11
Keskiviikko toukokuun 16. 2007
Korvenkylän entinen koulu on koke-
nut valtaisan muodonmuutoksen ke-
vään aikana. Lämminsylin osakkaat
Carita Alm ja Kari Miettinen ovat
painaneet läheistensä avustuksella
ympäripyöreätä päivää, jotta lapsilla
ja nuorilla olisi uudessa kodissaan
viihtyisät oltavat. -Lasten huoneissa
on nyt perusvarustus. Lähtökohta on
se, että jokaisen lapsen kanssa käy-
dään ostamassa huoneisiin sellaiset
verhot ja päiväpeitot, kuin he itse
haluavat, Carita Alm kertoo.
-Jos olisin itse saanut päättää,
kaikista huoneista olisi tullut sini-
valkoisia, mutta se ei varmaankaan
olisi miellyttänyt kaikkia asukkaita,
hän nauraa ja lisää samalla, että ihan
pääkallolinjallekaan ei sisustuksen
kanssa sentään lähdetä.
Omien huoneidensa lisäksi lapset
ja nuoret voivat oleskella olohuo-
neessa ja keittiössä. -Lisäksi meillä
on pinkki biljardihuone ja läksyjen
tekoon varattu huone. Päätimme,
että lasten huoneisiin ei edes tule
kirjoituspöytiä, sillä kokemukses-
ta tiedän, ettei niitä käytetä, kertoo
Alm.
Koulunkäynti
erityisessä
asemassa
Lämminsyli on lastensuojeluyksik-
kö, joka on tarkoitettu 10-18-vuoti-
aille sijaishuollon tarpeessa oleville
lapsille ja nuorille. Toiminnan ta-
voitteena on tukea asukkaiden koko-
naisvaltaista ja yksilöllistä kehitystä
kasvatuksellisin, ohjauksellisin sekä
hoidollisin keinoin. -Lämminsylin
päämääränä on vahva koulunkäyn-
nin tukeminen. Kaikki asukkaat
käyvät iästä riippuen koulua joko
Loiman ala-asteella tai Pellonpuis-
ton koulussa, Alm linjaa. Yksikköön
on palkattu koulunkäyntiavustaja,
joka ohjaa, neuvoo ja opastaa nuoria
koulunkäyntiin liittyvissä asioissa
ja ongelmissa. Lisäksi Lämminsy-
lillä on konsultoiva erityisopettaja,
ja yksikkö tekee koko ajan yhteis-
työtä Huittisten koulutoimen kans-
sa. -Perusopetuslaki ei tunne sanaa
kotikoulu, joten lapsia ei voida var-
sinaisesti opettaa täällä. Me olem-
me toiminnallamme eräänlainen
edelläkävijä, joka punnitsee, miten
opiskelu sujuu kun osastolla on oma
kolunkäyntiavustaja.
Työntekijöiden löytäminen Huit-
tisiin ei ole ollut missään vaiheessa
ongelma, vaikka Alm ja Miettinen
sitä alkuun pelkäsivätkin. -Hake-
muksia tuli kaikkiaan 177, kauim-
mainen Kotkasta saakka. Näiden
hakemusten joukosta valitsimme
seitsemän työntekijää.
Asukkailla tulee olemaan työnte-
kijöiden joukossa omahoitaja, jonka
kanssa puuhataan erilaisia asioita.
-Jokaisella on vuorollaan keittiö-
vuoro. Jos meille tulee vieraita, sinä
päivänä vuorossa oleva nuori pääsee
suunnittelemaan ja valmistamaan
tarjottavat omahoitajan avustuksel-
la. Siten opetamme nuoria ottamaan
vastuuta, kertoo Carita Alm.
Tiukat rajat,
suuri rakkaus
Carita Almilla on pitkä kokemus so-
siaalialalta ja erityisesti nuorten pa-
rissa työskentelystä. Hän kertoo, että
Lämminsylissä kasvatetaan tiukoilla
rajoilla ja suurella rakkaudella. -Elä-
mä täällä tulee olemaan päivittäistä
tahimista. Oli koti mikä tahansa,
aina sieltä löytyy se paha aikuinen
jostain, Alm tunnustaa realiteetit.
Teini-iässä ihastumiset ja ensim-
mäiset seurustelusuhteet astuvat
kuvioihin, mutta Lämminylissä niitä
ei tueta. -Kaverisuhteisiin kannuste-
taan tietenkin, mutta kaveruutta kyl-
lä seurataan. Se, että lapset ja nuoret
löytävät uusia kavereita koulun kaut-
ta, on erittäin hieno juttu. Seurustel-
la täällä ei kuitenkaan saa.
-Toki ymmärrämme, että nuoret
tapailevat ja seurustelevat meidän
selkiemme takana, mutta se ei saa
näkyä arjessa. Illalla juoksu edesta-
kaisin tyttöjen ja poikien huoneiden
välillä on kielletty, eikä huoneiden
ovia saa laittaa kiinni, mikäli joku on
käymässä, selvittää Alm periaatteita.
-Näillä toimilla yritämme ainakin
välttää seurustelutilanteita.
Pauliina Parto
Neljästä lapsesta käyty neuvottelut
Lastensuojelulaitos
Lämminsyli avasi ovensa
Kevätaurinko paistaa lämpimänä Lastensuojelulaitos Lämminsylin
ikkunoista sisään. Kodikkaaksi remontoidut tilat eivät enää kaiu
tyhjyyttään, sillä laitos on löytänyt työntekijänsä ja neljästä lapsesta
on käyty neuvottelut. Näillä näkymin laitoksen kaikki seitsemän
paikkaa ovat syksyllä täynnä.
Lasten huoneista löytyvät jo perusvarusteet, kuten sänky ja lipasto. Sisustuspuoleen paneudu-
taan kunkin asukkaan kanssa hänen toiveitaan kuunnellen.
Olohuoneen kahdesta sohvaryhmästä toinen on herkullisen oranssi.
Toisesta päästä suurta oleskelutilaa löytyy jyhkeä nahkaryhmä.
Lämminsylin johtaja Carita Alm kertoo, että laitoksessa kasvate-
taan tiukoilla rajoilla ja suurella rakkaudella.
Näillä seuduilla kevät on
nyt vihreän vehreää ja
Lapin tuntureilla nauti-
taan hohtavista hangis-
ta. Äetsän kunto 81 ry:n
20 henkilön ryhmä teki
hiihtomatkan 27.4.- 5.5.-
07 Kilpisjärvelle. Äetsän
kunto 81 ry on perustet-
tu samana vuonna kun
Kiikka ja Keikyä yhdis-
tettiin eli 1981 ja jäseniä
yhdistyksessä on tällä
hetkellä 384.
Joka vuosi tehdään hiihto-
matka milloin Saariselälle,
Leville, Kaamaseen, Ylläkselle
jne. – paikat vaihtelevat. Ensi
vuonna kohteena on Kiilopää.
Porukan koollekutsujana toi-
mii Maija Lahtinen ja auton-
kuljettajina Pertti Pohjolainen
ja Risto Marila.
Äetsäläinen Timo Aalto on
ollut mukana kaikilla 23:lla
hiihtomatkalla.
Tunturissa hiihdettäessä
on opas tarpeen
Tänä vuonna Kilpisjärvi oli
siitä erilainen kohde, että
siellä hiihdettiin tuntureilla
oppaiden valvonnassa - val-
miita latuja ei juurikaan ollut.
Ainoastaan Kilpisjärvi-Koltta-
lahti-Kuohkima- kolmen val-
takunnan rajapyykki -reitillä
oli valmis latu. Majapaikkana
Kunnon porukalla oli Kilpis-
järven retkeilykeskus ja joka
päivälle oli suunniteltu n. kuu-
den tunnin hiihtoretki. Saa-
nan kierto pitkän kaavan mu-
kaan, 960 m korkea Jeahkats,
Tsahkaljärvi- Luontotalo, Sii-
lasjärvi-Mallajoki-Mallajärvi.
Kilpisjärvellä tapahtuu
Hiihtokautena Kilpisjärven
väkiluku
moninkertaistuu.
Asukkaitahan kylässä on vain
150, joista 24 ala- ja yläasteen
koululaisia. Heille opetetaan
koulussa suomen lisäksi ruot-
sia, norjaa ja saamea. Lähim-
pään lääkäriin ja pankkiin
matkaa on 180 km ja rahana
on Norjan kruunu.
Äetsän Kunnon porukan
lähtiessä kotimatkalle 5.5. oli
vastaantuleva
liikennevirta
vilkasta. Kilpisjärvellä oli ni-
mittäin alkamassa jokavuoti-
set Kahden kalan –pilkkikisat.
Tällöin kylässä ovat kaik-
ki mahdolliset vintti- ja sau-
nakamaritkin vuokrattuina
ja asuntoautojen jono teiden
varsilla kuin helminauhaa.
Tähän kahden tunnin kisaan
osallistuu n. 4000 pilkkijää.
Suomi on erilaisten mah-
dollisuuksien maa, kun me
täällä etelässä virittelemme
juhannuskokkoa ja kesä on
parhaimmillaan niin Saana-
järvellä valmistaudutaan ju-
hannushiihtoihin.
Aulikki Lehtinen
Vappuhiihtoa tunturissa
Äetsän kunto 81 ry:n ryhmä Kilpisjärven retkeilykeskuksessa.
Kilpisjärven jäällä kelpasi hiihdellä. Taustalla Pikku-Malla.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32