Page 4 - Alueviesti_35_2007
Basic HTML Version
4
Keskiviikko elokuun 29. 2007
Nro 35 25. vuosikerta. Keskiviikkona 29.8.2007
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu
! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut
! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
040-7636021
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
20 vuotta Tshernobylin jälkeen:
Kalojen ja sienien säteilymäärät
ylittävät yhäti EU suositusrajat
Petokalojen ja ruokasien-
ten
myrkkypitoisuudet
ylittävät yhä EU:n suosi-
tukset eteläisessä Suomes-
sa. Vammalan seudulla
mitatut kalojen ja sienten
cesium-137- ja elohopea-
pitoisuudet ovat koholla
vielä yli 20 vuotta Tsher-
nobylin laskeuman jäl-
keen.
Elintarviketurvallisuusviras-
ton ja Säteilyturvakeskuksen
mukaan Vammalan seudul-
la mitatut tulokset kuvastavat
koko Etelä- ja Länsi-Suomen
tilaa. Etelä- ja Länsi-Suomi
kärsivät eniten Tshernobylin
laskeumasta. -Alueelta py-
dettyjä petokaloja ei ole syytä
syödä kuin kerran, kaksi kuu-
kaudessa. Sienet tulee puh-
distaa erityisen hyvin, sanoo
elintarvikeylitarkastaja Anja
Hallikainen Evirasta.
Kesällä 2005 tehdyn tutki-
muksen tulokset julkistettiin
Vammalassa maanantaina.
Tutkimuksessa selvitettiin pi-
lottihankkeena petokalojen ja
ruokasienten cesium-137- ja
elohopeapitoisuuksien paikal-
lista vaihtelua Vammalan seu-
dulla. Hanke toteutettiin yh-
teistyössä Sastamalan perus-
turvakuntayhtymän ympäris-
töterveydenhuollon kanssa.
Hankkeessa tutkituista ka-
lanäytteistä 20 prosentissa ja
yli puolessa sieninäytteistä EU:
n cesium-137-suositusraja 600
becquereliä kilossa (Bq/kg)
ylittyi. Kaloista 17 prosentista
löytyi myös elohopeaa kohon-
neita pitoisuuksia, yli 0,4 mil-
ligrammaa kilossa (mg/kg).
Tulokset kuvaavat cesium-
137-pitoisuuksien paikallista
vaihtelua runsaasti Tsherno-
byl-laskeumaa saaneella alu-
eella 20 vuotta onnettomuu-
den jälkeen. Cesium-pitoi-
suudet kalassa olivat 3–2000
Bq/kg. Sienissä vaihtelu
oli vieläkin suu-
rempaa,
30–5400 Bq/kg. Eri kasvuolo-
suhteissa sienien pitoisuuk-
sissa ja erityyppisten järvien
kaloissa on suuria vaihteluja,
vaikka laskeumataso on sama.
Elohopeaa löytyi vain kuudes-
sa sieninäytteessä määritysra-
jan ylittäviä pitoisuuksia.
Noudata ohjeita!
Tulokset vahvistavat tar-
peen kalan syöntisuosi-
tukselle. Samalla kun vä-
hennetään isojen petoka-
lojen syöntiä, eivätkä ras-
kaana olevat syö haukea
lainkaan, vähennetään se-
kä cesium-137:lle että elo-
hopealle altistumista. Neu-
vot ovat tarpeen myös sieni-
en käytössä ravinnoksi. Run-
saasti sieniä käyttävät voivat
helposti vähentää cesiumin
ja elohopean saantia sienis-
tä liottamalla tai keittämällä
sienet runsaassa vedessä. Jos
sienet eivät vaadi erityistä kä-
sittelyä, suositellaan pannulla
sienistä irtoavan nesteen pois
kaatamista sekä pientä huuh-
telua ja siivilöintiä ennen ras-
van lisäämistä.
Hankkeessa saatiin tietoa
myös kalojen ja sienten myyn-
tiä varten. Cesium-pitoisuuk-
sien suuren vaihtelun takia
sienten cesium-137-pitoisuu-
det on syytä mittauksin tarkis-
taa ennen myyntiin laittamista
lampaankääpää, kantarellia ja
herkkutattia lukuun ottamat-
ta. Hankkeessa saatiin tarvit-
tavaa järvikohtaista tietoa EU:
n kalalle suositteleman myyn-
tirajan 600 becquereliä kilossa
noudattamiseksi.
Elohopean osalta kuudes-
sa järvessä oli ahvenia, joiden
pitoisuudet ylittivät enim-
mäispitoisuusrajan 0,5 mg/
kg. Kahdessa järvessä oli hau-
kia, joista toinen ylittää hauel-
le asetetun enimmäispitoi-
suusrajan1mg/kgjatoises-
sa on
huomat-
tavasti kohonnut
pitoisuus eli
0,8 mg/
kg.
Kun-
nat on luokiteltu viiteen
eri alueeseen cesium-137:
n laskeumatason perus-
teella. Eniten laskeumaa
saaneet alueet sijaitsevat
Etelä- ja Keski-Suomes-
sa. Sastamalan kuuden
kunnan alue kuuluu
alueeseen 4.
Etelä- ja Kes-
ki-Suomen selväs-
ti saastuneesta alu-
eesta korkeimmat
luokat 4 ja 5 katta-
vat noin puolet.
Kalanäytteitä
31 järvestä
Tässä tutkimuk-
sessa
tutkittiin
kaikkiaan 79 koos-
tettua kalanäytettä ja
68 sieninäytettä. Kala-
näytteitä otettiin 31 jär-
vestä ja sieniä 15 paikasta.
Paikalliset kalastajat ja ke-
rääjä toimittivat näytteet. Tut-
kimuksen tavoitteena oli saa-
da täs-
mä l -
Kuudessa tutkituista järvistä oli ahvenia,
joiden elohopeapitoisuudet ylittivät enimmäis-
pitoisuuden rajan, 0,5 mg/kg.
Ru n -
saasti
sieniä
käyttävät voi-
vat
helpos-
ti vähentää
cesiumin ja
e l ohop e an
saantia sie-
nistä liot-
tamalla tai
keittämäl-
lä sienet
runsaassa
vedessä.
Jos sie-
net eivät
vaadi eri-
tyistä kä-
s i tte l yä ,
suositel-
laan pan-
nulla sie-
nistä irtoavan
nesteen pois kaa-
tamista sekä pien-
tä huuhtelua ja siivi-
löintiä ennen rasvan
lisäämistä.
Samalla kun vähennetään isojen petokalo-
jen syöntiä, eivätkä raskaana olevat syö haukea lain-
kaan, vähennetään sekä cesium-137:lle että elohopealle
altistumista. Petkaloja saisi syädä näillä main vain ker-
ran, kaksi kuukaudessa.
listä tietoa cesium-137- ja elo-
hopeapitoisuuksista kalassa ja
sienissä elintarvikevalvontaa
ja riskinhallintaa varten se-
kä mahdollisuuksista teh-
dä vastaavaa selvitys-
tä muissa kun-
nissa.
Elintarviketurvallisuusvi-
rasto vastasi elohopeamääri-
tyksistä ja yhdessä Sastamalan
kuntavalvonnan kanssa näyt-
teiden hankinnasta. Säteily-
turvakeskus ja kyseisen alu-
een paikallislaboratorio teki-
vät näytteiden cesium-137-pi-
toisuuksien määritykset.
Tutkimustulokset löytyvät
Eviran internetsivuilta http://
vikkeet/elintarviketietoa/vie-
rasaineet.
Kaupunkikin
otti vastuuta
Vammalan kaupunki ostaa perikunnalta
apteekkari Bäckmanin liiketalon Martti-
lankadun varresta. Talo on suojelukohde,
joten sen ostaessaan ja rakennusta remon-
toimaan ryhtyessään kaupunki ottaa tie-
toisesti kantaakseen samaa vastuuta, jota
ovat kantaneet muutamat yksityiset suo-
jelukohteiden omistajat saman kadun var-
rella tai tuntumassa.
Vanha Vammala ehdittiin tuhota kuta-
kuinkin kokonaan ennen kuin kaavoituk-
sella lyötiin suitsia purkajien suuhun. Kir-
kon edustalta lähtevän Kirkkokadun ja sen
jatkeena olevan Marttilankadun varrella
on tästä vanhasta Vammalasta vähät, mut-
ta sitä arvokkaammat rippeet. Erkki Asi-
kainen tiesi mihin ryhtyi kun osti vanhan
Tyrvään Säästöpakin toimitalon, samoin
Olavi Prihti, kun hän osti ja remontoi van-
han nahkuri Jokisen talon. Kumpikin on
tehnyt suuren urakan omalla kustannuk-
sellaan. Me muut saamme nauttia jäljestä
ilmaiseksi.
Kaupungin nyt ostama vanha puinen lii-
ketalo on osa tätä vanhaa Vammalaa, vi-
nosti vastapäätä edellä mainittua pankin
toimitaloa. Liiketalon pihapiirissä olisi
vielä rakennuskantaa, joka sopisi kaupun-
gin omistukseen, mutta omistuksesta päät-
tävät muut kuin pääkirjoittaja. Vanha ju-
gend-talo vastapäätä laatikkomaista lehti-
ja liiketaloa jatkaa eheästi Marttilankadun
kokonaisuutta, samoin vanha, nykyisin
Nyyssösten omistama apteekki- ja liiketa-
lo, jossa toimi Tyrvään Osuuskassa ennen
nykyisen Kassantalon valmistumista. Ja
tietysti huomattavasti vanhempi Fredrik
Tammisen liiketalo Onkiniemenkadun ja
Marttilankadun kulmauksessa
Sitten ei olekaan tuossa maisemassa muu-
ta listata kuin nykyisin Herra Hakkaraisen
talona palveleva vanhan Kansallis-Osake-
Pankin toimitalo, nyt ostetun Bäcmanin
talon naapuri.
Vähiin käy ennen kuin loppuu. On turha
voivotella, mutta lupa on silti kaihoisasti
muistella aikaa, jolloin villiviinin peittä-
mät Mallastehtaan muurit nousivat Lieko-
lankadun varrella. - Millainen taidemuseo
tai muu näyttelytila siitä olisikaan tullut!
Erkki Petman
