Page 7 - Alueviesti_35

7

Keskiviikko elokuun 29. 2007

Vanhoja koneita ja viljan puintia:

Wanhanajan Perinnepäivä Huittisissa

Huittinen sai tänä vuonna oman Perinnepäivänsä. Rekolan pel-

to täyttyi maamoottoreista, traktoreista ja Rompetorista viime

lauantaina ensimmäistä kertaa. Pellolla nähtiin myös erilaisia

näytöksiä, kuten viljan puintia tappuralla, ojan kaivuuta, kyntöä

ja pärehöyläystä. Tapahtumassa viihdytti myös Huittisten Soitto-

kunta, Sammun Känki -tanssiryhmä, ja pellolla kuultiin rattoisaa

hanurimusiikkia.

Ilma on hyvä, ja Rekolan pellolle

Huittisten Kaharilaan saapuu koko-

ajan enemmän ja enemmän väkeä.

Tunnelma on rento ja ihmiset ihas-

televat maamoottoreiden käynnis-

tystä ja uutispuuron eri tekovaihei-

ta. Huittisten Wanhat koneet ry:n

puheenjohtajan Erkki Jokisen mu-

kaan tapahtuma ylitti odotukset.

Hän arvioikin, että väkeä paikalla

oli noin 2000 henkilöä. –Me odo-

timme vain tuhatta, eli kyllä tämä

tapahtuma tuntui vetävän poruk-

kaa ihan kiitettävästi, Erkki pohdis-

kelee. Hänen mukaansa kaikki me-

ni muutenkin ihan nappiin. –Voipi

olla, että ensivuonna nähdään Pe-

rinnepäivät uudestaan, touhumies

nauraa. Hän kuitenkin lisää, että ta-

pahtuma tulee elämään, ja Perinne-

päivillä nähdään eri näytöksiä kuin

tänä vuonna.

–Nämä ovat ihan aidon tuntuiset

maatalousnäyttelyt. Täällä on pal-

jon vanhoja koneita. Niitä ei tahdo

tänä päivänä enää nähdä juuri mis-

sään näyttelyissä, tuntemattomana

pysyttelevä herra selostaa. Hänel-

le maatalousnäyttelyt ovat tuttu-

ja paikkoja, ja hän on iloinen, että

myös Huittinen sai omansa. –Kyl-

lä tänne täytyy jo ihan kannatuk-

senkin vuoksi tulla, mies hörähtää.

Hän myös pohdiskelee ystävänsä

kanssa, että on hassua tulla Toimin-

tapäiville, jossa tuntee kaikki vas-

taan tulevat. Huittisissa kun ei ole

vastaavanlaista tapahtumaa ollut

sitten 60-luvun. –Niin, kyllä täällä

puolet tuttuja on, mutta kun ei tah-

do muistaa enää ihmisten nimiä,

miehet vitsailevat. Keskustelua käy-

dään uutispuuromaistiaisten kera,

eikä puurokaan pääse unohtumaan

jutustelusta. –Uutispuuro on pal-

jon parempaa kuin normaali puu-

ro. Uutispuurossa parasta on se, et-

tä kaikki tässä on uutta, toinen mie-

histä selostaa. –Kun jyvät vanhene-

vat, puuron makukin muuttuu, hän

tietää. Uutispuuroa keitettiinkin yh-

teensä yli 30 litraa kansalle maisti-

aisiksi. Kriittisen arvostelun jälkeen

puuro sai hyvät pisteet, ja löytyipä

siitä mietoa savun makua ja vähän

vahvempaa voisilmän makuakin.

Paluu sotien jälkeiseen aikaan

Perinnepäivänä oli mahdollista tu-

tustua myös vanhanaikaiseen ta-

paan valmistaa köyttä. Leena Nik-

kanen, Anneli Mäki-Laurila ja sisa-

rusten isä Jukka Vesamäki esitteli-

vät miten köyttä valmistettiin ennen

muinoin. –Aluksi langoista tehdään

kolme säijettä, jotka laitetaan kiin-

ni kelputtimeen ja kelkkaan. Sitten

säikeisiin laitetaan kierrettä ja säi-

keet yhdistetään, Leena selostaa in-

noissaan. Hän korostaa käyttävänsä

köysissä sisal-materiaalia. –Silloin

joskus 40-50-luvulla tehtiin vielä it-

se köyttä, nykyään ei tarvitse kuin

mennä kauppaan ostamaan muovi-

köysiä, Jukka Vesamäki murahtelee

töidensä lomasta.

Reijo Säviranta esittelee ja myy

käsityönä tehtyjä paju- lastu- ja pä-

rekoppia. –Pärekoppa on iankaikki-

sen vanha keksintö. Se tuli muotiin

sotien jälkeen. Siihen aikaan niillä

kannettiin rehua eläimille ja peru-

noita ihmisille. Se oli käytössä myös

puunkannossa, mihin se on oivalli-

nen vielä tänäkin päivänä, Säviran-

ta pohtii. Hänen mukaansa puukop-

pakauppa käykin kohtuullisen hy-

vin, ja ihmiset haluavat poimia sie-

niä ja marjoja lastukoppiin.

Huittislainen Jouko Heino sai

hyvän tekosyyn saapua Perinnepäi-

vään.

–Toin poikani katselemaan vä-

hän vanhoja traktoreita, hän kertoo

ja myöntää kyllä itsekin olleensa

melko kiinnostunut niistä. –Tämä

on ihan ensimmäinen kerta, kun

olen missään maatalousnäyttelyn

tapaisessa tapahtumassa. Minusta

tämä vaikuttaa oikeinkin hienolta,

Jouko hehkuttaa. Hän lisää, että ai-

koo tulla ensi vuonnakin Wanhan-

ajan Perinnepäiville.

Marianna Langenoja

”

Niin, kyllä täällä puolet tuttuja

on, mutta kun ei tahdo muistaa

enää ihmisten nimiä.

Ilari Leppäniemi poseeraa ihan oman traktorinsa päällä. Traktori

on papan lahjoittama menopeli vuosimallia 1954. Ilarilla on pik-

kuveli Onni, joka sai oman traktorinsa jo vuoden ikäisenä.

Wanhanajan Perinnepäivillä jaettiin uutispuuromaistiaisia. Puu-

ron makua kehuttiin sopivasti savun makuiseksi, ja kiitosta keit-

täjät saivat erityisen isosta voisilmästä.

Lauri Heino istuu vanhanajan lentokoneen siivellä. Lauri pääsi

myös Zetoriajelulle yhdessä isänsä Joukon kanssa.

Leena ja Tommi Nikkanen (vasemmalla), Anneli ja Oskari Mäki-Laurila, sekä Jukka Vesamäki (takana) esittelivät mielellään miten

köyttä valmistettiin vielä 40-50-luvuillakin.

Mv. Simo Rekola kyntämässä amerikkalaisella Farmall-piikkipyörätraktorillaan (vm. -37, hv 14) ja

hinattavilla kyntöauroilla. Ensimmäiset vaihtoehtoisesti kumipyörillä varustetut traktorit tuotiin

Suomeen syksyllä 1945. Kuva: Kalevi Vatja.

Page 7 - Alueviesti_35_2007