Page 6 - Alueviesti_35

6

Keskiviikko elokuun 29. 2007

Perussuomalaisten

pu-

heenjohtaja,

kansan-

edustaja Timo Soini on

viettänyt rauhallisimman

kesänsä vuosiin. Jo toinen

keuhkokuume

kolmen

vuoden sisään pakotti

tarkistamaan tahtia. - Tai

paremminkin

lääkärit,

täsmentää Soini, joka täy-

sin toipuneena on viettä-

nyt osan tästäkin kesästä

perheen mökillä Karkun

Heinoossa.

Pian tahti taas kiihtyy, koska

eduskuntatyö on loman jälkeen

alkamassa. Haastatteluun pu-

heenjohtaja tuli Tampereelta,

missä hän oli puhumassa. - Val-

tiovetoisesta in!aatiosta, sanoi

hän aiheesta. - Suomennettuna

se tarkoittaa energian ja polt-

tonesteitten hintojen korotusta

verotuksella, täsmentää Soini ja

lisää, että Jyrki Kataisellekin tu-

li Sailaksen mielipiteet kun hän

astui valtionvarainministeriön

ovesta sisään. - Kataisen kädet,

mutta Sailaksen ääni...

Kun kerran tuore valtionva-

rainministeri Soinin mielestä

teki vääränlaisen esityksen en-

simmäisessä budjettiehdotuk-

sessaan, oli aihetta kysyä, miten

Soini olisi itse asian hoitanut.

- Olisin tehnyt jo pitkään sel-

laisen joustavan bensiiniveron,

että kun öljyn hinta maailman-

markkinoilla nousee, silloin pi-

täisi verotusta Suomessa vähen-

tää, jotta talouksilla ja yrityksillä

olisi vakautta ja ennakoitavuut-

ta, ja jos hinta voimakkaasti las-

kee, silloin voidaan verotusta ti-

lapäisesti nostaa, jotta saadaan

puskuria huonoja aikoja varten,

vastaa puheenjohtaja.

Timo Soini näkyy ja kuu-

luu mediassa aivan eri tavalla

kuin ennen presidentinvaaleja.

- Jo pelkästään se, että on vaa-

liohjelmissa samassa pulpetissa

Tarja Halosen ja Sauli Niinistön

kanssa, saa ihmiset tajuamaan,

ettei tuo Soini ihan pöhkö voi

olla. - Eikä olekaan, remahtaa

Soini nauruun.

Timo Soinin isä on kotisin

Heinoosta ja käynyt Heinoon

kansakoulua viisi, kuusi vuot-

ta, kunnes perhe muutti Tam-

pereelle. Isä, ammatiltaan liik-

keenjohdon konsultti, on eläk-

keellä. Äiti, joka kodinhoidon

lisäksi työskenteli lastenhoita-

jana, on syntyisin Virroilta, ja

eläkkeellä hänkin. Perheessä oli

kaksi lasta. Timon sisko asuu

nykyisin Vantaalla.

Isän työ vei perheen Rau-

malle, missä Timo Soini syn-

tyi vuonna 1962. Koti oli täysin

epäpoliittinen. - Vanhemmat

kävivät äänestämässä mutta ei-

vät kertoneet keitä äänestivät.

Perhe muutti Espooseen

vuonna 1964, joten Raumalta

Timolla ei muistoja ole. - Ensin

muutettiin Espoon Haukilah-

teen ja sieltä Iivisniemeen, mis-

sä edelleenkin perheineni asun.

Vanhemmat asuvat nykyisin

Tampereella.

Tie politiikkaan

Timo Soini oli jo teini-iässä

SMP:n, Suomen Maaseudun-

puolueen kannattaja. SMP:n

siemen kylvettiin Timo Soiniin

vuonna 1978 kun Antero Kek-

konen haastatteli televisiossa

Urho Kekkosta.

- Totesin, että Urho Kekko-

nen on pihalla kuin lintulauta.

Seuraava tentti olikin sitten se

kun Antero Kekkonen haas-

tatteli Veikko Vennamoa. Soi-

ni muistelee: Se oli sellainen

haastattelu, että kaikki muut-

tui nuoren miehen mielessä.

Vennamo latasi asiat juuri niin

kuin asiat olivat, arvosteli Kek-

kosta ja monia muita asioita.

Se meni kuin häkä pönttöön.

Olin 16-vuotias, peruskoulun

viimeisellä luokalla. Lukion

ekalla liityin Suomen maaseu-

dun puolueeseen.

Opiskellessaan Helsingin

yliopistossa hän oli puolueen

nuorisojärjestön puheenjohta-

ja, jonka rämäkkyydestä kuul-

tuaan Veikko Vennamo totesi

puoluetoimistossa, että ”voisko

sitä vähän käyttää?”

Näin Soinista tuli Venna-

mon avustaja ryhmän ja nuori-

soasioissa. Tämä tapahtui vuon-

na 1985.

- Tapaaminen oli aika erikoi-

nen, muistelee Soini. - Venna-

mo kutsui luokseen, piti aikan-

sa yksinpuhelua ja kysyi sitten,

olenko ymmärtänyt mistä on

kyse ja pyysi kertomaan ”mistä

me juuri sovimme”. Minä refe-

roin keskustelua, ja Ukko vasta-

si: - Aika hyvä, mutta sä unoh-

dit tämän.

Minä siihen: Mutta eihän

siitä ollut kyse. Vennammo taas

siihen että ”ulos!”

Tämä ei merkinnut loppua

vaan alkua. Tästä alkoi yhteis-

työ. Ja arkuuskin hävisi nuores-

ta miehestä. - Sen jälkeen kun

minä lakkasin Veikkoa pelkää-

mästä kolmen neljän vuoden

jälkeen, en ole ihmistä pelän-

nyt.

Ja Vennamosta Soini toteaa

vielä: - Vennamo oli "ksu ja si-

vistynyt mies mutta rankka po-

pulisti.

Portaittain Timo Soinin tie

nousu politiikassa eteni tästä

niin että hän oli ensin SMP:n

varapuheenjohtaja ja puoluesih-

teeri. Varapuheenjohtaja vuosi-

na 1989-92 ja sihteeri 1992-95.

Silloin puolue meni konkurs-

siin ja sitä ennen eduskuntas-

ryhmä hajosi. Jäljelle jäivät vain

Raimo Vistbacka, Lea Mäkipää

ja Marita Jurva.

- Kyllä synkältä näytti sil-

loin. - Ensin tuli kiukku ja vi-

ha, mutta sitten minä päätin,

että näköjään mua viedään erä-

maassa kuinMoosestamuinoin

ja päätin että minä tulen täältä

vielä. Sen kesän 1995 elin työt-

tömyyskorvauksilla ja mökö-

tin Heinoon mökissä, muistaa

Soini.

- Vuonna 1997 sanoin Vist-

backalle, että en pääse eduskun-

taan ellen ole puolueen puheen-

johtaja. Siihen Vistbacka tuumi,

että kyllä tämä homma hänel-

tä joutaa. Minun piti kuiten-

kin vielä kerran pettyä. Vaalilii-

ton toisen paikan vei Kuopios-

ta muuan Jyrki Katainen. - Nyt

näissä vaaleissa maksatin asian

Kataisella kahdeksan vuoden

jälkeen, sillä nyt sen vaaliliiton

toisen paikan vei kokoomuksel-

ta perussuomalaisten Pentti Oi-

nonen, naurahtaa Soini.

Vuosituhannen piti vaihtua

ennenkuin Soinin ura alkoi to-

della kohota. Vuonna 2000 hän

pääsi Espoon kaupunginval-

tuustoon sitoutumattoman ryh-

män valtuutetuksi. - Me men-

tiin siihen ryhmään kun tie-

dettiin että sieltä pääsee, tuumii

Soini, joka nyt on myös Espoon

kaupunginhallituksen jäsen tä-

män vuoden alusta kuluvan

vaalikauden loppuun. Vuonna

2003 hän pääsi eduskuntaan ja

nyt uudestaan maalisvaaleis-

sa. Presidentinvaalitkin käytiin

välissä. Vuonna 2006 Soini sai

ääniä yli 103 000 ja 3,4 prosent-

tia kannatusta, mutta sympati-

at olivat nyt aivan toisissa luke-

missa. - Kun pääsin ensi kerran

eduskuntaan, sain 4 400 ääntä ja

nyt maaliskuussa 20 000. - Tuli

pronssia Niinistön ja Vanhasen

jälkeen. Ensi kerralla ei jää edel-

le kuin Niinistö, Vanhanen jää

pronssille, profetoi Soini ja jat-

kaa: - Espoossa ja Vantaalla mi-

nä sain presidentinvaalissa Nii-

nistön jälkeen eniten ääniä.

Presidentinvaalin jälkeen Ti-

mo Soini on ollut julkisuudes-

sa hyvin paljon. Ainakin ker-

ran viikossa häneltä pyydetään

haastattelua. - Puhujaksi pyyde-

tään niin etten pysty kaikkialle

menemään.

Timo Soini on koulutuksel-

taan valtiotieteen maisteri. Hä-

nen puolisonsa on ammatiltaan

lääkäri. Pariskunnalla on kak-

si lasta, tyttö ja poika. Perhet-

tä Soini ei ole tuonut yhteises-

tä sopimuksesta julkisuuteen.

Linnan juhlissa käydään yh-

dessä kerran vuodessa, ja siinä

meidän yhteiset julkiset esiity-

miset ovatkin aika tarkkaan, sa-

noo Soini. - Tämä kesä on oltu

paljon yhdessä. Perheessä tiede-

tään mitä mies ja isä tekee.

Soinin harrastuksista tiede-

tään mm. se että hän käy ra-

veissa ja lyö vetoa aina haasta-

jan puolesta. - Tämä on peruja

Heinoosta. Naapurista käytiin

raveissa ja oli siellä ravureita-

kin, hän sanoo.

Peri- ja perussuomalainen

Timo Soini kääntyi roomalais-

katolisuuteen 1980-luvun puo-

livälissä. Ratkaisun hän teki Ir-

lannissa ja Pyhän roomalaisen

katolisen kirkon yhteyteen ot-

taminen tapahtui virallisesti

vuonna 1988.

- Mitä kristinuskoon tulee,

olen jyrkkä konservatiivi. Mi-

nun täytyi lähteä luterilaisesta

valtionkirkosta.

- Oli liian vähän suolaa. En

viitsi ottaa enempää kantaa kun

tämä Vammala on nyt määrä-

tyistä syistä Suomen kuului-

sin seurakunta, sanoo Soini ja

päästää taas raikuvan naurun.

Erkki Petman

Suosikkipuhuja aloittaa palstan Alueviestissä

Timo Soini ui politiikassa

kuin kala vedessä

Oikea vastaus: Alarivis-

sä oikealla istuu Aluevies-

tin uusin kolumnisti Timo

Soini kansakoulun ensim-

mäisen luokan luokkaku-

vassa vuonna 1969.

Vennamolainen SMP:n jäsen ja Suomen Uutiset helmikuussa 1979.

Reservin alikersantti Timo Soini (oikealla) tohtoreitten seurassa Suomen raskaassa.

Lähiön kasvatista kansanedustajaksi vuonna 2003.

Uinti kylän rannassa kuuluu Timo Soinin aamurutiineihin Heinoon mökillä.

Timo Soinista sanottua

”Esitti jälleen yksinkertaisia kysymyksiä tyyliin, mitä teke-

mistä suomalaisilla sotilaille on Afrikassa, Suomeahan hei-

dän pitäisi puolustaa.”

Jaakko Hautamäki, Helsingin Sanomat 22.12.2005

“Timo Soini ei ole mikään hiljainen takarivin taavi, joka en-

simmäisellä eduskuntakaudellaan jää vielä suurelta yleisöltä

piiloon. Hänet tunnetaan jo mainiona puhujana. Hän erottuu

eduskunnassa värikkäänä ja rentona, huumoriakin kaihtamat-

tomana sanan käyttäjänä aika valjussa edustajajoukossa.”

Kirsti Pohjonen,

Turun Sanomat ja Aamulehti 11.12.2005

“Soini vaikutti selkeästi suorapuheiselta suomalaiselta mie-

heltä, jonka askeleet, mielipiteet ja puheet ovat yhtä paria.”

Anita Seppänen, Koillis-Lappi 14.11.2005

“Pienen ja heikon puolella. Timo Soini pitää raha-asioissa

moraalin korkealla. Perussuomalaisten presidenttiehdokas

suosii lähikauppoja, harrastaa ostoboikotteja ja veikkaa ra-

veissa vain haastajahevosta.”

Miia Savaspuro, Kauppalehti Presso 5.11.2005

“Olipa Soinin ajatuksista mitä mieltä tahansa, hänelle on an-

nettava tunnustus oman tiensä kulkemisesta ja kyvystä herät-

tää mielenkiintoa puheillaan. Soinin sanavarastoon kuuluvat

muunmuassa ‘orjuus’ ja ‘vanhojen puolueiden diktatuuri’, joi-

ta tuskin tullaan muiden ehdokkaiden suusta kuulemaan.”

Kimmo Puhakka, Kouvolan Sanomat 30.10.2005

“Timo Soini on poliitikonlahjoillaan tuonut sävyjä yhä vain

tylsemmäksi käyvään poliittiseen keskusteluun.”

Markku Mantila, Pohjalainen 31.8.2005

“Timo Soinissa on se ehdottoman hyvä puoli, että hän sa-

noo, mitä ajattelee, ja vastaa siihen, mitä kysytään.”

Hannu Toivonen, Seura 28/2005

“Jos perussuomalaisten hellimä ajatus presidentti Timo Soi-

nista toteutuisi, istuisi presidenttinä mies, joka on poliitik-

ko, isä, aviomies, puoluejohtaja, ravimies, futisfani, uskon ja

aatteen mies, luottomies, heteromies ja lihansyöjä, joka osaa

nauraa itselleen ja joka kuuntelee puhetta ja perusteluja.”

Tarja Ranta-Ala-aho, Kaleva 20.6.2005

“Valtapuolueiden haukkumisen lisäksi Soinin lempiaiheita

ovat yhteisten arvojen rappeutuminen, isänmaallisen itsek-

kyyden tärkeys ja EU:n mädännäisyys. Soinin näkemykset

ovat jyrkkiä ja selkeitä: pakkoruotsi pois, velvoitetyöllistämi-

nen tehokkaaksi, kovia otteita rikollisuutta ja huumeita vas-

taan, lapsilisiä ja kotihoidon tukea lisää, homojen ja lesbojen

avioliittoja ei pidä hyväksyä lailla eikä kukkahattujen (Soi-

nin nimitys kehitysavun lisääjille) pitäisi antaa jakaa apua

kaiken maailman gepardihattuisille diktaattoreille…”

Teemu Luukka, Helsingin Sanomat 15.5.2005

Page 6 - Alueviesti_35_2007