20
Torstaina huhtikuun 12. 2007
Pk-yritykset odottavat suh-
danteen säilyvän suotui-
sana kuluvanakin vuonna.
Yrityksistä 39 prosenttiyk-
sikköä enemmän ennakoi
suhdanteen vahvistumista
kuin heikkenemistä. Uu-
den hallituksen alkutaival
näyttäisi alkavan suotuisis-
sa merkeissä, vaikkei ehkä
viime vuoden kaltaiseen
BKT:n kasvuun päästäkään,
Pirkanmaan Yrittäjien pu-
heenjohtaja Mauri Kivistö
ennakoi.
- Pitkä suotuisa suhdan-
ne on omiaan lisäämään
pk -yrittäjien luottamusta
omien yritystensä menes-
tymismahdollisuuksiin.
Odotukset vakavaraisuu-
den paranemisesta ovat
ennätyksellisen korkealla.
Samoin odotukset liike-
vaihdon ja kannattavuuden
paranemisesta ovat Pirkan-
maalla vahvat. Tampereen
kaupunkiseudulla ja Lou-
nais- sekä Luoteis-Pirkan-
maalla odotukset ovat posi-
tiivisimmat.
Investointiodotukset
ovat Pirkanmaalla muuta
maata paremmat. Teolli-
suudessa odotukset ovat
kuitenkin säilyneet syksyi-
sellä tasollaan. Tuotekehi-
tyspanostusten ei odoteta
kasvavan aiempaa useam-
massa yrityksessä. Vien-
ti- ja tuontiodotukset ovat
nousseet syksystä ja ovat
Pirkanmaalla muuta maata
paremmat.
Seuraavan viiden vuoden
aikana 22 prosenttia pirkan-
maalaisistayrityksistäarvioi
tekevänsä sukupolvenvaih-
doksen. Tämä lienee merk-
ki siitä, että sukupolven- ja
omistajanvaihdoksia on vii-
vytetty, mutta nyt katsotaan
sopivan hetken lähestyvän.
Taustalla saattaa olla myös
ongelmallisimmiksi koetut
jatkajan löytäminen ja ar-
von määritys, Pirkanmaan
Yrittäjien toimitusjohtaja
Jari Jokilampi arvioi.
- Suotuisina jatkuvat suh-
danneodotukset ja työvoi-
man ikääntyminen pitävät
yllä rekrytointitarpeita. Pir-
kanmaalaista pk-yrityksistä
29 prosenttia arvioi, ettei
uusia henkilöitä palkattaisi
seuraavan vuoden aika-
na. Lisätyövoimaa haetaan
erityisesti teollisuudessa ja
rakentamisessa. Yrityksis-
tä lähes neljännes uskoo
työntekijöidensä
määrän
kasvavan. Kuusi prosenttia
yrityksistä uskoo työnteki-
jämäärän pienenevän.
Pirkanmaan
Yrittäjien
ja Finnveran pk-yritysba-
rometrista käy ilmi, että
työvoiman saatavuus on
aiempaa suurempi ongelma
varsinkin kasvun kannalta.
Yritysten
kasvuhalut-
tomuuden yleisin syy on
yrityskoon sopivuus ja
riskinottokyvyn
puute.
Kasvun esteeksi nimetään
usein korkeat työvoima-
kustannukset ja työvoiman
saatavuusongelmat.
Työ-
voiman saatavuuden nime-
ää 21 prosenttia vastaajista
yhdeksi esteistä, Jokilampi
toteaa.
- Muina esteinä pidetään
kysynnän epävakautta ja
työn sivukuluja. Työn si-
vukulujen merkitys työllis-
tämisen esteenä korostuu
matalapalkkaisemmalla
kaupan alalla sekä pienim-
missä ja nuorimmissa yri-
tyksissä.
Kasvuhakuisimmat
hakevat rahoitusta
Finnveralta ja
pääomasijoittajilta
Neljännes
pk-yrityksistä
ennakoi ottavansa seuraa-
van vuoden aikana uutta
ulkoista rahoitusta. Ulkois-
ta rahoitusta aiotaan hakea
erityisesti
voimakkaasti
kasvuhakuisissa ja kansain-
välisillä markkinoilla toi-
mivissa yrityksissä.
Ulkoista rahoitusta har-
kitsevista 81 prosenttia
aikoo hankkia rahoitusta
pankeista ja reilu kolman-
nes Tampereen Finnverasta.
Kasvuhakuisimmat yrityk-
set aikovat turvautua muita
useammin Finnveraan ja
pääomasijoittajiin.
Kasvun vaatimaksi käyt-
töpääomaksi
rahoitusta
aikoo hakea 31 prosenttia
yrityksistä ja koneiden ja
laitteiden laajennusinves-
tointeihin tarvitsee rahoi-
tusta 17 prosenttia. Kehi-
tyshankkeisiin rahoitusta
aikoo hakea aiempaa har-
vempi yritys, Pirkanmaal-
la kuitenkin muuta maata
enemmän. Yritysjärjestelyi-
den ja viennin ohella käyttö-
pääoma ja kehityshankkeet
korostuvat
voimakkaasti
kasvuhakuisissa yrityksissä,
Finnveran aluejohtaja Sep-
po Tyynelä toteaa.
Kasvuhakuiset yritykset
suuntaavat katseensa
myös ulkomaille
Alle 10 prosenttia pk-yri-
tyksistä pitää viennin li-
säämistä ja kansainvälis-
tymistä
kasvukeinonaan.
Kasvuhakuisten yritysten
tärkeimmät
kohdealueet
ovat Venäjä, vanhat EU-
maat ja Baltia. Kiinaa tai
Intiaa kohdealueinaan pitää
14 prosenttia.
Pk-yrityksistä 7-8 pro-
senttia harkitsee yritys-
ostoja seuraavan kolmen
vuoden aikana. Vain pro-
sentti suuntaa ulkomaille.
Kasvuhakuisista yrityksis-
tä kuitenkin jo viidennes
suunnittelee
yritysostoja
ja 6 prosenttia ulkomaisia
yrityskauppoja, Tyynelä tii-
vistää.
- Pirkanmaalaista yrityk-
sistä 8 prosenttia harkitsee
tytäryhtiön
perustamista
lähitulevaisuudessa.
Ul-
komaille aikoo suunnata 3
prosenttia. Teollisuudessa
ja erityisesti voimakkaasti
kasvuhakuisissa yrityksissä
katseet käännetään ulko-
maille useammin kuin ko-
timaahan.
Pirkanmaalaisista
pk-
yrityksistä 19 prosenttia on
pyrkinyt kasvamaan kan-
sainvälistymällä. Teollisuu-
dessa kansainvälistyminen
on muita toimialoja ylei-
sempää. Voimakkaasti kas-
vuhakuisista yrityksistä 45
prosenttia on suunnannut
ulkomaille.
Odottamattomiin
on-
gelmiin
on
törmännyt
kaksi kolmesta ulkomaille
pyrkineistä pk-yrityksistä.
Yleisin ongelma on myyn-
tiorganisaation rakentami-
nen tai myyntiagentuurin
löytäminen. Usein myös
kohdemaan lainsäädäntö
ja verotus aiheuttavat pään-
vaivaa. Osaltaan ongelmia
aiheuttavat työvoima ja
paikallinen
johtaminen.
Voimakkaasti
kasvuha-
kuiset yritykset nimeävät
muita useammin ongel-
maksi myös rahoituksen
järjestämisen. Pirkanmaa-
laisilla yrityksillä ongelmia
on ilmennyt muuta maata
vähemmän.
Pirkanmaan pk-yritysten
suhdannenäkymät
ovat edelleen vahvat
Länsi-Suomen lääninhallitus
pyysi Vammalan kaupungin
lausuntoa Lauttakylän Auto
Oy:n linjaliikenneluvan uu-
distamishakemuksesta, joka
koskee
linjaliikenneluvan
uudistamista Parkano-Vam-
mala-Parkano
-vuoroilla
maanantaista perjantaihin ja
Vammala-Salmi-Mouhijärvi-
Vammala vuoroa kello 7.50-
9.35 koulupäivisin.
Lauttakylän Auto Oy esit-
tää perusteluissaan kello 5.40
M-P+
Parkano-Vammala
-vuoron osan Parkano-Ky-
röskoski ja kello 14.00 M-P+
Vammala-Parkano -vuoron
osan
Kyröskoski-Parkano
supistamista. Vuorojen pää-
tehtävä on koululais- ja työ-
matkayhteyden hoitaminen
Vammalaan.
Supistettavaksi
esitetyllä
osalla lipputulot kattavat vain
puolet syntyvistä muuttuvista
kustannuksista. Osuus Ikaa-
linen-Kyröskoski ja Kyrös-
koski-Ikaalinen tulee täysin
korvatuksi Länsilinjojen Tam-
pere-Ikaalinen -vuoroilla.
Parkano-Vammala
-lii-
kenteen tarpeellisuutta on
aikoinaan pidetty tärkeänä
Vammalan
aluesairaalaan
pohjoissuunnasta
tulevien
potilaiden
kulkumahdolli-
suuksien kannalta ja samalla
aluesairaalan palvelujen yhte-
nä turvaajana. Aluesairaalan
hallintojohtaja Mika Ojanen
pitäisi edelleen hyvänä, että
tällainen joukkoliikennevaih-
toehto olisi olemassa.
Lauttakylän Auton esittä-
män tilaston mukaan syys-
joulukuussa 2006 matkusta-
jakuorma alkumatkasta oli
keskimäärin seuraava: Par-
kano 1, Kasittula th 2, Myl-
lykarttu 3, Karttu th 4, Ikaa-
linen 1, Kyröskoski 2. Suurin
matkustajakuorma on välillä
Karkku-Vammala. Tilastolu-
ku Vammalassa on 62 mat-
kustajaa.
Paluumatkalla kello 14
Vammalasta lähtien kuorma
on lähes yhtä suuri ja Kyrös-
kosken (2) jälkeen seuraava:
Silkin th 6, Myllykarttu 5,
Mansoniemi 4, Riitiala th 3 ja
Parkanoon tultaessa 0.
Bussivaihtoehto pohjoisesta
aluesairaalaan tärkeä
Vammalan kaupunginhallitus ilmoittaa lausuntonaan
Länsi-Suomen lääninhallitukselle, että se linjaliikenne-
luvan uudistamishakemusta päättäessään ottaisi huo-
mioon Vammalan aluesairaalaan tuleville potilaille tar-
jottavan joukkoliikennemahdollisuuden.
Professori Aineelle myön-
netty apuraha on tarkoitettu
silmän taittovikojen ja silmä-
sairauksien esiintymistä ja
periytymistä koskevaan seu-
rantatutkimuksen kolmannen
vaiheen kulujen kattamiseen.
Apurahasta maksetaan puo-
let tutkimuksen alkaessa ja
puolet kenttätutkimusvaiheen
valmistuttua.
Menossa on tutkimuksen
kolmas vaihe. Tutkittavina
ovat alun perin olleet Vam-
malan Aluskylän ja Tyrisevän
koulupiirien alueella vuon-
na1982 syntyneet henkilöt.
Vammalan kaupunginhallitus
on myöntänyt tutkimuksel-
le avustusta vuosina 1980 ja
1995.
Karkun kamari
10-vuotias
Karkun kamari on toiminut
vuodesta 1997 karkkulaisten
eläkeikäisten naisten kohtaus-
paikkana. Toiminta perustuu
vapaaehtoistyöhön,
mutta
mukana yhteistyössä ovat
myös Karkku-koti, Karkun
kotitalous- ja sosiaalialan op-
pilaitos, Karkun seurakunta
sekä Karkun neuvolan terve-
ydenhoitaja.
Tänä vuonna Karkun ka-
mari täyttää 10 vuotta. Ta-
voitteena on saada mukaan
lisää kävijöitä ja tehdä kaksi
isompaa retkeä vuoden aika-
na. Muuten toiminta jatkuu
entiseen malliin kevät- ja
syyskausina maanantai-ilta-
päivien kokoontumisilla.
Karkku-kodin tarkoitukse-
na on puolestaan avustuksen
turvin järjestää kodin asuk-
kaille virkistystoimintaa sekä
ylläpitää henkilökunnan työ-
hyvinvointia ja jaksamista.
Esko Aineelle 20 000 euroa
Packalenin rahastosta
Syöpä on Suomessa naisten
toiseksi yleisin kuolinsyy heti
sydän- ja verisuonisairauk-
sien jälkeen. Vuonna 2005
diagnosoitiin 1 503 uutta
gynekologista syöpää; näistä
30 oli munanjohdinsyöpiä.
Munanjohdinsyövän syistä ja
epidemiologista ei ole kovin
paljon tietoa, sillä sairautta on
sen harvinaisuuden takia tut-
kittu verraten vähän.
Naistentautien ja synnytys-
ten erikoislääkäri, LL Annika
Riska selvitti väitöstutkimuk-
sessaan munanjohdinsyövän
esiintyvyyttä sekä sairauden
riski-, suoja- ja ennusteteki-
jöitä. Lisäksi monikansallises-
sa syöpärekisteritutkimukses-
sa selvitettiin, millainen riski
munajohdinsyövän sairasta-
neella on sairastua myöhem-
min uuteen syöpään.
Tutkimus osoitti, että mu-
nanjohdinsyövän esiintyvyys
on lisääntynyt Suomessa lä-
hes viisinkertaiseksi vuodesta
1953 vuoteen 1997, jolloin
ilmaantuvuus oli 5,4 / 1 000
000. Ilmaantuvuus on korkein
kaupungeissa, mutta lisääntyi
tarkastelujakson aikana eniten
maaseudulla. Ylemmissä so-
siaaliluokissa munanjohdin-
syöpää esiintyi 1,8-kertaisesti
verrattuna alempiin sosiaali-
luokkiin. Tietyissä ammatti-
ryhmissä, kuten akateemisis-
sa sekä hallintoammateissa,
ilmaantuvuus oli myös keski-
määräistä korkeampi.
Synnyttäminen
näyttää
suojaavan
munanjohdin-
syövältä, ja suojavaikutus
kasvaa synnytysten määrän
lisääntyessä.
Myöhäisempi
ensisynnytysikä lisäsi myös
suojavaikutusta.
Kohdun-
poisto ei suojannut syövältä;
sterilisaatiolla suojavaikutusta
näytti sen sijaan olevan uni-
variaatti-analyysissä, joskaan
monimuuttuja-analyysin mu-
kaan vaikutus ei ollut tilastol-
lisesti merkitsevä. Sairastetut
Chlamydia trachomatis- tai
HPV-infektiot eivät lisänneet
riskiä sairastua munanjoh-
dinsyöpään.
Vammalan kaupunginhallitus myönsi Toivo Packalenin
rahastosta ylilääkäri, professori Esko Aineelle 20 000
euron henkilökohtaisen apurahan, Karkun kamarin
toimintaan 1000 euroa sekä Karkkukodin asukkaille ja
henkilökunnalle 5000 euroa virkistystoimintaan.
Munanjohdinsyöpien määrä
lisääntyy Suomessa
Munanjohdinsyöpä on yhä harvinainen sairaus, mutta
viime vuosikymmeninä sen esiintyvyys on lisääntynyt.
Synnyttäminen näyttää suojaavan tältä syöpämuodolta,
osoittaa Helsingin yliopistossa huomenna tarkastettava
väitöstutkimus.
Ensimmäinen neuvontalähe-
tys osoitteessa
www.veron
-
maksajat.!/veroilmoitus on
tänään klo 14. Veronmaksaji-
en lakiasiain johtaja Vesa Kor-
pela vastaa tuolloin veroilmoi-
tusta ja sijoitusten verotusta
koskeviin kysymyksiin.
Lähetystä voivat katsella ja
kuunnella kaikki asiasta kiin-
nostuneet. Jokainen voi myös
lähettää asiantuntijalle kysy-
myksen samalla, kun seuraa
lähetystä. Kysymyksiin vasta-
taan sitä mukaa, kun katsojat
niitä lähettävät. Lähetysten
seuraaminen onnistuu nyky-
aikaisilla perustietokoneilla.
Neuvontalähetysten sarja
jatkuu huhtikuun 19. päivä,
jolloin aiheena on veroilmoi-
tus ja autojen verotus ja asi-
antuntijana johtava lakimies
Juha Koponen. Viikkoa myö-
hemmin lakimies Juha-Pekka
Huovinen vastaa veroilmoi-
tukseen ja perintöverotukseen
liittyviin kysymyksiin. Touko-
kuun kolmas päivä teemana
on veroilmoitus ja kotitalo-
usvähennys ja asiantuntijana
johtava lakimies Päivi Kaari.
Veronmaksajat on uran-
uurtaja Suomessa käynnistä-
essään suorat, vuorovaikut-
teiset, kuvaa ja ääntä sisältävät
verkkoneuvontalähetykset.
Lähetyksissä käytettävää web-
casting-tekniikkaa ovat tähän
asti useimmiten hyödyntäneet
pörssiyritykset
tulosjulkis-
tustensa yhteydessä. Vuoro-
vaikutteiset verkkovieraskon-
septit perustuvat puolestaan
lähinnä verkossa kirjoitetta-
vaan tekstiin. Veronmaksajien
neuvontalähetysten teknisestä
toteuttamisesta vastaa Tieto-
Enator.
Veroneuvontaa
suorissa verkkolähetyksissä
Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) tarjoaa
tänä keväänä uudenlaista veroneuvontaa. Liiton asian-
tuntijat vastaavat huhti-toukokuussa veroilmoitusta ja
muita ajankohtaisia veroaiheita koskeviin kysymyksiin
torstai-iltapäivisin neljässä suorassa verkkolähetykses-
sä.
Missä tahansa tulta ei saa
sytyttää. Lupa keväiseen ri-
sujen polttamiseen ja kulo-
tukseen on syytä varmistaa
oman kunnan ympäristövi-
ranomaiselta.Haja-asutus-
alueilla polttaminen on
usein sallittu, kunhan siitä
ei aiheudu naapureille hait-
taa. Sen sijaan taajama-alu-
eilla polttaminen on pää-
sääntöisesti kielletty.
Polttamiselle on myös
vaihtoehtoja. Pelastuslaitos
suosittelee kompostointia
ja paksumpien puunran-
kojen käyttöä polttopuuna
avopolton sijaan. Jätteet voi
toimittaa myös kunnan jär-
jestämälle jätteiden keräys-
pisteille.
Jos polttamiseen kaikesta
huolimatta päädytään, se on
pelastuslaitoksen mukaan
turvallisinta tehdä aikana,
jolloin lunta on vielä jonkin
verran maassa. Sateinen sää
on huono ajankohta poltta-
miselle runsaan savunmuo-
dostuksen takia. Tuulisella
säällä polttamiseen ei ole
syytä ryhtyä.
Mitä tahansa ei saa polt-
taa. Esimerkiksi jätteiden
polttaminen on aina kiel-
letty.
Polttaa saa ainoastaan
käsittelemätöntä puutava-
raa, hakkuutähteitä, pensai-
den leikkuutähteitä, olkia ja
heinää.
Lehtien polttamista on
syytä välttää siksi, että niistä
tupruttaa runsaasti savua.
Avotulen teossa on va-
rauduttava tulen sammut-
tamiseen. Sytyttäjän on
tärkeä huolehtia siitä, että
hänellä on mukanaan al-
kusammutusvälineet tulen
leviämisen estämiseksi. Lo-
puksi tuli on sammutettava
huolella. Myös riittävästä
jälkivartioinnista on huo-
lehdittava.
Jälkivartiointia on syy-
tä jatkaa riittävän pitkään.
Tuli voi syttyä sään muuttu-
essa seuravana päivänäkin.
Pelastuslaitokselta
muis-
tutetaan, että polttaja on
vastuussa tekojensa seura-
uksista.
Ilmoita aina
kulotuksesta
Keväällä ennen kasvukau-
den alkamista Ilmatieteen
laitos varoittaa tarvittaessa
ruohikkopalovaarasta, jon-
ka aikana avotulen tekoa on
syytä välttää. Avotulen teko
metsään tai sen läheisyy-
teen on kielletty metsäpalo-
varoituksen aikana.
Alueen
pelastusviran-
omainen voi kieltää avo-
tulen teon silloin, kun tu-
lipalon vaara on ilmeinen
esimerkiksi tuulisen sään
takia.
Suuresta ja runsasta sa-
vunmuodostusta
aiheut-
tavasta avopoltosta tulee
ilmoittaa
pelastusviran-
omaiselle. Kulotuksesta on
aina ilmoitettava hätäkes-
kukseen.
Lupa risujen polttamiseen
on syytä varmistaa
Keväinen risujen poltto on riskialtista puuhaa, jo-
ten pelastuslaitokset kehottavat ihmisiä erityiseen
huolellisuuteen ja varovaisuuteen. Esimerkiksi Poh-
jois-Karjalassa risujen poltto ja kulotus olivat viime
vuoden huhti-toukokuussa yleisimmät tulipalojen
syttymissyyt.
Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vajaa viidennes
harkitsee kansainvälistymistä kasvukeinona. Kasvu-
hakuisimmat teollisuusyritykset hakevat kasvumah-
dollisuuksiaan ulkomailta.
1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...32