Page 15 - Alueviesti_16_2007

15 Keskiviikko huhtikuun 18. 2007
Suurin osa vientirekisteröin-
neistä tehdään autoille, joita ul-
komaankomennuksellelähtevät
suomalaiset ostavat verovapaas-
ti Suomesta ja vievät mukanaan
kohdemaahan. Vientirekiste-
röidyn auton hankkimista Suo-
mesta puoltaa muun muassa
se, että silloin auto täyttää Suo-
messa rekisteröitävien autojen
tekniset vaatimukset, mikäli
ajoneuvo tuodaanmyöhemmin
Suomeen rekisteröitäväksi.
Vientirekisteröidyistä ajo-
neuvoista uusia oli 991, kun
niitä edellisenä vuonna oli
1046. Käytettyjä ajoneuvoja
vientirekisteröintiin viime
vuonna 14. Vuonna 2005 niitä
oli 12.
Kaikista vientirekisteriin
merkityistä ajoneuvoista hen-
kilöautojen osuus oli perin-
teisesti suurin. Niitä oli 967
kappaletta.
Muista ajoneuvolajeista
moottoripyöriä merkittiin
vientirekisteriin 20, paketti-
autoja 11 sekä kuorma-autoja
7. Vientirekisteröityjen ajo-
neuvojen määrä laski vuoteen
2005 verrattuna noin 5 %.
Kolme suosituinta ulko-
maille vietyä automerkkiä
olivat Audi (240), Volkswagen
(157) ja BMW (109). Neljän-
neksi nousi Volvo (79) ja jae-
tulle viidennelle sijalle Merce-
des-Benz (59) ja Toyota (59).
Viisi suosituinta merkkiä kat-
toivat yhdessä noin 70 % vien-
tirekisteröidyistä autoista.
Moottoripyörien suosikki
oli Harley-Davidson (7). Toi-
seksi suosituin oli Honda (5).
1. Oletan vuodesta 2007
tulevan hyvin samansuun-
tainen kuin pari edellistä
vuotta ovat olleet. Muutoksia
tulee lähinnä merkkien väli-
sessä prosenttitoteutumassa,
eikä niinkään valtakunnalli-
sessa kokonaismyyntivolyy-
missa.
2. Uusien autojen päästöt
ovat jo jonkin aikaa olleet
sellaisella tasolla, että voisi
ainakin tutkia muita vakavia
päästökohteita, joita kyllä on
niin paljon ettei juurikaan
tässä yhteydessä voi alkaa
luetella.
3. Edelliseen viitaten, riip-
puu kohteista, mutta enem-
män rajoituksia sinne minne
todella kuuluu.
4. Maltillisesti toteutettu-
na, eikä ainakaan ennestään
surkeakuntoisen tiestön kus-
tannuksella.
5. Oikein toteutettuna ei
juuri mitenkään. Ehkä hyö-
dyksi voisi katsoa yli-ikäisil-
lä autoilla käytävän kaupan
vähenemisen entisestään ja
samoin yli-ikäisten pelien
poistuminen liikenteestä voi-
si nopeutua.
Jouni Lounas,
Huittisten Laatuauto
1. Vuosi 2007 on ennus-
temyynnveiltään uusien au-
tojen osalta samalla tasolla
kuin vuosi 2006, joten kas-
vua ei ole myynneissä tulos-
sa - joskaan ei laskuakaan.
Käytettyjen autojen
myynti tulee varmasti kas-
vamaan, koska liikenteessä
on liian paljon kierrätykseen
tarkoitettuja menopelejä eli
liian vanhoja autoja.
2. Tavoitteet ovat kovat
autoalan kannalta, mutta
ovat jo osaltaan tälläkin het-
kellä nykypäivää. Eli mei-
dänkin mallistossamme on
jo bensiini- ja dieselautoja
jotka alittavat tulevat -09
rajoitukset. Kuitenkin 2010
jälkeen tulevat rajat pitävät
taas autoinsinöörit varpail-
laan ja työnsä ääressä.
Toisaalta tulevaisuuden
moottorit eivät varmasti tule
halventamaan autojen hin-
toja, koska kehitystyö uusilla
päästöarvoilla oleville moot-
toreille aiheuttaa monille
merkeille luopumista osasta
mallistoa tai moottorien os-
tamista muilta valmistajilta,
jolloin omat mallistot saa-
daan kuntoon. Eli rajoituk-
set ovat realistiset, mutta
ovatko ympäristöasiat tulos-
sa kokonaisvaltaisesti sillä
kuntoon, koska Suomen ja
valtaosa Euroopan autoista
tovat vielä päästöiltään liian
suuria tai jopa osa ilman ka-
talysaattoreita.
3. En sinällään kaipaa,
vaan myös kokonaisvaltais-
ta muutosta jolloin kaikkia
autoja kohdeltaisiin tasa-
puolisesti eikä vain uusien
autojen kohdalta. Vanhojen
autojen ”kunnollinen” ro-
mutusmaksu, jotta voit siir-
tyä seuraavaan puhtaamman
autoilun tasolle. Myös muut
savuttavat laitokset rajoi-
tuksen piiriin tai järkevään
polttoaineen käyttöön.
4. Ilman muuta, koska
silloin saataisiin nykyinen
odottelu, spekulaatio ja tur-
hat lupaukset pois kauppaa
häiritsemästä. Joskin 23
vuoden autokauppiasurani
aikana on kyllä verotus ollut
enemmän nousujohteinen,
poislukien 2003 vuoden ve-
roalennus. Siihen en jaksa
uskoa, että mahdollinen ve-
roalennus tulisi kertaluon-
teisena alennuksena, vaan
useamman vuoden liuku-
malla pienempinä prosentti-
määrinä. Tällöin vältettäisiin
autotehtaiden tehdashinto-
jen nousu, Suomessahan on
edelleen Euroopan halvim-
mat verottomat uudet
autot korkean vero-
tuksen vuoksi. Silloin
vältettäisiin myös van-
hojen autojen hintojen
romahdus, kun verotus
muuttuisi vähitellen,
ja jos tehtaat nostaisi-
vat samalla autojensa
hinnat normaalille
Euroopan hintatasolle
niin välirahat kasvaisi-
vat avain eri luokkaan
mitä ne normaalisti
ovat. Mutta päätöksiä
tarvittaisiin nyt jo-
honkin suuntaan, tällä
hetkellä julkisuudessa
keskustellut veroasiat
koskevat vain auton
käytön verotusta eivät auto-
veroja. Ei ovat ns. ”päästö-
kauppaa pakoputken pääs-
tä”
5. Se toisi varmasti lisää
kauppaa: autoalalle, valtion
auto ja -arvonlisäverotulot
kasvaisivat, saataisiin vähä-
päästöisiä uudempia vaih-
toautoja myyntiin, auton
ostajien veroalennusodotte-
lu päättyisi, autoalan työvoi-
man tarve kasvaisi entises-
tään eli lisää työpaikkoja, eli
välillisesti kaikki autoalasta
riippuvat tahot asiasta hyö-
tyisivät. Pelkkä ilmoitus riit-
täisi: eli koska, miten ja millä
viiveellä. Sellaiset viikon vii-
veellä annettavat ilmoitukset
eivät tyydyttävää päätöstä
varmasti tuota kellekkään.
Mutta itse uskon että vielä
ehtii yhden uuden auton
vaihtaa normaalilla kolmen
vuoden vaihtosyklillä en-
nen kuin tarvitsee murehtia
isommista muutoksista.
Jukka Pelttari,
Kakkostien Auto/
Autotalo Pelttari
1. Autokauppa on alku-
vuonna ollut hieman las-
kussa. Kesästä odotamme
kuitenkin vilkasta.
2. Kyllä ne on realistisia,
mutta vaatii uudenlaista
ajattelua autoiluun. Meil-
lä on myynnissä
niin pieniä kuin
keskikokoisiakin
automalleja, jot-
ka jo nyt alittavat
suunnitellun tiu-
kan 130 g/100km
päästörajan.
Vaimoni ajaa
Toyota Priuksella,
jonka päästöt ovat
104 g/100km ja
itse ajan pääasias-
sa Citroen C4 au-
tomaattidieselillä
125 g/100km.
Kummatkaan
eivät ole mitään
ihan pikkuautoja,
vaan normaalin kokoisia
perheautoja.
3. En, on vain ruvettava
ajattelemaan uudella tavalla
autoilua.
4. Kyllä, esimerkiksi vii-
den vuoden suunnitelmal-
lisella ohjelmalla voitaisiin
siirtyä hankinnan verotuk-
sesta täysin käytön verotuk-
seen uusien autojen kohdal-
la.
Vanhojen autojen käyttö-
maksua voitaisiin porrastaa
myös päästöjen mukaan lie-
västi korottaen.
5. Sitten jos ja kun se jos-
kus tulee, väliraha uuteen
autoon ei ainakaan laske.
Edellisellä laskukerralla väli-
rahat uuteen tai uudempaan
kasvoivat.
Pertti Järvinen,
Vammalan Autokeskus
1. Autoveron vuonna 2003
alussa tapahtuneen laskun
jälkeen autokauppa on ta-
saisesti ollut kasvusuunnassa
aina viime vuoteen asti, jol-
loin kasvu pysähtyi ja on nyt
tämän vuoden alkupuolis-
kolla ehkä väliaikaisesti ollut
pienoisessa laskussa. Ottaen
huomioon meidän uusien
autojen korkea hintatasom-
me, johon autoveroa vieläkin
sisältyy n. 27 % ja arvonlisä-
veroakin 22 %, on Suomen
uusien autojen kaupan mää-
rällistä tasoa pidettävä varsin
hyvänä. Taantumaa en usko
tulevan, koska mitään vaka-
via merkkejä tulevaisuuden
odotusten huononemisesta
ei ole olemassa.
2. EU:n komission aset-
tama päästötavoite 130g/km
on sikäli epärealistinen,
että vain muutama Suomen
markkinoilla tällä hetkellä
myytävä automalli alittaa ky-
seisen rajan.
Esimerkiksi meidän Peu-
geot 107 alittaa ko. päästö-
rajan reilusti eli sen päästöt
ovat vain 109g/km. Ei ole siis
autoteollisuudelle mikään
ongelma tehdä vähäpäästöi-
siä autoja. Ongelma on se,
millä EU-komissio saa esim.
saksalaiset suuritehoisiin au-
toihin tottuneet ostajat vaih-
tamaan autonsa pikkumoot-
torisiin.
Eräs kehityssuunta, joka
helpottaa tavoitteeseen pää-
semistä on diesel-moottorei-
den entistä yleisempi käyttö.
Nykyainen dieseltekniikka
mahdollistaa paremman te-
hon pienemmällä kulutuk-
sella ja vähäisimmillä pääs-
töillä.
Mikäli Suomessa pääs-
täisiin eroon erillisestä die-
sel-verosta, pompahtaisi
diesel-autojen kysyntä tosi
voimakkaasti. Valtio pitää
kuitenkin tunnetusti kiinni
verotusoikeudestaan, eikä
EU:lla ei ole mahdollisuutta
vaikuttaa siihen tässä asiassa.
3. Ei ole oikeastaan auto-
kauppiaan ongelma määri-
tellä päästörajoituksia, koska
autokauppa myy sitä, mitä
teollisuus valmistaa ja kan-
sa ostaa. Henkilökohtaisesti
olen kuitenkin sitä mieltä,
että ihmisten ja valtioiden
mahdollisuus vaikuttaa pääs-
töjä pienentämällä esim.
ilmastonmuutokseen sen
vauhdin hillitsemiseksi, on
erittäin marginaalista. Maa-
pallolla on oma luonnosta
syntyvä fossiilisten aineiden
kiertokulkunsa siinä tapah-
tuvan orgaanisen syntymisen
ja kuolemisen kautta. Näihin
luonnon omiin kasvihuoneil-
miöihin ihminen ei käsit-
tääkseni voi kuin vähän vai-
kuttaa. Se vähäkin on tietysti
tärkeä varsinkin alueilla, jois-
sa on paljon teollisuutta, ku-
lutusta, ihmisiä ja autoja saas-
tuttamassa ja lämmittämässä
hengittämäämme ilmaa.
4. Me kaikki autoilevat
suomalaiset kannatamme
tietysti autoveron alennusta.
Eri asia on se, miten ja millä
aikavälillä se tehdään, sillä
autokaupalle olisi katastro!,
jos se tulisi ns. yhdessä yössä.
On paljon puhuttu siitä, että
auton verotus pitäisi siirtää
hankinnasta käyttöön. Vii-
meinen tieto, joka vaikeut-
taa tätä muutosta on se, että
Ajoneuvohallintakeskuksen
tietokoneohjelmat eivät salli
muutosta kuin aikaisintaan
v. 2010-2011. Kun saamme
uuden hallituksen, odottaisin
siltä aika nopeaa kannanottoa
autoverouudistuksen totetut-
tamisesta, tavasta ja aikatau-
lusta.
5. Autoveron alennus
luonnollisesti piristää auto-
kauppaa. Siitä olisi paljon vä-
lillisiäkin hyötyjä. Ei vähiten
se, että alalle syntyy sitä myö-
ten paljon uusia työpaikkoja.
Toinen suuri hyöty on auto-
kannan uudistuminen. Nyt-
hän auton keskimääräinen
romutusikä Suomessa on
18,3 vuotta, joka on omiaan
luomaan tosi paljon turvalli-
suusriskejä varsinkin nuor-
ten autoilijoiden keskuudes-
sa, koska heillä ei useinkaan
ole varaa kuin vanhaan tur-
vattomaan autoon.
Autogallup 1. Jatkuuko autokaupan kasvu samanlaisena vai onko taantumia luvassa?
2. Ovatko EU:n asettamat päästörajoitukset realistisia?
3. Kaipaatko muutoksia rajoituksiin?
4. Kannatatko autoveron alennusta?
5. Miten autoveron alennus vaikuttaa autokauppaan?
Jari Penttilä,
Levorannan Autoliike
1. Talouden isojen lukujen
perusteella elämme nyt nou-
susuhdanteen aallonharjalla.
Yksityistalouksien velkaan-
tumisaste on jopa suurempi
kuin ennen edellistä lamaa ja
toisaalta korot ovat olleet jo
jonkin aikaa nousussa. Uu-
sien autojen kaupassa vuosi
2005 oli myyntimääriltään
koko Suomessa huippuvuo-
si, viime vuonna tultiin hie-
man alaspäin. Tälle vuodelle
ennustetaan koko maahan
hienoista laskua ja sitä suun-
taa ensimmäinen neljännes
näyttää, eli ala elää hillittyä
pehmeää laskua. Meillä Le-
vorannassa uuden ja käyte-
tyn myynti on jatkunut hy-
vässä tahdissa, maaliskuu oli
jopa poikkeuksellisen vahva
uuden myynnissä. Subaru on
ollut meille hyvä lisä Ford-
merkkiedustuksen rinnalle.
Toisaalta töitä kaupan eteen
joutuu tekemään koko ajan
enemmän, kilpailu alalla on
tiukkaa.
2. EU komission tavoite
on saada merkkikohtaisek-
si keskimääräiseksi hiilidi-
oksidipäästöksi 120 g/km
henkilöautoille ja kevyille
hyötyajoneuvoille vuoteen
2012 mennessä.. Nykyteknii-
kalle se on haaste, vaikka jo
kauan autoteollisuuden pää-
aiheena ovat olleet pienempi
polttoainekulutus, vähäi-
semmät päästöt ja vaihtoeh-
toiset polttoaineet. Ford on
ollut jo pitkään edelläkävijä
uuden teknologian kehit-
täjänä. Ford Focus "exifuel
oli ensimmäinen bioetano-
lilla toimiva auto Euroopan
markkinoilla. Flexifuel-mal-
lissa voi käyttää joustavasti
polttoaineena bioetanolia,
bensiiniä tai niiden yhdistel-
mää. Bioetanolilla hiilidiok-
sidipäästöt pienenevät peräti
70 prosenttia. Ruotsissa 80
prosenttia uusista Focuksis-
ta on "exifuel-malleja, mut-
ta verohelpotusten ansiosta
bioetanolisekoitus maksaa
siellä 25-30 prosenttia vä-
hemmän litralta kuin perin-
teinen polttoaine.
3. Päästörajoitukset ja
uusi tekniikka ovat osaltaan
ratkaisu ympäristöongel-
miin. Tavallisen kuluttajan
valintojen kannalta Ruotsi
näyttää hyvää esimerkkiä
puhtaampien polttoaineiden
käytön edistäjänä. Vaihtoeh-
toisten polttoaineiden suosio
kasvaa, kunhan ne ovat myös
taloudellinen vaihtoehto ku-
luttajalle.
4. Autoilun verotus Suo-
messa kaipaa täysremonttia.
Auton omistamiseen perus-
tuva sama käyttömaksu aivan
tuoreesta autosta ja pian vii-
sitoistavuotiaasta kulkuneu-
vosta ei enää ole perusteltua.
Auton arvon perusteella se
on epäoikeudenmukainen ja
ympäristötekijöiden kannal-
ta epälooginen.
Uuden auton hinnassa
olevan veron alennuksella
olisi mahdollista ohjata ku-
luttajien valintoja pieniin ja
ympäristöystävällisiin autoi-
hin. Ylipäätään hankinnan
verotuksen alentaminen
nuorentaisi Suomen yli-
ikäistä autokantaa. Tällä het-
kellä autoverotuksen suhteen
ei kuitenkaan ole tiedossa
muutoksia.
5. Veronalennus luonnol-
lisesti lisäisi uusien autojen
myyntiä. Kilpailu uusien au-
tojen markkinoilla on nykyi-
sellään niin kovaa, että ve-
rokevennys siirtyisi suoraan
kuluttajien eduksi. Merkit-
tävä veromuutos aiheuttaisi
vaihtoautokauppaan hetkel-
lisen häiriötilanteen, mutta
hintojen sopeutuminen ta-
pahtuisi nopeasti.
Vuoden 2003 autoveron
alennuksen jälkeen valtion
verotulot autosektorilta ovat
vain kasvaneet ja autoalalle
on myös syntynyt tuhansia
uusia työpaikkoja. Uusia
ja uudistuneita malleja on
tulossa ja itse uskon, että
edessä on mielenkiintoinen,
toiminnantäyteinen ja ve-
rokeskusteluista huolimatta
kaupallisesti vahva vuosi.
Vientirekisteröinnit
laskivat edelleen
Ilkka Jalarvo, Ajoneuvohuollon Auto
AKE merkitsi vuoden 2006 aikana vientirekisteriin kaik-
kiaan 1005 ajoneuvoa. Määrä oli 53 vähemmän kuin
vuonna 2005. Rekisteröintivelvollisuuden alaisen aikai-
semmin rekisteröimättömän ajoneuvon, joka luovute-
taan Suomessa ja viedään täältä muussa valtiossa käy-
tettäväksi, saa rekisteröidä väliaikaisesti maasta vientiä
varten.