-ilta-
na anastettiin Varilan kou-
lun pihasta vaaleansininen
3-vaihteinen Helkama -
merkkinen polkupyörä.
Poliisi syynää
tällä viikolla
turvalaitteita
Poliisin liikenteen val-
vontaan käytössä ole-
vat voimavarat koh-
distetaan 19. - 25.2.
erityisesti turvalaittei-
den käytön valvontaan.
Muita valvonnan koh-
teita ovat nopeudet ja
rattijuopumus.
Liikenneonnettomuuksien
tutkijalautakuntien selvi-
tyksen mukaan kuolemaan
johtaneissa onnettomuuk-
sissa turvavyön käyttö
pelastaisi vuosittain lähes
50 henkilöä kuolemalta ja
estäisi tehokkaasti myös
vakavia loukkaantumisia.
Poliisin liikenneturval-
lisuusstrategiassa vuosille
2007 - 2010 turvalaitteiden
käytön valvonta määrite-
tään erääksi painopistealu-
eeksi.
Strategiassa on asetettu
tavoitteeksi nostaa turva-
vyön käyttöastetta sekä
etuistuimilla että takaistui-
milla viisi prosenttia vuo-
den 2006 määristä.
Vuoden 2006 seuran-
tatietojen mukaan joka
viides jättää takapenkillä
turvavyön käyttämättä.
Etupenkillä 95 % käyt-
tää turvavyötä maantiellä,
mutta kaupungeissa käyt-
töaste jää vain 87 %:iin.
Pentti Tiuttu johtaa yhä
Huittisten Sotilaspoikia
Sotilaspoikien Perinne-
killan Huittisten osaston
vuosikokous pidettiin
Huittisten Lähivakuutuk-
sen kokoustiloissa. Koko-
uksen puheenjohtajana
toimi Pentti Tiuttu, joka
valittiin seuraavalle kau-
delle myös jatkamaan pu-
heenjohtajana.
Kokouksessa hyväksyttiin
vuoden 2006 toimintaker-
tomus ja tilit sekä alkaneen
vuoden toimintasuunnitelma.
Jäsenmaksuksi vahvistettiin
edelleen 8 euroa. Todettiin
myös, että Sotilaspoikiin voi-
daan ottaa myös yhteisöjäse-
niä, joita onkin jo muutama
tullut.
Kuluvan vuoden toimin-
nasta mainittakoon muun
muassa että ensi kesän retki
suuntautuu Viroon, Latviaan
ja Liettuaan ja matkan pää-
tepisteenä on Liepaja. Siel-
lä tutustutaan suomalaisten
jääkäreiden lähes yhdeksän
vuosikymmenen takaisiin
koulutuspaikkoihin. Sekä Lie-
pajassa että matkan varrella
tutustutaan jääkäriliikkeen
muistomerkkeihin.
Perinnekillan Huittisten
osaston puheenjohtajaksi va-
littiin edelleen Pentti Tiuttu,
sekä jäseniksi hallitukseen
Aarre Helminen, joka toimii
varapuheenjohtajana. Heidän
lisäkseen hallitukseen kuu-
luvat Antti Nieminen, Arvo
Setänen, Aimo Pitkänen, joka
toimii taloudenhoitajana, ja
Paavo Punkari, joka on osas-
ton sihteeri.
Osaston edustajiksi Pe-
rinneliiton Kiltaneuvostoon
valittiin Pentti Tiuttu, Aarre
Helminen ja Antti Nieminen,
varalle Paavo Punkari, Aimo
Pitkänen ja Paavo Nurminen.
Sotilaspoikien jäsenmäärä
Huittisissa on tällä hetkellä
noin 50 sotilaspoikaa.
Teksti ja kuvat:
Paavo Punkari
Sotilaspokien Huittisten osastoon kuuluu puolensataa jäsentä. Kuva vuosikokouk-
sesta.