Page 12 - Alueviesti_08

12

Keskiviikko helmikuun 21. 2007

Elintarviketurvallisuusvirasto

Eviraan on tammi-helmikuun

aikana toimitettu tutkittavak-

si eri puolelta Suomea pik-

kulintuja, jotka ovat kuolleet

salmonellabakteerin aiheutta-

maan tulehdukseen. Tänä tal-

vena suurin osa Eviraan näyt-

teeksi toimitetuista linnuista

on ollut urpiaisia, mutta myös

punatulkut ja vihervarpuset

ovat tyypillisiä salmonelloo-

sin uhreja.

Salmonella on suolistobak-

teeri, joka leviää ulosteiden

mukana ympäristöön ja tart-

tuu suun kautta. Ulosteperäis-

ten bakteeritautien torjunnas-

sa puhtaus on tärkeintä.

Kesy lintu voi olla sairas

Salmonelloosiin sairastunut

lintu on tavallista kesympi ja

sen höyhenet ovat pörhöllään.

Tällaisia oireita voi esiintyä

myös muissa lintujen sairauk-

sissa.

Kuolleessa linnussa ei ole

päällepäin näkyviä merkkejä,

joista voisi todeta salmonella-

kuoleman.

Erityisesti lintulautojen alla

maassa ruokailevilla linnuilla

on suuri riski saada salmonel-

latartunta. Salmonellabakteeri

voi säilyä ympäristössä pak-

kasessakin. Pieni osa terveistä

linnuista voi kantaa salmonel-

laa.

Talvella kovat pakkaset ja

lumipeitteen paksuuntumi-

nen saavat linnut keräänty-

mään joukolla lintulaudoille,

minkä vuoksi bakteeritartun-

noilla on mahdollisuus levitä

tehokkaammin. Pikkulinnuil-

la esiintyvä salmonellatyyppi

(Salmonella Typhimurium)

voi tarttua myös muihin eläi-

miin ja ihmisiin.

Eviran mukaan salmo-

nellatartuntojen estämiseksi

lintuja ei tulisi ruokkia suo-

raan maasta, jotta ne eivät

pääsisi sotkemaan ruokaansa

ulosteillaan. Ruokinta-auto-

maattien pitäisi olla helposti

puhdistettavia ja rakenteel-

taan sellaisia, että linnut eivät

pääse niihin sisään. Ruokin-

tapaikan hoitajan tulee pestä

kätensä aina ruokintapaikan

hoidon jälkeen.

Kuollut lintu pitää siirtää

pois ruokintapaikalta koske-

matta sitä paljain käsin. Lin-

nun voi hävittää jätteiden mu-

kana, mutta jos kuolleita tai

sairaita lintuja näkyy alueella

useita, niitä olisi hyvä lähet-

tää maksuttomaan kuolinsyyn

selvitykseen Eviran Oulun

tutkimusyksikköön. Lähetys-

kulut maksaa lähettäjä.

Mukaan liitetään vapaa-

muotoinen lähete, johon on

merkitty lähetettävä eläinla-

ji, löytöpaikkakunta ja -aika,

lähetysaika ja muut eläimeen

liittyvät tiedot sekä lähettäjän

yhteystiedot. Matkahuollon

mukana lähetettäessä osoite

on: Evira, Oulun tutkimus-

yksikkö, Matkahuolto, Oulu.

Postiosoite näytelähetyksille

on: Evira, Oulun tutkimusyk-

sikkö, PL 517, 90101 Oulu.

Urpiaisia runsaasti

pihabongauksessa

BirdLife Suomen tammikuun

viimeisenä

viikonloppuna

järjestämän pihabongauksen

alustavien tulosten mukaan

urpiainen oli kolmenneksi

runsain laji 39 000 yksilöllä.

Ainoastaan talitiainen (46

000) ja keltasirkku (43 000)

veivät voiton urpiaisesta.

Tulloin noin 10 000 ihmistä

tarkkaili lintuja yli 6000 pai-

kalla kautta maan. Lintulaje-

ja kertyi noin 100 ja yksilöitä

noin 300 000. Luvut tarkentu-

vat vielä. Erityisesti urpiaisen

runsaus poikkesi viime vuo-

desta. Syynä on koivun hyvä

siemensato, joka on pitänyt

urpiaisparvet Suomessa.

Kolmesta

käpylintulajis-

tamme pikkukäpylintu on eri-

koistunut kuusen siemeniin ja

isokäpylintu männyn sieme-

niin. Harvinaisemman kirjo-

siipikäpylinnun ravintoa ovat

lehtikuusen siemenet, mutta

sille maistuvat myös kuusen

siemenet.

Käpylinnut ovat varhaisia

pesijöitä. Ne voivat pesiä ra-

vintotilanteen salliessa mel-

keinpä milloin vain, mutta

tavallisesti pesinnät ajoittuvat

helmi-maaliskuuhun.

Met-

sissämme helskyykiin näinä

kevättalven viikkoina käpylin-

tujen laulu.

Salmonella vaanii ruokintapaikalla

Urpiaisia ja käpylintuja

runsaasti alueellamme

Ur p i a i s i a

on tänä tal-

vena run-

saasti. Va-

litettavasti

salmonella

on Eviran

m u k a a n

vaivannut

juuri urpi-

aisia.

Papukaijamainen pikku-

käpylintu on metsäretken

varminhavainto tänä talve-

na. Se pesii enimmäkseen

jo helmi-maaliskuussa.

Tässä eivät oravat eivätkä pikkupojat ole käyneet käpysotaa, vaan tielle pudonneet

kävyt ovat merkkinä pikkukäpylintujen ruokailusta kuusen latvassa.

Jokilaakson

matkailuyrittäjät

tiivistävät rivejä

Nykymuotoisena yhdistys on

toiminut syksystä 2006 saak-

ka. Aika on varsin lyhyt, mut-

ta innostus suuri.

Tähän mennessä on lisään-

tyvän joukon voimin tehty jo

muutama

markkinointitoi-

menpide maakunnan ulko-

puolelle, esite vuodelle 2007,

erikoismanuaalit ryhmä- ja

yritysasiakkaille sekä lukuisa

määrä aktiivisten toimijoi-

den keskinäisiä yhteistyöso-

pimuksia palvelutuotannon

monipuolistamiseksi.

Kevään aikana Kokemäen-

jokilaakson matkailualue esit-

täytyy mm. Tampereen Koti-

maan matkailumessuilla.

Ikiaikaiset vetovoimatekijät

ja aluetta yhdistävät elementit

ovat Kokemäenjoki ja alueen

kulttuurihistoria.

Maantie-

teellisesti varsin pienen alu-

een monipuolisuuden perusta

muodostuu lähes kunnittai-

sesta elinkeinojen, luonnon

ja kulttuurin tuomista erityis-

piirteistä.

Näistä lähtökohdista pai-

kalliset matkailupalveluiden

tuottajat ammentavat pal-

veluidensa

ominaispiirteet,

jotka täydentyvät jo omalla

alueella mainioiksi palvelu-

kokonaisuuksiksi.

Lähialu-

een palveluita ei toiminnassa

olla unohdettu. Ne tarjoavat

oivallisia palveluita ja yhteis-

työkumppaneita. Kokemäen-

jokilaakso yhtenäisenä mat-

kailualueena olisi yrittäjien

mielestä tulevaisuudessa hal-

lintorajoja ylittävä luonnolli-

nen matkailualue.

Yhteistyötä vauhdittavana

ja edistävänä tekijänä voidaan

pitää myös alueen sijaintia.

Kokemäenjokilaakso kulkee

Eteläisen Suomen kultaisen

kolmion sivulla. Saavutetta-

vuus on hyvä ja etäisyydet

valtakunnallisiin keskuksiin

kohtuulliset.

Maakuntaan

tullessaan kävijä ohjautuu jo

liikenteellisesti alueelle.

Yhteistyön alkutaipaleen

apuna yhdistyksellä on oma

kehittämishanke, jolla on

saatu ylimääräinen resurs-

si yhteistyön työläimpään

vaiheeseen. Näin yhteistyö-

hön alkuvaiheessa on voitu

ammattimaisesti

toimiville

palveluntuottajille tarjota yh-

teistyön porkkanana mm. to-

dellisia kontakteja uusiin asia-

kaskohderyhmiin sekä

Ovi yhteistyöhön alueella

on koko ajan auki, sillä yh-

distys kokee yrittäjälähtöisen

yhteistyön eduksi ja suojaksi

yksittäisille yrityksille.

Kokemäenjokilaakson Matkailuyrittäjät ry:n toimii Nakkilan, Harjavallan, Kokemäen, Huittisten ja Vampulan

alueella. Jäsenistö esitteli toimintaansa viime viikolla.

Kulumassa oleva talvi on alueellamme erityisen hyvä

urpiais- ja käpylintutalvi. Pikkukäpylinnut nauttivat

kuusen hyvästä siemensadosta. Koivun siemensato on

puolestaan houkutellut urpiaisia, mutta laji on viihty-

nyt hyvin myös ruokintapaikoilla. Ikävänä piirteenä

tästä on, että erityisesti urpiaisia on menehtynyt ruo-

kintapaikoilta leviävään salmonellaan.

Kokemäenjokilaakson Matkailuyrittäjät ry:n toimii

Nakkilan, Harjavallan, Kokemäen, Huittisten ja Vam-

pulan alueella. Se on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa

ja tähtää maakuntarajan ylittäväksi toimijaksi. Kevään

aikana Kokemäenjokilaakson matkailualue esittäytyy

mm. Tampereen Kotimaan matkailumessuilla.

Page 12 - Alueviesti_08_2007