Page 16 - Alueviesti_38

16

Keskiviikko syyskuun 19. 2007

MLL:n perinteinen lastenvaatekirppis

jakaa myös tietoa kestovaipoista

Jo perinteeksi muodostunut las-

tentarvikkeiden ja -vaatteiden

kirppistapahtuma järjestetään

jälleen ensi lauantaina Vamma-

lan Seukulla kello 10-13. Tämän

kerran uutuus on oma puuhan-

urkka lapsille, jonne voi rau-

hassa jäädä touhuamaan siksi

aikaa, kun vanhemmat tekevät

upeita löytöjä kirppispöydistä.

Kestovaipoista ja kanto-

liinoista

kiinnostu-

n e i -

den kan-

nat-

t a a

my ö s

e h -

dotto-

m a s -

ti tulla

p a i k a n

päälle,

sillä

tapahtumaan on kusuttu kaksi

myyjää tuotteitaan esittelemään

ja opastamaan niiden käytössä.

Paikanpäältä on mahdolli-

suus ostaa myös MLL:n tuottei-

ta ja liittyä jäseneksi.

Yhdistys on aktiivinen, ja

kaipaa jatkuvasti uusia innok-

kaita vapaaehtoisia.

Jos omaa vähääkään ylimää-

räistä aikaa, eikä pelkää pientä

vaivaa, niin kannattaa tulla tu-

tustumaan toimintaan.

Lisää toiminnasta voi ky-

sellä vaikkapa MLL:n tuote-

pöydästä tai pu!etin pitäjältä.

Tyrwään Tyykityttöjen keskospeitot lämmittävät pian Taysissa

Tyrwään Tyykitytöt ovat

ahkeroineet kevään ja ke-

sän aikana pehmoisten

peittojen parissa. Kym-

menkunta käsiparia on

antanut kaikkensa pienille

keskospeitoille, jotka lah-

joitetaan lokakuussa Tam-

pereen

Yliopistolliselle

sairaalalle.

Tuula Tuulinen, jota muut

Tyykitytöt leikkisästi projek-

tivastaavaksi kutsuvat, sai aja-

tuksen keskospeittojen teke-

misestä eräänä aamuyönä.

-Kun jostain syystä jonain

aamuna herää 4.15 ja tulee

idea, pitäähän sitä lähteä to-

teuttamaan. Odotin muuta-

man tunnin, kunnes kello tuli

kahdeksan ja kehtasin soittaa

Peltoniemen Merjalle, Muk-

sutallin omistajalle. Häneltä

kysyin, että mitenkä olisi, lah-

joittaisitteko kankaita. Merja

oli heti mukana ajatuksessa,

Tuulinen nauraa.

Peittojen tekeminen aloi-

tettiin maaliskuun lopulla.

Tuolloin Tuulinen heitti ha-

tusta, että kyllä 560 peittoa pi-

tää saada aikaiseksi.

-Sen jälkeen olen vähän

koittanut perua puheitani. Pa-

ri sataa on nyt valmiina, ja li-

sää tulee varmasti vielä ennen

kuin lahjoitus tehdään.

Suunnittelu

hauskin vaihe

Keskospeittoja on voinut val-

mistaa lahjoituksena keskus-

sairaaloille vuosituhannen

vaihteesta saakka. Keskos- eli

nuppupeittoja varten on pe-

rustettu myös yhdistys, Nup-

pupeitto-yhdistys ry. Yhdis-

tyksen tarkoituksena on lah-

joittaa peittoja ja muita teks-

tiilejä ja tarvikkeita keskosille

ja muille sairaalahoidossa ole-

ville lapsille. Tuula Tuulinen

korostaa, että peittoja voi teh-

dä kuka tahansa, vaikkei yh-

distykseen kuuluisikaan.

-Vauva saa peittonsa omaksi,

joten niiden tarve on jatkuva.

Peittojen tekemiseen an-

netaan tarkat ohjeet. -Tam-

pereelta saimme tiedon, että

siellä tarvitaan erityisesti pie-

niä 40 x 40 senttisiä ja vähän

isompia 50 x 60 senttisiä peit-

toja. Peitoissa ei saa olla min-

käänlaisia kovia tai kantattuja

reunoja, eikä irtoavia osia tai

lenkkejä, joihin lapsi voi jäädä

kiinni. Lisäksi kankaiden pi-

tää olla puuvillaisia ja pestyjä,

naiset luettelevat.

Tarkat ohjeet eivät ulotu

peiton ulkonäköön saakka,

sen suhteen kukin on voinut

päästää mielikuvituksensa val-

loilleen. Moni naisista kertoo-

kin suunnittelun olleen haus-

kin vaihe. Osa Tyykityttöjen

peitoista on hempeän ja hil-

lityn vaaleita, osassa on raik-

kaita värejä ja hauskoja eläin-

kuoseja.

-Peiton valitseminen on

vanhemmille tärkeä hetki.

Kukin haluaa omannäköisen-

sä peiton, joten ihan kaiken-

laisia kaivataan.

Iloa ja mielihyvää

10-vuotiaalla Tyrwään Tyyki-

tytöillä on monta rautaa tules-

sa, mutta keskospeittojen te-

kemistä ei varmasti lopeteta.

-Tähän on jäänyt kouk-

kuun, varmasti tulemme te-

kemään peittoja edelleenkin,

joskin ei ehkä ihan yhtä aktii-

visesti, naiset toteavat.

-Kyllä tämä on tuottanut

paljon iloa ja mielihyvää, Riit-

ta Tamminen sanoo.

Helena Ehojoki-Järvinen

puolestaan nauttii tiedosta, et-

tä joku tulee käyttämään peit-

toa.

-On ihan eri asia tehdä it-

selleen yhdeksäs kassi kuin

peitto jollekin, joka siitä var-

masti ilahtuu.

Tyykityttöjen

lahjoitus

ojennetaan Taysille 29. loka-

kuuta. Sitä ennen peittoja on

mahdollisuus ihailla Vamma-

lan kaupunginkirjastossa, jos-

sa näyttely on avoinna 13.10.-

27.10.

Pauliina Parto

Tyrwään Tyykitytöt ja suloiset peitot. Istumassa Riitta Tamminen ja Tuula Tuulinen. Takaa vasemmalta

Paula Kruus, Irma Seurala, Hanna Mustanoja, Liisa Erkkilä, Helena Ehojoki-Järvinen ja Sirkka Saarela.

Peittoja on suurempia ja pienempiä, värikkäitä ja hillitympiä. Yli 200 peiton valikoimasta jokainen

vanhempi löytää lapselleen sopivan.

Naisten väkivaltaisuuteen on vaikea saada apua

Ensi- ja turvakotien liiton

kokemuksen mukaan kuka

tahansa perheessä voi olla

väkivaltainen. Ajatus nai-

sesta puolisonsa tai omien

lapsiensa pahoinpitelijänä

on vastoin käsitystä lem-

peästä ja hoivaavasta äidis-

tä. Tutkimukset ja tilastot

kertovat kuitenkin muuta:

poliisin tietoon tulleista lä-

hisuhteissa tapahtuneista

törkeistä pahoinpitelyistä

vajaa puolet on naisten te-

kemiä.

Ensi- ja turvakodeissa ja avo-

palveluissa on äitejä, jotka

ovat lapsilleen eri tavoin väki-

valtaisia. Lapsen raju retuutta-

minen, paiskominen, nimitte-

ly, kaltoin kohtelu ja kohtuu-

ton tai mielivaltainen kuri on

tosiasia. Tiedämme, että äidit

voivat myös suoranaisesti pa-

hoinpidellä lapsiaan. -Naisten

tekemä väkivalta jää kuiten-

kin helposti perheen salaisuu-

deksi, sillä mies häpeää uhrina

olemista ja lapsi ei halua puhu

äitiään vastaan. Miehet eivät

tee rikosilmoitusta naisten te-

kemästä väkivallasta. He eivät

myös halua kertoa asiasta so-

siaalityöntekijöiden tapaami-

sissa, koska pelkäävät sen vai-

keuttavan huoltajuuteen liitty-

viä järjestelyjä. Miehet avaavat

suunsa vasta sitten, kun huo-

li lasten selviytymisestä käy

ylivoimiseksi, kertoo Ensi- ja

turvakotien liiton toimitus-

johtaja Ritva Karinsalo.

Miesten keskukseen yhteyttä

ottaneista miehistä 236 eli noin

10 prosenttia on joutunut oman

puolison pahoinpitelemäksi. -

Osa miehistä kestää naisen vä-

kivaltaa loputtomiin. Toisaal-

ta tilanne voi kehittyä parisuh-

dekysymykseksi, jossa kumpi-

kin osapuoli käyttää väkivaltaa.

Tällöin pelkona on, että naisen

väkivaltaisuus jää loppujen lo-

puksi huomaamatta, sanoo

miestyön kehittämispäällikkö

Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien

liitosta.

Naisen väkivaltaisuudesta

kysyminen vaikeaa

Väkivallan

tunnistamises-

sa ammattiauttajat etsivät hel-

pommin selityksiä naisen kuin

miehen väkivallalle. Naisen vä-

kivallan oikeuttaminen on kui-

tenkin silta raaempaan väkival-

taan, mikä ilmenee muun mu-

assa tyttöjen väkivaltaistumi-

sena: ”rokkimeininkinä, jossa

typerää pissistä vedetään tur-

paan”. -Väsyneeltä tai huonosti

voivalta naiselta voidaan kysyä,

onko hänellä itsemurha-ajatuk-

sia. Lisäksi pitäisi kysyä, onko

hänellä väkivaltaisia ajatuksia

toisia kohtaan. Näin erityisesti,

jos naisessa tai hänen lapsissaan

on jälkiä väkivallasta, Karinsa-

lo sanoo.

Väkivallan kanssa silmätys-

ten oleminen on usein vaike-

aa. Väkivallan kohtaaminen he-

rättää tunteita, jotka voivat olla

auttamisen esteinä.

Väkivalta voi herättää tar-

peen antaa takaisin samalla mi-

talla, se voi jähmettää toiminta-

kyvyttömäksi tai se voidaan ha-

luta selittää vaikkapa äidin vä-

symyksellä.

Aina on katsottava ja tutkit-

tava, auttaako naista lepo ja loh-

dutus. Iso kysymys on myös se,

miten naisvaltainen hoitoyhtei-

sö kykenee näkemään naisen

väkivallan?

Viranomaistoimien pelko

avun hakemisen esteenä

Ensi- ja turvakotien liittoon on

aika ajoin tullut yhteydenotto-

ja väkivaltaisilta naisilta, jotka

ovat jääneet vaille nykyisen pal-

velujärjestelmän apua. -Naisten

aggressio ei ole siis mikään tun-

tematon asia, mutta väkivallan

nimeäminen väkivallaksi ja tie-

toinen työskentely naisten väki-

vallan kanssa on ollut puutteel-

lista, Karinsalo sanoo.

Vuonna 2004 käynnistettiin

”Vaiettu naiseus” –projekti, jon-

ka tarkoituksena on oppia tun-

nistamaan, nimeämään ja hoi-

tamaan naisten väkivaltaa. Vii-

sivuotisen hankkeen rahoittaa

Raha-automaattiyhdistys. Apua

ovat hakeneet 20- 50-vuotiaat

naiset. Yhteistä heille on se, et-

tä heidän väkivaltaisuutensa

on kohdistunut omaan puoli-

soon tai miesystävään. -Ennak-

ko-oletus oli, että nimenomaan

äidit olisivat suurin asiakasryh-

mämme. Onko naisten vaikea

hakea apua äitinä väkivaltaan,

koska lasten huostaanotto tai

lasten huoltajuuden evääminen

pelottaa?

Perheväkivalta koskettaa ai-

na kaikkia osapuolia ja on tär-

keää, että väkivallan kohteen

lisäksi tarjotaan apua myös vä-

kivallan tekijälle ja esimerkiksi

väkivallan todistajiksi joutuvil-

le lapsille. Väkivalta perheessä

vaikuttaa aina myös lasten elä-

mään, vaikka he eivät itse olisi

suoraan väkivallan kohteena.

Väkivalta perheessä vaikuttaa aina myös lasten elämään,

vaikka he eivät itse olisikaan suoraan väkivallan kohteena.

Vammala, p. 03-5112884,

Huittinen, p. 02-569980

LAHJA-etusi

Kahden Lancôme-tuotteen ostosta,

joista yksi on hoito-voide,

saat ihanan meikkilaukun,

joka sisältää matkakokoisia tuotteita!

(Arvo vähintään 36,-)

Kokeillaan samalla Sinulle

uutta syysilmettä uusilla väreillä.

Tervetuloa piristymään!

Page 16 - Alueviesti_38_2007