Page 13 - Alueviesti_20

13

Keskiviikko toukokuun 16. 2007

Maakuntahallitus painottaa

kolmostien kehittämisen tärkeyttä

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus esittää liikenne- ja

viestintäministeriölle, että koko maan kannalta tärke-

än runkoväylän, valtatie 3:n kehittämistä Pirkanmaalla

jatketaan. Tärkeimpiä kohteita ovat Tampereen läntisen

kehätien loppurahoitus ja Hämeenkyrön ohitus-tien ra-

kentaminen.

Maakuntahallitus esittää lii-

kenne- ja viestintäministeri-

ölle, että vuoden 2008 valtion

talousarvioon varmistetaan

Tampereen läntisen kehätien

loppurahoitus ja otetaan vä-

littömästi sen jälkeen kehittä-

miskohteeksi Hämeenkyrön

ohitustien rakentaminen.

Teemahankkeina tulee jat-

kaa Ylöjärvellä, Hämeenky-

rössä, Ikaalisissa ja Parkanos-

sa perusparannustöitä, joilla

parannetaan ohituskaistoja,

keskikaiteita sekä muuta lii-

kenteen sujuvuutta ja liiken-

neturvallisuutta.

Valtatie 3 sisältyy maan tär-

keimpien pääteiden runkotie-

verkkoehdotukseen.

Runkoteille on asetettu

muita pääteitä korkeammat

laatutavoitteet. Vt 3:n vai-

kutusalue ulottuu pääkau-

punkiseudulta

Tampereen

seudulle ja edelleenLuoteis-

Pirkanmaalle, Etelä-Pohjan-

maalle ja Pohjanmaalle sekä

Pohjois-Suomeen.

Uusi menetelmä punkin irrottamiseen:

Jäädyttäminen tuo turvaa

punkin poistamiseen

Punkit eli puutiaiset heräilevät yhtä aikaa luonnon

kanssa kesään. Kosteahkossa aluskasvillisuudessa leh-

dillä, ruohikossa ja heinikossa viihtyviä punkkeja esiin-

tyy koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Erityisen

yleisiä ne ovat rannikolla, saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Liikkeellä punkit ovat aina loka-marraskuuhun saakka.

Ruohon varressa vaanivalla

punkilla ei ole silmiä, vaan se

hyppää ohikulkevan ihmisen

kyytiin aistiensa varassa. Hou-

sunlahkeesta otteen saanut

punkki voi vaeltaa esimerkiksi

pään tai niskan seudulle.

Punkin pureman seurauk-

sena voi Suomessa sairastua

lähinnä kahteen eri tautiin,

joko Lymen borrelioosiin

tai puutiaisaivokuumeeseen.

Borreliatapausten määrä on

kasvanut vuosi vuodelta. Kun

vielä vuonna 1996 valtakun-

nalliseen tartuntatautirekiste-

riin ilmoitettiin 449 tapausta,

oli määrä viime vuonna jo

1137.

Luonnossa

liikkumista

punkkien takia ei kuitenkaan

tarvitse rajoittaa. Punkeilta

voi suojautua pitkävartisilla

saappailla tai vaatetuksella.

Varotoimista huolimatta vii-

meistään päivän päätteeksi

kannattaa iho ja vaatteet tar-

kistaa punkkien varalta.

Oli iholta löytyvä punk-

ki sitten iso tai pieni, on se

tautiriskin vuoksi irrotettava

mahdollisimman pian. Ennen

vanhaan punkin irrotukseen

käytettiin voita, jolloin punk-

ki itse vetäytyy ulos ihosta.

Rasvaan ei kuitenkaan enää

nykypäivänä kannata turvau-

tua. Vaarana nimittäin on, että

tukehtuessaan punkki oksen-

taa puremakohtaan suolensi-

sältöään, joka voi sisältää esi-

merkiksi borreliabakteereja.

Punkki irrotettava iholta

mahdollisimman nopeasti

Suositeltavaaonirrottaapunk-

ki kyseiseen puuhaan tarkoi-

tetulla välineellä. Nykyaikai-

sin tapa on käyttää apteekista

saatavaa erityistä punkinpois-

tajaa, jolla irrotus onnistuu

nopeasti ja varmasti. Tickner-

niminen laite ensin käsittelee

punkin jäädyttävällä suih-

keella, jonka jälkeen punkki

on irrotettavissa turvallisesti

laitteeseen sisäänrakennetulla

poistomekanismilla. Punkin-

poistaja sopii kaikenikäisille,

paitsi alle neljävuotiaille.

Punkki olisi hyvä saada

irti kokonaisena, mutta sen

pää jää helposti kiinni ihoon.

Punkinpoistajaa käytettäessä

tätä vaaraa ei ole, toisin kuin

punkkipinseteillä. Koska jää-

dyttäminen tappaa punkin,

se ei myöskään voi oksentaa

suolensisältöään.

Yhdestä

Tickner-punkinpoistaja riittää

jopa 50 punkin irrottamiseen.

Reilun kaupan viikot alkoivat maanantaina

Yli puolet suomalaisista haluaisi ostaa

enemmän Reilun kaupan tuotteita

51 prosenttia suomalai-

sista haluaisi ostaa Reilun

kaupan tuotteita nykyistä

enemmän, kertoo Talous-

tutkimuksen tuore selvi-

tys. 69 prosenttia 18–70-

vuotiaistasuomalaisistaon

jo ostanut Reilun kaupan

tuotteita, ja joka kolmas

heistä ilmoitti ostavansa

niitä vähintään kolme ker-

taa kuukaudessa.

Tulokset käyvät ilmi Reilun

kaupan edistämisyhdistyksen

teettämästä

tutkimuksesta,

jossa selvitettiin suomalaisten

suhtautumista Reilun kaupan

tuotteisiin.

Tutkimusta varten haasta-

teltiin 314:ää 18–70-vuotiasta

suomalaista.

Tutkimuksen

virhemarginaali on +/- 5 pro-

senttia.

-On rohkaisevaa kuulla,

että suomalaiset ovat näin

kiinnostuneita Reilusta kau-

pasta. Tämä on haaste sekä

Reilun kaupan edistämisyh-

distykselle että kaupallisille

toimijoille, sillä esteenä tuot-

teiden ostamiselle on suo-

malaisten mielestä se, ettei

niitä ole myynnissä tarpeeksi

paljon ja että niitä on vaikea

löytää kaupoista, toiminnan-

johtaja Tuulia Syvänen Reilun

kaupan edistämisyhdistykses-

tä toteaa.

Reilun kaupan tuotteita

on tällä hetkellä myynnissä

Suomessa noin 210 erilaista.

Tuotteiden myynti on kol-

minkertaistunut kahden viime

vuoden aikana. Viime vuonna

jokainen suomalainen käytti

tuotteisiin keskimäärin 4,25

euroa, mikä on neljänneksi

eniten maailmassa. Suomalai-

sia ahkerampia Reilun kaupan

tuotteiden kuluttajia ovat vain

sveitsiläiset, britit ja luxem-

burgilaiset.

Myös Reilun kaupan järjes-

telmän ja merkin tunnettuus

ovat Suomessa kansainväli-

sesti verrattuna korkeita. Rei-

lun kaupan järjestelmän tun-

tee spontaanisti 73 prosenttia

18–70-vuotiaista ja Reilun

kaupan merkin 51 prosenttia,

mikä on 16 prosenttiyksik-

köä enemmän kuin 2 vuotta

sitten. 82 prosenttia suoma-

laisista pitää Reilun kaupan

järjestelmää vähintään melko

luotettavana.

Särmää-kampanja alkoi hyvin

Suomen lasten ja nuorten säätiön suvaitsevaisuutta

edistävä Särmää-asennekampanja on otettu positiivi-

sesti vastaan eri puolella Suomea. Kampanjan puitteissa

kouluihin lähetetty opetusmateriaali on monessa kou-

lussa jo aktiivisessa käytössä.

Kampanjan puitteissa kaikil-

le suomenkielisille yläasteille

lähetettiin maaliskuun aikana

Suomen lasten ja nuorten sää-

tiön julkaisema Särmää-tee-

mavihko. Kampanjan avulla

tavoitetaan yli 150 000 nuor-

ta.

Särmää-asennekampanja

pyrkii muuttamaan nuorten

asenteita suvaitsevaisemmiksi

kaikenlaista erilaisuutta koh-

taan.

Kampanjan

puitteissa

kouluihin lähetetty Särmää-

teemavihko on tarkoitettu

käytettäväksi opetuksessa eri

oppitunneilla. Teemavihkon

lisäksi kouluihin lähetettiin

myös opetusta tukevia teh-

täviä sekä tuntisuunnitelmia

sisältävä opettajan opas.

Suomen lasten ja nuorten

säätiö (SLNS) on perustettu

vuonna 2001. Säätiön toi-

minnan tavoitteena on tukea

ja kehittää ennaltaehkäisevää

laadukasta nuorisotyötä yh-

dessä

yhteistyökumppanei-

densa kanssa. SLNS tarjoaa

yrityksille ja yhteisöille mah-

dollisuuden olla mukana luo-

massa tuleville sukupolville

tasapainoisen elämän edel-

lytyksiä. Säätiö on osa Inter-

national Youth Foundationin

(IYF) yli 70 maassa toimivaa

verkostoa. Lisätietoja Suomen

lasten ja nuorten säätiöstä

osoitteesta

www.slns.org

Uusia päiväperhosia

Baltiasta Suomeen

Suomen luontoon odotetaan uusia perhoslajeja Balti-

asta. Suomen Luonto -lehden toukokuun numerossa

esitetään arvioita seuraavista tulokkaista, joiden tuloa

vauhdittaa globaalisti lämpenevä ilmasto.

Samanaikaisesti kun uusia

lajeja lentää Suomeen, meiltä

myös vähenee perinneympä-

ristöihin ja kylmiin olosuhtei-

siin sopeutuneita lajeja.

Suomen Luonto –lehden

artikkelin kirjoittaneet per-

hostutkijat Kimmo Saarinen

ja Hannu Aarnio pitävät mah-

dollisena, että Suomen seu-

raava uusi päiväperhoslaji on

tummakultasiipi, ruotsinnop-

sasiipi tai pikkuhopeatäplä.

Myös Suomessa harvinais-

ten perhosten vierailuiden

otaksutaan lisääntyvän. Täl-

lainen on esimerkiksi komea

purjeperhonen, joka muistut-

taa tutumpaa ritariperhosta.

Laji on nähty Suomessa kah-

desti.

Kookkaaseen ja komeaan

lajiin saattaa kiinnittää huo-

miota myös suuri yleisö.

Verovinkki:

Erota irtaimiston

hinta kesämökin

kauppahinnasta

Jos kesämökki myydään

irtaimistoineen, kauppa-

hinnasta kannattaa erottaa

irtaimiston osuus. Erot-

telu alentaa sekä myyjän

että ostajan veroja.

Ostaja joutuu maksamaan 4

prosentin varainsiirtoveron

rakennuksen ja maapohjan

kauppahinnasta. Jos kaup-

pakirjassa ei ole eroteltu

irtaimiston osuutta, varain-

siirtovero maksetaan koko

kauppahinnasta, todetaan Ve-

ronmaksajain verovinkissä.

Kesämökin myyjä joutuu

maksamaan 28 prosenttia

veroa luovutusvoitosta, joka

syntyy, jos myyntihinta ylit-

tää mökin ostohinnan os-

tokuluineen tai rakentamis-

kustannukset. Jos mökki on

omistettu vähintään 10 vuot-

ta, voidaan vaihtoehtoisesti

vähentää hankintameno-olet-

tamana 40 prosenttia myynti-

hinnasta.

Veroa ei sen sijaan mene

omassa tai perheen käytössä

olleen tavanomaisen koti-

irtaimiston myynnistä siltä

osin kuin tällaisen omaisuu-

den luovutuksista verovuon-

na saadut luovutusvoitot ovat

yhteensä enintään 5 000 eu-

roa. Tämän vuoksi myyjäkin

hyötyy siitä, että irtaimiston

osuus erotetaan rakennuksen

ja maapohjan kauppahinnas-

ta. Jos myyjä ilmoittaa esitäy-

tetyllä veroilmoituksella kiin-

teistön myyntihinnaksi koko

kauppahinnan, hän joutuu

maksamaan veroa myös ir-

taimiston osuudesta.

Irtaimena omaisuutena on

myös pidetty kiinteistökaupan

yhteydessä luovutettavia säh-

kö-, vesi- ja viemäriliittymiä,

kun liittymät on eroteltu kaup-

pakirjassa ja korvaus vastaa

uudelta liittyjältä perittävää

liittymismaksun suuruutta.

Suomessa syödään jäätelöä

eniten Euroopassa

Suomessa syötiin Jääte-

löteollisuus -yhdistyksen

tilaston mukaan viime

vuonna yli 72 miljoonaa

litraa jäätelöä. Kulutus

laski hieman edellisvuo-

desta, mutta suomalaiset

ovat

jäätelönsyönnissä

edelleen vahvasti Euroo-

pan kärkimaa.

Toiseksi eniten jäätelöä syö-

dään Ruotsissa. Suomessa

jäätelöä nautitaan vuosittain

lähes 14 litraa henkeä kohden.

Ruotsissa määrä on hieman

yli 12 litraa.

Noin 74 prosenttia Suo-

messa myydystä jäätelöstä on

kermajäätelöä. Kasvirasvajää-

telön osuus on 17 prosenttia.

Jäätelöstä noin 7 prosenttia oli

kevytjäätelöä. Puolet jäätelös-

tä ostetaan kotipakkauksina ja

puolet erilaisina kerta-annos-

tuotteina.

Jäätelön vienti kasvoi vii-

me vuonna yli 50 prosenttia.

Jäätelöä vietiin Suomesta 5

miljoonaa litraa, lähes puolet

Ruotsiin, loput lähinnä Tans-

kaan ja Viroon. Jäätelön tuon-

ti laski 8 prosenttia. Jäätelöä

tuotiin 21 miljoonaa litraa.

Suurimmat tuontimaat olivat

Saksa, Belgia, Ruotsi ja Tans-

ka, joiden osuus tuonnista

ylitti 70 prosenttia.

Suomen Jäätelöteollisuus

ry:n vuositilaston mukaan

jäätelömyynnin

markkina-

osuudet jakaantuivat vuonna

2006 seuraavasti: Nestlé 39

prosenttia, Ingman 33 pro-

senttia, Unilever 7 prosenttia,

Kotijäätelö 5 prosenttia ja

muut eli kaupan ja muiden

maahantuojien tuonti 16 pro-

senttia.

Koulujen

seksuaalikasvatus

parantunut

Uusi oppiaine terveystieto

on aikaistanut peruskoulujen

seksuaalikasvatusta ja lisännyt

opetukseen käytettyä tunti-

määrää. Etenkin poikien sek-

suaalitiedot ovat parantuneet,

vaikka tyttöjen tiedot ovat

yhä huomattavasti parempia

kuin poikien. Väestöliiton

tutkimuksen mukaan valtaosa

opettajista kokee seksuaaliter-

veyden opettamisen luonte-

vaksi ja helpoksi. Liiton mu-

kaan parhaat oppimistulokset

saavutetaankin

suotuisassa

ilmapiirissä.

Tutkimus tehtiin viime

keväänä. Siinä yli 500 koulun

terveystiedon opettajat vasta-

sivat seksuaaliopetusta koske-

vaan kyselyyn. Yli 460 koulun

kahdeksasluokkalaiset

taas

vastasivat seksuaaliterveystie-

tokilpailun kysymyksiin.

Raportin tietoja on verrattu

kymmenen vuoden takaiseen

seksuaaliopetuksen kartoituk-

seen.

Vain kolmannes

pyöräilijöistä

käyttää kypärää

Vain kolmannes pyöräi-

lijöistä käyttää kypärää.

Liikenneturvan

viime

vuoden

tarkkailujen

mukaan

pyöräilykypä-

rää käytti 29 prosenttia

pyöräilijöistä. Parhaiten

kypärää käyttävät alle

kouluikäiset lapset. Heis-

tä peräti 89 prosenttia

pyöräilee kypärä päässä.

Selvityksen mukaan huo-

noimmin kypärä painuu

päähän

13-17-vuotiailla

nuorilla sekä iäkkäillä, yli

64-vuotiailla pyöräilijöillä.

Alueellisesti kypärää käy-

tetään paremmin pääkau-

punkiseudulla kuin muualla

maassa.

Laki kypärän käytöstä to-

teaa, että polkupyöräilijän

ja polkupyörän matkustajan

on ajon aikana yleensä käy-

tettävä asianmukaista suoja-

kypärää. Sanktiota kypärän

käyttämättä jättämisestä ei

laki kuitenkaan määrää.

Käytä kypärää oikein

Turvallisuusinsinööri Ari-

Pekka Elovaara Liikenne-

turvasta huomauttaa, että

kypärän käytössä on tärkeää

noudattaa käyttö- ja kiinni-

tysohjeita.

Ensinnäkin kypärä suojaa

parhaiten, kun se on sopi-

va. Kannattaa valita koko ja

muoto, joka tuntuu päässä

mukavalta. Toiseksi kypärä

asetetaan päähän niin, että

se suojaa otsaa, koska otsaan

kohdistuu eniten iskuja.

Kypärä säädetään sovitus-

pannan tai -palojen avulla

käyttäjälle sopivaksi. Hihnat

ohjataan kulkemaan korvien

molemmin puolin.

Leukahihna ja lukko sää-

detään lopuksi niin, että

kiinnitys tuntuu mukavalta

ja tukevalta. Tällöin leuka-

hihnan ja leuan väliin mah-

tuu vain yhdestä kahteen

sormea.

- Ennakoivaa ajoa tarvi-

taan pyöräilyssäkin. Kypä-

rä ei suojaa hyvin kasvojen

alaosaa. Suojaus ei muu-

toinkaan aina riitä, etenkään

kaikkein kovimmissa törmä-

yksissä auton kanssa, Elo-

vaara korostaa.

Voimakkaan iskun saanut

kypärä on syytä vaihtaa uu-

teen. Sen iskunvaimennus-

kyky on voinut heikentyä,

vaikka vaurio ei näy ulos-

päin.

Kypärän alkuperäisiä osia

ei saa muuttaa, poistaa tai

lisätä, elleivät ne ole valmis-

tajan suosittelemia.

Alle puolet

suomalaisista

tunnistaa yleisen

vaaramerkin

Suomalaisista vain 44 pro-

senttia tunnistaa yleisen

vaaramerkin, kertoo Suo-

men pelastusalan keskus-

järjestö Spek. Lisäksi vain

noin puolet tietää, että

merkin kuuluessa pitäisi

siirtyä sisälle. Tiedot pe-

rustuvat kaksi vuotta sit-

ten tehtyyn tutkimukseen.

Vaaramerkki on yhtäjaksoi-

nen nouseva ja laskeva ääni-

merkki.

Se varoittaa ihmisiä välit-

tömästi uhkaavasta vaarasta,

kuten kaasuvuodosta.

Pelastusalan

keskusjär-

jestö muistuttaa, että yleisen

vaaramerkin kuuluessa ei

kannata soittaa yleiseen hätä-

numeroon, vaan avata radio

ja odottaa ohjeita. Puhelimen

käyttöä kannattaa välttää, ett-

eivät linjat tukkeutuisi.

Järjestö ja sisäministeriön

pelastusosasto ovat tuottaneet

animaation, joka neuvoo, mi-

ten tulee toimia, kun kuulee

yleisen vaaramerkin. Animaa-

tio antaa myös yleisiä ohjeita

vaaratilanteisiin.

Animaation voi katsoa in-

ternetissä osoitteessa www.

pelastustoimi.!.

Page 13 - Alueviesti_20_2007