Page 21 - Alueviesti_41_2007

21 Keskiviikko lokakuun 10. 2007
Käytetyn tuominen
vaatii tarkkuutta
Käytettyjen autojen tuon-
ti ulkomailta jatkuu. Suoma-
laiset tuovat edelleen autonsa
useimmiten Saksasta runsaan
tarjonnan ja yleensä hyvä-
kuntoisten autojen houkut-
telemina. Toki taso vaihtelee
niin autoissa kuin kauppiais-
sakin.
Saksa on ollut suomalais-
ten kestosuosikki käytettyjen
autojen tuontimaana. Se on
varsin helppo ymmärtää: maa
on täynnä autokauppoja ja yli
kolmen miljoonan uuden au-
ton vuotuinen myynti takaa
tarjonnan laajuuden. Listaan
voidaan vielä lisätä hyvät lai-
vayhteydet ja saksalaisen tark-
ka kauppatapa. Tulli ei tilastoi
käytettyjen autojen tuontia
maakohtaisesti, mutta tullin
virkailijoilla on varma tuntu-
ma suosituimpiin tuontimai-
hin.
– Kysyttäessä asiaa Eteläi-
sen tullipiirin autoverotuk-
sen virkailijoilta selkeä viiden
kärki oli Saksa, Ruotsi, Belgia,
Italia ja Viro, sanoo Eila Olli-
kainen Autoliitosta.
Monen autonostajan os-
tosmatka alkaa internetis-
tä. Esimerkiksi erittäin suo-
situlla mobile.de-sivustolla
on noin miljoonan käytetyn
ajoneuvon tiedot. Kun sopi-
va kohde on löytynyt ja ta-
paaminen myyjän kanssa on
sovittu, on hyvä tutustua pe-
rusteellisesti edessä olevaan
”paperisotaan” ja kaupan
vaiheisiin.
Vaikka Saksa onkin mo-
nelle auton ostajalle unel-
mamaa runsaan tarjonnan ja
täsmällisten asiapapereiden-
sa ansiosta, suureen määrään
mahtuu monenlaista kauppi-
asta.
Autoliiton saksalaisen si-
sarjärjestön ADAC:n 46 au-
tokaupassa tekemässä testissä
todettiin, että jopa kaksi kol-
masosaa myytävistä autois-
ta ei ollut hintansa arvoisia.
Suhteutettuna autokauppo-
jen määrään tämä tarkoittai-
si sitä, että vuosittain noin
900 000 asiakasta tulee huija-
tuksi. Taloudelliset menetyk-
set autonostajille ovat kahden
miljardin euron luokkaa. Tes-
ti osoitti selvästi sen, että os-
tajan tietämättömyyttä ja hy-
väuskoisuutta käytetään edel-
leen hyväksi.
Saksan autokauppiaiden
yleisimmät synnit ovat vir-
heellisten tietojen antami-
nen, vahinkojen vähättele-
minen ja matkamittariluke-
mien väärennökset. Merk-
kiliikkeet suoriutuivat tästä
testissä paremmin kuin pel-
kästään käytettyihin autoi-
hin keskittyneet liikkeet.
Kauppiaat saattoivat piilo-
tella tietoja auton kolarivau-
rioista tai jopa väittää, että
etuakselin mataluus on eri-
koismallin ominaisuus eikä
arveluttavasti tehty oma vi-
ritys. Erään kauppiaan mu-
kaan autossa on pakkelia,
koska maali pysyy siinä pa-
remmin kiinni.
Tarkkana
mittarilukemien kanssa
Suurin ongelma autonos-
tajan kannalta on matka-
mittarin kilometrilukeman
muuttaminen todellista pie-
nemmäksi. Mittarin käsitte-
ly on ollut Saksassa laitonta
17.8.2005 lähtien, mutta silti
sitä tarjotaan yleisesti lehti-
en pikkuilmoituksissa auton-
sa myyntiä suunnitteleville.
Lukeman muuttaminen on
nykyisissä elektronisissa mit-
tareissa helppoa tietokoneen
avulla – useimmiten autos-
ta ei tarvitse irrottaa mitään
osia.
Muutosten havaitsemisek-
si ostaja joutuu tekemään hie-
man salapoliisin työtä. Kan-
nattaa katsoa, onko autossa
havaittavissa jälkiä mittarin
irrottamisesta. Tätäkin tär-
keämpää on tutkia auton asia-
paperit: jos huoltokirjaa tai
pakokaasumittausten tai kat-
sastuksen todistuksia ei löydy,
on syytä epäillä niiden olevan
tarkoituksella kadoksissa. Jos
autoradion käyttöohje on tal-
lella mutta huoltokirja kateis-
sa, se ei todennäköisesti ole
vahinko.
Edelliseen omistajaan voi
myös ottaa yhteyttä ja kysyä,
paljonko auton mittariluke-
ma oli hänen myydessään
autonsa. Ääritapauksissa voi
jopa tutkituttaa matkamit-
tarin valmistusvuoden: jos
mittari on uusi ja auto van-
ha, niin vaihtoon on olta-
va joku syy. Saksassa auton
kilometrilukema kirjataan
muistiin katsastuksen yhte-
ydessä, mutta tätä tietoa ei
Saksan ajoneuvohallintovi-
ranomaiselta KBA:lta luovu-
teta muille kuin auton omis-
tajalle.
Kauppakirjaan on aina vaa-
dittava merkintä todellises-
ta ajokilometrimäärästä, näin
kauppiaalla on siitä vastuu.
Autoliitto on tehnyt käännök-
sen ADAC:n mallisopimuk-
sesta, josta selviää helposti
mitkä kaikki kohdat sopimuk-
sessa on oltava.
Virhevastuulaki ei
koske yksityistä myyjää
Virhevastuulaki on ollut voi-
massa vuoden 2002 alusta.
Sen perusteella myyjäliike on
vuoden ajan vastuussa au-
tossa myyntihetkellä olleis-
ta virheistä. Myyjällä on vas-
tuu kuuden kuukauden sisällä
kaupanteosta esiintyvistä vi-
oista, joiden voidaan olettaa
olleen autossa jo kaupanteko-
hetkellä.
Viat eivät automaattises-
ti johda kaupan purkamiseen
vaan myyjällä on oikeus kor-
jata auto. Jos kaksi korjaus-
kertaa ei auta, ostajalla on oi-
keus purkaa kauppa. Todel-
lisuudessa näin tapahtuu ää-
rimmäisen harvoin. Kauppias
voi myös liittää kauppakirjaan
luettelon auton vioista, jotta
asiakas ei voisi valittaa niistä
myöhemmin.
Auton ostajan on muistet-
tava, että virhevastuulaki on
voimassa vain, jos myyjänä
on autoliike ja ostajana yksi-
tyishenkilö. Se ei ole voimassa
kahden yrityksen tai kahden
yksityishenkilön välisissä kau-
poissa. Näin esimerkiksi au-
toliikkeen asiakkaan lukuun
kauppaaman auton kohdal-
la virhevastuu ei ole voimas-
sa. Jotkut liikkeet käyttävätkin
tätä kauppatapaa kiertääkseen
vastuutaan kaupan kohteen
virheistä.
Kaupan purkuun päädyt-
tiin lopulta esimerkiksi ta-
pauksessa, jossa Autoliiton
jäsen osti kesällä 2004 käy-
tetyn Volkswagen Transpor-
terin. Auton mittarilukema
oli 106 000 kilometriä. En-
nen maastavientiä auto vie-
tiin korjaamolle, jossa todet-
tiin autolla olevan takanaan
tätä enemmän kilometrejä.
Merkkikorjaamolle tehdyssä
tiedustelussa selvisi, että jo
puoli vuotta aiemmin auton
mittarilukema oli ollut 238
000 kilometriä. Myyjälii-
ke suostui purkamaan kau-
pan ilman kallista oikeuden-
käyntiä.
Vaikka edellä varoitellaan-
kin kaupanteon kompastus-
kivistä, on ajoneuvon ostami-
nen Saksasta pääsääntöisesti
hyvin turvallista. Todisteena
tästä maanteillämme liikkuu
tuhansittain Saksasta tuotuja
autoja ja moottoripyöriä. Kun
ostaja valmistautuu huolelli-
sesti ostosmatkaansa tutustu-
malla tarvittaviin asiapape-
reihin ja perehtyy tarvittaessa
asiantuntijan kanssa yhdessä
kaupankohteeseen, ei ongel-
mia pitäisi syntyä.
”
Virhevastuulaki ei ole voimassa kahden yrityksen
tai kahden yksityishenkilön välisissä kaupoissa.