Page 10 - Alueviesti_20_2007

10 Keskiviikko toukokuun 16. 2007
Huittisten kaupun-
ginvaltuusto hyväksyi
maanantaina kaksi
maakauppaa, jotka en-
teilevät Eräkeskus Hui-
liksen laajenemista ja
uuden liikekiinteistön
rakentamista Sahkoon.
Kaupunki myy Pertti Vuo-
riselle 150 000 eurolla
Maurialan-kylässä sijait-
sevan Metsätalo-nimisen
tilan, jonka pinta-ala on
48,85 hehtaaria. Vuorisen
tarkoituksena on käyttää
tilaa eräkeskuksen toimin-
nan kehittämiseen.
Kaupunki myy Pentti
Setälälle Sahkosta 10 519
neliömetrin suuruisen lii-
ke- ja teollisuusrakennus-
ten tontin, jokamuodostuu
määräaloista. Kauppahinta
on 100 000 euroa.
Setälän tarkoituksena
on rakennuttaa tontille lii-
ketilaa noin 4 000 neliötä.
Ostotarjouksen mukaan
tilat vuokrataan suurelle
keskusliikkeelle. Hanke
työllistää useita kymmeniä
henkilöitä.
Vammalan kaupungin-
valtuuston kokouksessa
jätettiin maanantaina
kolme valtuustoaloi-
tetta. Ne nostavat esiin
k u n t a l a i s t a l k o o t ,
psykiatrisen asian-
tuntemuksen perus-
terveydenhoidossa ja
mielenterveyspalvelut.
Kristillisdemokraattien ja
keskustan valtuustoryhmi-
en aloitteessa esitetään, että
Vammalassa järjestettäisiin
vuosittain kuntalaistalkoo-
päiviä. Ryhmät myös eh-
dottavat, että selvitettäisiin
mahdollisuus liittää sopi-
vaksi katsotun kaupungin
työntekijän työhön talkoo-
työnohjaajan tehtävät.
Aloitteen tarkoituksena
ei ole siirtää nyt palkallisesti
hoidettavia tehtäviä vapaa-
ehtoisten hoidettavaksi,
vaan tuottaa lisäviihtyvyyttä
ja hyvinvointia kaupunkilai-
sille. Talkoopäivät lisäisivät
yhteisvastuullisuutta ja yh-
teenkuuluvuudentunnetta.
Sosialidemokraattinen
valtuustoryhmä ehdot-
taa, että Sastamalan pe-
rusturvakuntayhtymän
järjestämään perustervey-
denhoitoon palkattaisiin
tai siirrettäisiin muista
tehtävistä psykiatrinen
sairaanhoitaja, joka ottaisi
hoitoonsa lievempiä mie-
lenterveyshäiriöitä sairas-
tavia asukkaita. Hän olisi
omahoitaja avohoidossa.
Lisäksi demarien aloit-
teessa ehdotetaan, että
Saspen työalueella järjeste-
tään psykiatrisen hoitajan
tehtäväalue, jossa asiantun-
tijahoitaja ottaa vastuulleen
mielenterveyspotilaiden
hoidon ja on muiden tuke-
na antaen omaa asiantun-
temustaan muun hoitaja- ja
lääkärijoukon käyttöön.
Vammalan Parhaaksi -
ryhmänaloitteessaesitetään,
että alueen mielenterveys-
palveluista tehdään koko-
naisselvitys, jonka pohjalta
palvelut järjestetään nykyis-
tä asiakaslähtöisemmällä ja
tuottavammalla tavalla niin,
että potilaiden etu toteutuu.
Aloitteen mukaan Vamma-
lassa ollaan tilanteessa, jossa
lievien mielenterveysongel-
mien hoito ruuhkauttaa eri-
koissairaanhoidon palvelut.
Puheenjohtaja Pentti Kukon
ja sihteeri Samueli Seljänpe-
rän allekirjoittama ilmoitus
annettiin kaupunginvaltuus-
ton kokouksessa.
Ismo Sylander sanoo erot-
tamisensa liittyvän juuri sii-
hen, että hän tuki vaaleissa
Arto Satosta. Tiedon erot-
tamisestaan hän sanoo saa-
neensa maanantaina kello
17.15 alkaneeessa ryhmäko-
kouksessa. Valtuuston kokous
alkoi tuntia myöhemmin.Arto
Satosella oli eduskuntavaalien
alla nettisivuillaan Päivän tu-
kija -osuus, jossa myös Sylan-
der oli mukana. Hän perusteli
näkemystään siitä, miksi Sa-
tonen kannattaa valita uudel-
leen eduskuntaan. Demareilla
oli kuitenkin omakin ehdokas
Vammalasta, Pirkko Lahti-
nen.
Satosen tukeminen ei
ainoa syy
Sosialidemokraattisen valtuus-
toryhmän sihteeri Samueli Sel-
jänperä vahvistaa Sylanderin
ratkaisun tukea Arto Satosta
eduskuntavaaleissa vaikutta-
neen erottamispäätökseen,
mutta se ei hänen mukaansa
ole ainoa syy. Seljänperä mai-
nitsee valtuustokauden alun
tapahtumat, jolloin valittiin jä-
seniä luottamustoimielimiin ja
erityisesti kaupunginhallituk-
seen. Sylander toimi tuolloin
demariryhmän päätösten vas-
taisesti, minkä vuoksi hänelle
annettiin varoitus puolueen
sääntöjen mukaisesti.
-Puolueen vastainen toi-
minta on kuitenkin jatkunut,
Seljänperä sanoo. Perjantaina
pidetty Vammalan sosiali-
demokraattien jäsenkokous,
johon myös valtuustoryhmä
osallistui, päätti yksimielises-
ti erottaa Sylanderin puolue-
osastosta ja valtuustoryhmäs-
tä.
Säännöstelemättömien järvien veden-
pinnat ovat tulevana kesänä erityisen
alhaalla, arvioi Pirkanmaan ympäristö-
keskus. Aikainen kevät sulatti lumet jo
maaliskuun lopussa. Tämän ja kevään
vähäsateisuuden seurauksena sään-
nöstelemättömien järvien vedenpinnat
kääntyivät laskuun jo huhtikuussa.
Tällä hetkellä lähes kaikkien säännös-
telemättömien järvien vedenkorkeudet
ovat paljon pitkäaikaisten keskiarvojen
alapuolella. Esimerkiksi Toisvesi, jon-
ka vedenkorkeuksia on havainnoitu
vuodesta 1903 alkaen, on noin 60 cm
alempana kuin keskimäärin toukokuun
alussa. Tulevana kesänä saattavatkin
säännöstelemättömien järvien kesä-
vedenkorkeudet jäädä huomattavasti
keskimääräisiä vedenkorkeuksia alem-
miksi. Ainoastaan runsaat kesäsateet
auttaisivat kesän vesitilannetta näillä
järvillä, arvioidaan Pirkanmaan ympä-
ristökeskuksessa.
Vanajaveden ja Näsijärven veden-
korkeudet ovat tällä hetkellä 15-20 cm
ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja
Pyhäjärven korkeus keskiarvossaan.
Jos toukokuun sää on edes likimain
tavanomainen, nousevat näiden järvien
vedenpinnat edelleen ja ovat alkukesällä
keskimääräisissä kesäkorkeuksissaan.
Säännöstellyn Kyrösjärven veden-
korkeus on tällä hetkellä huomattavasti
ajankohdan keskiarvon alapuolella. Ke-
vään ja alkukesän sää ratkaisee osittain
Kyrösjärven kesäisen vedenkorkeuden.
Pohjavedenpinnat tavanomaista
ylempänä
Pohjavedenpinnat lähtivät Pirkanmaal-
la tavallista aikaisemmin jo huhtikuussa
luontaisesti laskemaan aikaisen lumen
sulamisen ja tavanomaista vähäisem-
pien sateiden johdosta.
Kuitenkin pohjavedenpinnat olivat
huhtikuun lopulla edelleen tavanomais-
ta korkeammalla. Tulevan kesän poh-
javesitilanteen kehittymiseen tulevat
vaikuttamaan ennen kaikkea touko- ja
kesäkuun sademäärät.
Pirkanmaan liiton maakuntahalli-
tus esittää sisäasiainministeriölle,
että seutukuntajaosta luovutaan
lakisääteisenä alueiden kehityksen
aluejakona.
Alueiden kehittämislain 38§:n mukaan
kehitysalueen määräämisen perustana
käytetään kuntajakoon perustuvaa seu-
tukuntajakoa.
Seutukuntajakoamäärättäessäotetaan
huomioon ainakin työssäkäynti, asiointi,
kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyh-
teydet. Alueiden kehittämisen tarpeisiin
määritellyt seutukunnat ovat monella
alalla suunnanneet yhteistyötä ja muun
muassa kuntien yhteistoimintaa. Kunnat
ovat seututasoisesti järjestäneet monia
yhteisiä palveluja sekä hoitavat elinkeino-
politiikkaa ja maankäytön suunnittelua.
Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä
päätöksentekoelimiä, vaan niiden järjes-
täytymismuodosta kunnat ovat voineet
päättää haluamallaan tavalla.
Alueiden kehitykseen liittyvien teki-
jöiden muuttuessa, erityisesti työmark-
kina-alueiden ja päivittäisten asioin-
tialueiden jatkuvasti laajentuessa, on
seutukunnan toimivuus aluekehityksen
perusalueena yhä useammin jouduttu
kyseenalaistamaan. Seutukuntajaon on
myös koettu rajoittavan yhteistoiminnan
suuntautumista.
Kuntarakenteen parhaillaan vireillä
olevan muutoksen yhteydessä tulee yhä
useamman seutukunnan tarkoituksen-
mukaisuus harkittavaksi ja tulevaisuu-
den rakenteita palvelevalle yhteistoimin-
nalle on haettava uusi aluepohja.
Samanlainen kehitys on käynnissä
aluekehityksessä. Esimerkiksi EU:n ny-
kyisellä rahastokaudella rakennepoliitti-
set ohjelmat on valmisteltu suuralueittain
ja toteutus tapahtuu maakunnissa ilman
seutukuntarajojen vaikutusta. Edellä to-
detun kehityksen voi perustellusti olettaa
nopeutuvan ja kehityksen jatkuvan kohti
suurempia työssäkäynti- ja asiointialuei-
ta.
Reino Kurumaa perusti
yrityksen 1968. Myöhem-
min mukaan tuli hänen
puolisonsa Ulla. Yritykses-
sä työskentelevät nyt myös
lapset Juha, Kati ja Niko
Kurumaa. Juha Kurumaa
on toimitusjohtaja. Yrityk-
sessä on meneillään suku-
polvenvaihdos.
Kurumaa Toursilla on
liikenteessä kuusi linja-
autoa ja kaksi taksia. Vaki-
tuisia kuljettajia on oman
väen lisäksi yksi.
Satakunnan Yrittäjät ry
on valinnut Vuoden yrit-
täjäperheen vuodesta 1989
lähtien. Ensimmäistä ker-
taa palkittiin nyt henkilö-
liikenteen yrittäjä. Palkin-
to luovutettiin Satakunnan
Yrittäjien kevätkokoukses-
sa Raumalla.
- Valinnassa painoi
erityisesti koko perheen
mukanaolo yrityksessä
sekä heidän monipuolinen
osaamisensa ja sitoutu-
minen yritykseen, toteaa
Satakunnan Yrittäjien pu-
heenjohtaja Anne Suomi-
nen.
Reino Kurumaa ryhtyi
yrittäjäksi hyvin lyhyen
harkinta-ajan jälkeen. Hän
oli ajanut muutaman vuo-
den Keto-Seppälä Oy:n
autoja, kun mahdollisuus
omaan liikennelupaan au-
keni.
- Valmistelu vei ai-
kaa vain pari kuukautta,
vaikka minulla ei ollut
minkäänlaista aikomusta
ryhtyä yrittäjäksi, Reino
Kurumaa muistelee.
Ura alkoi koululaiskul-
jetuksista yhdellä autolla.
Tilausajot aloitettiin pari
vuotta myöhemmin. Ne
olivat silloin uusi asia.
Kaksi taksilupaa hankittiin
1970-luvulla ja ensimmäi-
nen varsinainen turisti-
bussi ostettiin 1988. Nyt
valmismatkoista on tullut
yrityksen päätyö.
Vakiovuorojen osuus on
neljännes liikevaihdosta.
Ne ovat kuitenkin perus-
turva, koska kunta ostaa
vuorot useiksi vuosiksi.
Tilausmatkat on myytävä
aina yksi kerrallaan, Juha
Kurumaa toteaa.
Kurumaat
Satakunnan
yrittäjäperhe
Henkilöliikennettä harjoittava Kurumaan perhe
Honkajoelta on valittu Vuoden Yrittäjäperheeksi
Satakunnassa. Kurumaa Tours ajaa reitti- ja tak-
siliikennettä lähinnä Pohjois-Satakunnassa sekä
kuljettaa turisteja ympäri Eurooppaa.
Maakuntahallitus:
Lakisääteisestä
seutukuntajaosta
voitaisiin luopua
Ympäristökeskus:
Pirkanmaalla
järvien pinta
alalukemiin
Eduskuntavaalien alla puhuttiin paljon terve-
ydenhoidon kysymyksistä ja etenkin ikäihmis-
ten hyvästä hoidosta. Mitkä tekijät ovat vaikut-
tamassa siihen, että ihminen saa hyvää hoitoa
silloin, kun hän on hoidon tarpeessa? Mieles-
täni tärkeimpiä asioita on hoitavan henkilön
asenteet hoidettavaan. On kyse siitä, tekeekö
ihminen sydämestään hoitotyötä välittäen hoi-
dettavastaan olemalla ihminen ihmiselle. On
kyse ihmisyydestä ja ihmisen perusarvoista,
mutta myös koulutuksesta ja jaksamisesta.
Toinen edellytys hoitaa hyvin ihmistä on siinä,
että on aikaa tehdä hyvin työtään. Uskon, että
kiireessä tehty työ ei voi olla laadukasta. Varsin-
kin vanhus tarvitsee aikaa. Hän tarvitsee lähel-
leen ihmisen, joka on aidosti läsnä ja kuuntelee.
Pitäisi olla aikaa pysähtyä ihmisen murheitten
ja ilojen äärelle. Hyvään hoitotyöhön tarvitaan
riittävästi henilökuntaa. Mielestäni tärkeämpää
kuin mittavat palkankorotukset, on riittävän
henkilökunnan saaminen hoidon kentälle. Jos
kotihoidossa, työskentelevän hoitajan pitää eh-
tiä käymään kymmenessä paikassa päivän aika-
na, ei voi olettaa, että hänellä on aikaa pysähtyä
kuuntelemaan ja lievittämään vanhuksen yksi-
näisyyttä. Laitoshoidossa tarvitaan myös paljon
nykyistä enemmän käsiä. Ei voi olla oikein, kun
ikääntynyt huonosti liikkuva ihminen pyytää
päästä wc:hen, niin hoitaja vastaa, että ”laske
vaippoihin, kun kerran sinulla sellainen on”.
Tämä vie ihmiseltä ihmisarvoa, eikä ole missään
mielessä kuntouttavaa hoitoa. Tämä esimerkki
on todellisuutta lähiajalta kaupunkimme hoito-
laitoksesta.
Kolmas tärkeä asia on palkka. Hoitotyöntekijöi-
den palkat ovat jääneet jälkeen monien muiden
työntekijäryhmien palkoista. Työ on muuttu-
nut vaativammaksi ihmisten eläessä pitempään.
Elämän viimeisinä vuosina hoidon tarve kas-
vaa, ja hoitotoimenpiteet monimutkaistuvat.
Hoidon vaativuus lisääntyy. Olisi oikein, että
hoitotyötä tekevä työntekijä kokisi, että hänen
työtään arvostetaan ja siitä maksetaan kunnol-
linen palkka
Koulutus luo pohjan hoitajan työtaidoille ja
asenteille. Hyvä koulutus antaa valmiudet hy-
vään perushoitoon sekä taidollisesti että tie-
dollisesti. Näiden ohella koulutuksessa pitäisi
korostaa ihmisen lämpimän kohtaamisen tär-
keyttä. Tutkimuksisssa on todettu, että ihminen
kokee hoidon hyväksi, jos häneen suhtaudutaa
inhimillisesti ja lämmöllä,vaikka taidollisesti
hoito ei olisikaan täydellistä. Uskon ja tiedän-
kin, että tähän kiinnitetään huomiota hoitajien
koulutuksessa, mutta milloinkaan ei kohtaami-
sen tärkeyttä tarpeeksi korosteta.
Hyvän hoidon edellytykset ovat mielestäni näis-
sä asioissa ja toivon, että me päättäjät luomme
edellytykset hyvälle hoidolle näitä asioita muis-
taen.
Pirkko Lahtinen
Hyvän
hoidon
edellytykset
Kiikkalaiset halajavat Vammalaan
Äetsän kiikkalaisista noin kolmannes haluaa, että kylä
tai koko Äetsä liitettäisiin Vammalaan.
Valtioneuvostolle lähiaikoina
lähetettävän aloitteen asiasta
on allekirjoittanut 500 kiikka-
laista. Allekirjoittaneet katso-
vat, että kunnan palvelut eivät
ole Kiikassa hyvällä mallilla.
Heidän mielestään kyläläisiä
ei kohdella kunnan palvelu-
tarjonnassa tasapuolisesti.
Erityisesti närää on aiheut-
tanut terveyspalvelujen järjes-
täminen.
Demarit erottivat Sylanderin
Vammalan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä il-
moitti maanantaina erottaneensa valtuutettu Ismo Sy-
landerin ryhmästään. Viimeisenä pisarana demareille
näyttää olleen Sylanderin antama tuki eduskuntavaa-
leissa kokoomuksen Arto Satoselle.
Aloitteissa esillä talkoot,
psykiatria ja mielenterveys
Uimahalli nousee
Pilven tontille
Vammalan uimahalli
nousee Marttilankadun
ja Aittalahdenkadun kul-
mauksessa olevalle Pilven
tontille. Kaupunginval-
tuusto päätti sijoituspai-
kasta maanantaina.
Uimahallin rakentaminen
on ajoitettu taloussuunni-
telmaan vuosille 2008-2010.
Suunnittelun aloittamiseen
on taloussuunnitelmassa
vuodelle 2008 varattu 200
000 euroa. Vuosille 2009 ja
2010 on hankkeen suun-
nitteluun ja rakentamiseen
varattu 6 140 000 euroa eli
yhteensä 6 340 000 euroa.
Uimahallin aiemman si-
joituspaikan eli entisen Fin-
noil Oy:n huoltamotontin
myynnin vuoksi hallille on
etsitty uutta paikkaa. Van-
ha huoltamotontti myyttin
Pirkanmaan Osuuskaupalle,
joka rakentaa paikalle mar-
ketin.
Näin tultiin Pilven
tonttiin
Kaupunginhallitus antoi
lokakuussa 2001 teknisen
palvelukeskuksen tehtäväksi
selvittää uimahallin vaih-
toehtoiset sijaintipaikat ja
tehdä ehdotus valintakritee-
reistä. Tekninen palvelukes-
kus selvitti eri vaihtoehtoja
ja esitti uimahallihankkeelle
neljä sijoituspaikkavaihtoeh-
toa.
Vaihtoehdot olivat Muis-
tolan koulun alue, Kaupun-
ginkirjaston alue, Hopun
alue sekä Pilven tontti. Tek-
nisen lautakunta piti jat-
kokehittelyn arvoisina ui-
mahallin sijoituspaikkoina
kaupunginkirjaston aluetta
ja Pilven tonttia.
Vuonna 2002 tehdyn
uimahalli-monitoimihal-
li -selvityksen yhteydessä
käsiteltiin uimahallin si-
joituspaikkavaihtoehtoja ja
valintakriteerejä. Paikkoja
vertailtiin liikenneyhteyk-
sien, pysäköintipaikkojen,
koulujen ja päiväkotien lä-
heisyyden, vanhusten tavoi-
tettavuuden, kaupunkikuvan
ja imagon parantamisen sekä
liikuntapaikkojen synergian
kannalta.
Paikkoja tarkasteltiin
myös kaukolämpöön liitty-
misen helppouden ja luon-
nonveden läheisyyden kan-
nalta.
Selvityksen tehneen työ-
ryhmän vertailussa selväksi
ykkösvaihtoehdoksi nousi
Pilven tontti. Kaupunginval-
tuusto hyväksyi joulukuussa
2002 uimahalli-monitoimi-
halli -selvityksen mukaisesti
uimahallin sijoituspaikaksi
Pilven tontin.
Kaupunginhallitus päät-
ti lokakuussa 2004 selvittää
Sylvään liikuntatilojen ra-
kentamisen rahoitusmah-
dollisuudet talousarviossa
ja taloussuunnitelmassa.
Rakentamisvaihtoehtoina
olivat nykyisen hallin koro-
tus tai laajennus, erillisen
liikuntahallin rakentaminen
joko yhden tai kahden sali-
bandykentän laajuisena sekä
uimahallin rakentaminen
liikuntatilojen yhteyteen.
Kaupunginvaltuusto päät-
ti joulukuussa 2004, että
investointien taloussuunni-
telmaan sisällytetään kehit-
tämisen painopisteeksi Syl-
vään monitoimikeskuksen
(uimahalli, palloiluhalli, kir-
jainstituutti) rakentaminen,
josta uimahalli merkitään
vuosille 2008-2009.
Kun Pilven tonttia ja Syl-
vään tonttia on vertailtu kes-
kenään, ykkösvaihtoehdoksi
on noussut Pilven tontti.
Sijainti on paras pysäköin-
tipaikkojen, kaupunkikuvan
ja rakentamisen kannalta.
Liikenneyhteyksien, lähei-
syyden sekä tavoitettavuu-
den kannalta sijoituspaikat
ovat saman arvoisia.
Sylvään tontin huonona
puolena pidetään maaperän
huonoa rakennettavuutta ja
pohjavedenpinnan korkeut-
ta.
Huittinen myi
maata yrittäjille