6
Keskiviikko elokuun 29. 2007
Perussuomalaisten
pu-
heenjohtaja,
kansan-
edustaja Timo Soini on
viettänyt rauhallisimman
kesänsä vuosiin. Jo toinen
keuhkokuume
kolmen
vuoden sisään pakotti
tarkistamaan tahtia. - Tai
paremminkin
lääkärit,
täsmentää Soini, joka täy-
sin toipuneena on viettä-
nyt osan tästäkin kesästä
perheen mökillä Karkun
Heinoossa.
Pian tahti taas kiihtyy, koska
eduskuntatyö on loman jälkeen
alkamassa. Haastatteluun pu-
heenjohtaja tuli Tampereelta,
missä hän oli puhumassa. - Val-
tiovetoisesta in!aatiosta, sanoi
hän aiheesta. - Suomennettuna
se tarkoittaa energian ja polt-
tonesteitten hintojen korotusta
verotuksella, täsmentää Soini ja
lisää, että Jyrki Kataisellekin tu-
li Sailaksen mielipiteet kun hän
astui valtionvarainministeriön
ovesta sisään. - Kataisen kädet,
mutta Sailaksen ääni...
Kun kerran tuore valtionva-
rainministeri Soinin mielestä
teki vääränlaisen esityksen en-
simmäisessä budjettiehdotuk-
sessaan, oli aihetta kysyä, miten
Soini olisi itse asian hoitanut.
- Olisin tehnyt jo pitkään sel-
laisen joustavan bensiiniveron,
että kun öljyn hinta maailman-
markkinoilla nousee, silloin pi-
täisi verotusta Suomessa vähen-
tää, jotta talouksilla ja yrityksillä
olisi vakautta ja ennakoitavuut-
ta, ja jos hinta voimakkaasti las-
kee, silloin voidaan verotusta ti-
lapäisesti nostaa, jotta saadaan
puskuria huonoja aikoja varten,
vastaa puheenjohtaja.
Timo Soini näkyy ja kuu-
luu mediassa aivan eri tavalla
kuin ennen presidentinvaaleja.
- Jo pelkästään se, että on vaa-
liohjelmissa samassa pulpetissa
Tarja Halosen ja Sauli Niinistön
kanssa, saa ihmiset tajuamaan,
ettei tuo Soini ihan pöhkö voi
olla. - Eikä olekaan, remahtaa
Soini nauruun.
Timo Soinin isä on kotisin
Heinoosta ja käynyt Heinoon
kansakoulua viisi, kuusi vuot-
ta, kunnes perhe muutti Tam-
pereelle. Isä, ammatiltaan liik-
keenjohdon konsultti, on eläk-
keellä. Äiti, joka kodinhoidon
lisäksi työskenteli lastenhoita-
jana, on syntyisin Virroilta, ja
eläkkeellä hänkin. Perheessä oli
kaksi lasta. Timon sisko asuu
nykyisin Vantaalla.
Isän työ vei perheen Rau-
malle, missä Timo Soini syn-
tyi vuonna 1962. Koti oli täysin
epäpoliittinen. - Vanhemmat
kävivät äänestämässä mutta ei-
vät kertoneet keitä äänestivät.
Perhe muutti Espooseen
vuonna 1964, joten Raumalta
Timolla ei muistoja ole. - Ensin
muutettiin Espoon Haukilah-
teen ja sieltä Iivisniemeen, mis-
sä edelleenkin perheineni asun.
Vanhemmat asuvat nykyisin
Tampereella.
Tie politiikkaan
Timo Soini oli jo teini-iässä
SMP:n, Suomen Maaseudun-
puolueen kannattaja. SMP:n
siemen kylvettiin Timo Soiniin
vuonna 1978 kun Antero Kek-
konen haastatteli televisiossa
Urho Kekkosta.
- Totesin, että Urho Kekko-
nen on pihalla kuin lintulauta.
Seuraava tentti olikin sitten se
kun Antero Kekkonen haas-
tatteli Veikko Vennamoa. Soi-
ni muistelee: Se oli sellainen
haastattelu, että kaikki muut-
tui nuoren miehen mielessä.
Vennamo latasi asiat juuri niin
kuin asiat olivat, arvosteli Kek-
kosta ja monia muita asioita.
Se meni kuin häkä pönttöön.
Olin 16-vuotias, peruskoulun
viimeisellä luokalla. Lukion
ekalla liityin Suomen maaseu-
dun puolueeseen.
Opiskellessaan Helsingin
yliopistossa hän oli puolueen
nuorisojärjestön puheenjohta-
ja, jonka rämäkkyydestä kuul-
tuaan Veikko Vennamo totesi
puoluetoimistossa, että ”voisko
sitä vähän käyttää?”
Näin Soinista tuli Venna-
mon avustaja ryhmän ja nuori-
soasioissa. Tämä tapahtui vuon-
na 1985.
- Tapaaminen oli aika erikoi-
nen, muistelee Soini. - Venna-
mo kutsui luokseen, piti aikan-
sa yksinpuhelua ja kysyi sitten,
olenko ymmärtänyt mistä on
kyse ja pyysi kertomaan ”mistä
me juuri sovimme”. Minä refe-
roin keskustelua, ja Ukko vasta-
si: - Aika hyvä, mutta sä unoh-
dit tämän.
Minä siihen: Mutta eihän
siitä ollut kyse. Vennammo taas
siihen että ”ulos!”
Tämä ei merkinnut loppua
vaan alkua. Tästä alkoi yhteis-
työ. Ja arkuuskin hävisi nuores-
ta miehestä. - Sen jälkeen kun
minä lakkasin Veikkoa pelkää-
mästä kolmen neljän vuoden
jälkeen, en ole ihmistä pelän-
nyt.
Ja Vennamosta Soini toteaa
vielä: - Vennamo oli "ksu ja si-
vistynyt mies mutta rankka po-
pulisti.
Portaittain Timo Soinin tie
nousu politiikassa eteni tästä
niin että hän oli ensin SMP:n
varapuheenjohtaja ja puoluesih-
teeri. Varapuheenjohtaja vuosi-
na 1989-92 ja sihteeri 1992-95.
Silloin puolue meni konkurs-
siin ja sitä ennen eduskuntas-
ryhmä hajosi. Jäljelle jäivät vain
Raimo Vistbacka, Lea Mäkipää
ja Marita Jurva.
- Kyllä synkältä näytti sil-
loin. - Ensin tuli kiukku ja vi-
ha, mutta sitten minä päätin,
että näköjään mua viedään erä-
maassa kuinMoosestamuinoin
ja päätin että minä tulen täältä
vielä. Sen kesän 1995 elin työt-
tömyyskorvauksilla ja mökö-
tin Heinoon mökissä, muistaa
Soini.
- Vuonna 1997 sanoin Vist-
backalle, että en pääse eduskun-
taan ellen ole puolueen puheen-
johtaja. Siihen Vistbacka tuumi,
että kyllä tämä homma hänel-
tä joutaa. Minun piti kuiten-
kin vielä kerran pettyä. Vaalilii-
ton toisen paikan vei Kuopios-
ta muuan Jyrki Katainen. - Nyt
näissä vaaleissa maksatin asian
Kataisella kahdeksan vuoden
jälkeen, sillä nyt sen vaaliliiton
toisen paikan vei kokoomuksel-
ta perussuomalaisten Pentti Oi-
nonen, naurahtaa Soini.
Vuosituhannen piti vaihtua
ennenkuin Soinin ura alkoi to-
della kohota. Vuonna 2000 hän
pääsi Espoon kaupunginval-
tuustoon sitoutumattoman ryh-
män valtuutetuksi. - Me men-
tiin siihen ryhmään kun tie-
dettiin että sieltä pääsee, tuumii
Soini, joka nyt on myös Espoon
kaupunginhallituksen jäsen tä-
män vuoden alusta kuluvan
vaalikauden loppuun. Vuonna
2003 hän pääsi eduskuntaan ja
nyt uudestaan maalisvaaleis-
sa. Presidentinvaalitkin käytiin
välissä. Vuonna 2006 Soini sai
ääniä yli 103 000 ja 3,4 prosent-
tia kannatusta, mutta sympati-
at olivat nyt aivan toisissa luke-
missa. - Kun pääsin ensi kerran
eduskuntaan, sain 4 400 ääntä ja
nyt maaliskuussa 20 000. - Tuli
pronssia Niinistön ja Vanhasen
jälkeen. Ensi kerralla ei jää edel-
le kuin Niinistö, Vanhanen jää
pronssille, profetoi Soini ja jat-
kaa: - Espoossa ja Vantaalla mi-
nä sain presidentinvaalissa Nii-
nistön jälkeen eniten ääniä.
Presidentinvaalin jälkeen Ti-
mo Soini on ollut julkisuudes-
sa hyvin paljon. Ainakin ker-
ran viikossa häneltä pyydetään
haastattelua. - Puhujaksi pyyde-
tään niin etten pysty kaikkialle
menemään.
Timo Soini on koulutuksel-
taan valtiotieteen maisteri. Hä-
nen puolisonsa on ammatiltaan
lääkäri. Pariskunnalla on kak-
si lasta, tyttö ja poika. Perhet-
tä Soini ei ole tuonut yhteises-
tä sopimuksesta julkisuuteen.
Linnan juhlissa käydään yh-
dessä kerran vuodessa, ja siinä
meidän yhteiset julkiset esiity-
miset ovatkin aika tarkkaan, sa-
noo Soini. - Tämä kesä on oltu
paljon yhdessä. Perheessä tiede-
tään mitä mies ja isä tekee.
Soinin harrastuksista tiede-
tään mm. se että hän käy ra-
veissa ja lyö vetoa aina haasta-
jan puolesta. - Tämä on peruja
Heinoosta. Naapurista käytiin
raveissa ja oli siellä ravureita-
kin, hän sanoo.
Peri- ja perussuomalainen
Timo Soini kääntyi roomalais-
katolisuuteen 1980-luvun puo-
livälissä. Ratkaisun hän teki Ir-
lannissa ja Pyhän roomalaisen
katolisen kirkon yhteyteen ot-
taminen tapahtui virallisesti
vuonna 1988.
- Mitä kristinuskoon tulee,
olen jyrkkä konservatiivi. Mi-
nun täytyi lähteä luterilaisesta
valtionkirkosta.
- Oli liian vähän suolaa. En
viitsi ottaa enempää kantaa kun
tämä Vammala on nyt määrä-
tyistä syistä Suomen kuului-
sin seurakunta, sanoo Soini ja
päästää taas raikuvan naurun.
Erkki Petman
Suosikkipuhuja aloittaa palstan Alueviestissä
Timo Soini ui politiikassa
kuin kala vedessä
Oikea vastaus: Alarivis-
sä oikealla istuu Aluevies-
tin uusin kolumnisti Timo
Soini kansakoulun ensim-
mäisen luokan luokkaku-
vassa vuonna 1969.
Vennamolainen SMP:n jäsen ja Suomen Uutiset helmikuussa 1979.
Reservin alikersantti Timo Soini (oikealla) tohtoreitten seurassa Suomen raskaassa.
Lähiön kasvatista kansanedustajaksi vuonna 2003.
Uinti kylän rannassa kuuluu Timo Soinin aamurutiineihin Heinoon mökillä.
Timo Soinista sanottua
”Esitti jälleen yksinkertaisia kysymyksiä tyyliin, mitä teke-
mistä suomalaisilla sotilaille on Afrikassa, Suomeahan hei-
dän pitäisi puolustaa.”
Jaakko Hautamäki, Helsingin Sanomat 22.12.2005
“Timo Soini ei ole mikään hiljainen takarivin taavi, joka en-
simmäisellä eduskuntakaudellaan jää vielä suurelta yleisöltä
piiloon. Hänet tunnetaan jo mainiona puhujana. Hän erottuu
eduskunnassa värikkäänä ja rentona, huumoriakin kaihtamat-
tomana sanan käyttäjänä aika valjussa edustajajoukossa.”
Kirsti Pohjonen,
Turun Sanomat ja Aamulehti 11.12.2005
“Soini vaikutti selkeästi suorapuheiselta suomalaiselta mie-
heltä, jonka askeleet, mielipiteet ja puheet ovat yhtä paria.”
Anita Seppänen, Koillis-Lappi 14.11.2005
“Pienen ja heikon puolella. Timo Soini pitää raha-asioissa
moraalin korkealla. Perussuomalaisten presidenttiehdokas
suosii lähikauppoja, harrastaa ostoboikotteja ja veikkaa ra-
veissa vain haastajahevosta.”
Miia Savaspuro, Kauppalehti Presso 5.11.2005
“Olipa Soinin ajatuksista mitä mieltä tahansa, hänelle on an-
nettava tunnustus oman tiensä kulkemisesta ja kyvystä herät-
tää mielenkiintoa puheillaan. Soinin sanavarastoon kuuluvat
muunmuassa ‘orjuus’ ja ‘vanhojen puolueiden diktatuuri’, joi-
ta tuskin tullaan muiden ehdokkaiden suusta kuulemaan.”
Kimmo Puhakka, Kouvolan Sanomat 30.10.2005
“Timo Soini on poliitikonlahjoillaan tuonut sävyjä yhä vain
tylsemmäksi käyvään poliittiseen keskusteluun.”
Markku Mantila, Pohjalainen 31.8.2005
“Timo Soinissa on se ehdottoman hyvä puoli, että hän sa-
noo, mitä ajattelee, ja vastaa siihen, mitä kysytään.”
Hannu Toivonen, Seura 28/2005
“Jos perussuomalaisten hellimä ajatus presidentti Timo Soi-
nista toteutuisi, istuisi presidenttinä mies, joka on poliitik-
ko, isä, aviomies, puoluejohtaja, ravimies, futisfani, uskon ja
aatteen mies, luottomies, heteromies ja lihansyöjä, joka osaa
nauraa itselleen ja joka kuuntelee puhetta ja perusteluja.”
Tarja Ranta-Ala-aho, Kaleva 20.6.2005
“Valtapuolueiden haukkumisen lisäksi Soinin lempiaiheita
ovat yhteisten arvojen rappeutuminen, isänmaallisen itsek-
kyyden tärkeys ja EU:n mädännäisyys. Soinin näkemykset
ovat jyrkkiä ja selkeitä: pakkoruotsi pois, velvoitetyöllistämi-
nen tehokkaaksi, kovia otteita rikollisuutta ja huumeita vas-
taan, lapsilisiä ja kotihoidon tukea lisää, homojen ja lesbojen
avioliittoja ei pidä hyväksyä lailla eikä kukkahattujen (Soi-
nin nimitys kehitysavun lisääjille) pitäisi antaa jakaa apua
kaiken maailman gepardihattuisille diktaattoreille…”
Teemu Luukka, Helsingin Sanomat 15.5.2005
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...32