11
Keskiviikko lokakuun 10. 2007
Teksti: Irja Nurmi-Rättö
Kuva: Juha Tuomi
Kunnissa ympäri Suomea on
ryhdytty toimeen vanhenevan
väestön turvallisen ja esteettö-
män liikkumisen edistämisek-
si. Lähes 40 aloitetusta vaaran-
paikka-kartoituksesta jo 18 on
valmistunut. Iän karttuessa
tienkäyttäjän loukkaantumis-
riski liikenteessä kasvaa. Syy-
nä ovat kehon väistämättömät
muutokset, kuten kuulon ja
näön heikkeneminen sekä re-
aktiokyvyn hidastuminen. Li-
säksi ikäihmisen hauraalle ke-
holle pienikin tapaturma voi
olla kohtalokas.
Liikkumisympäristömme
on usein rakennettu nuorten,
nopeiden ja terveiden ehdoil-
la. Tästä syystä kunnissa on
ryhdytty tekemään vaaran-
paikkakartoituksia, jotka sel-
vittävät liikenteen kehittämis-
tarpeita ikäihmisten näkökul-
masta.
Vanhusten liikkumismah-
dollisuuksien varmistaminen
on tärkeää, sillä liikkumisella
on suora yhteys niin ikäihmis-
ten henkiseen kuin fyysiseen-
kin hyvinvointiin.
Ikäihmiset
asiantuntijoina
Liikenneturva on myös vuon-
na 2005 käynnistettyjen vaa-
ranpaikkakartoitusten taus-
tavoima. Se on laatinut kar-
toitustyön toteutukseen toi-
mintamallin ja aineistot.
Hankkeiden toimeenpanijoi-
na toimivat kuntien vanhus-
neuvostot ja eläkeläisjärjestöt,
varsinaisina vaaranpaikkojen
tunnistajina ikäihmiset itse.
Ikäihmisten valinta lähi-
alueidensa turvallisuusriskien
kartoittajiksi on perusteltua,
sillä heillä on paras asiantun-
temus oman ikäryhmänsä jo-
kapäiväisistä ongelmista.
Toiminta tarjoaa myös työ-
elämästä jättäytyneille aktii-
veille tärkeäksi koettua teke-
mistä.
Vaaranpaikkakartoitukset
osoittavat suunnan liikenne-
ympäristön entistä tasa-arvoi-
semmalle suunnittelulle. Tur-
vallinen ja esteetön liikkumi-
nen ei saa olla vain nuorten
etuoikeus, se on yhtä hyvin
ikäihmisten oikeus.
Kartoituksista
käytäntöön
Vaaranpaikkakartoituksia on
käynnistetty lähes 40 kunnas-
sa. Valmistuneiden 18 kar-
toituksen perusteella risteys-
alueet ovat osoittautuneet
erityisiksi vaaranpaikoiksi
autoileville ikäihmisille; ja-
lankulkijoita ahdistavat muun
muassa jalkakäytävillä kiitävät
pyöräilijät ja vihreän valon lii-
an lyhyt palamisaika kaduny-
lityksissä.
Omat erityistarpeensa on
liikuntaesteisillä ikäihmisillä,
joka kaipaavat muun muas-
sa matalampia jalkakäytävi-
en reunoja ja lisää luiskia liik-
kumisen apuvälineiden käyt-
töön.
Valmistuneiden kartoitus-
ten paljastamat ongelmat on
saatettu kunnissa asianomais-
ten vastuutahojen tietoon, ja
ensimmäiset korjaustoimen-
piteet on jo tehty.
Esimerkit osoittavat, et-
tä ikäihmisten huomioon ot-
taminen ei välttämättä vaadi
suuria investointeja.
Pienilläkin toimenpiteillä
voi olla suuri vaikutus ikäih-
misten liikkumiseen – ja sa-
malla kaikkien tienkäyttäjien
turvallisuuteen.
Huomenna vietetään ikäihmisten liikennepäivää
Äetsässä
ongelmat tiedossa
Maija Latva
Äetsässä ikäihmisten lii-
kenneturvallisuutta puitiin
jo reilu vuosi sitten ja pää-
tettiin liikenneturvallisuus-
kartoituksen tekemisestä.
Loppuraportti on nyt val-
mistunut ja kunnanhalli-
tukselle on saatettu tietoon
esille tulleet ongelmat. Sen
tehtävä on edelleen tiedot-
taa ongelmista asianomai-
sille tahoille. Äetsässä van-
husneuvosto aikoo seura-
ta, millä tavalla ikäihmis-
ten liikenneturvallisuus ja
turvallisuuden tunne lii-
kenteessä kehittyy.
Ongelmia tuli esiin niin
Kiikan kuin Keikyänkin
puolella. Joidenkin kiin-
teistöjen omistajat saivat
moitteita aurauksista syn-
tyvistä valleista, joita esiin-
tyy niin kauppojen kuin
yksityiskotienkin porteil-
la. Samoin joidenkin koh-
teiden parkkipaikat ovat
ahtaita ja talvisin huonosti
aurattuja.
Moitteita tuli myös kun-
nalle ja Tielaitokselle hei-
kosta valaistuksesta, huo-
nosta näkyvyydestä, kuop-
paisista teistä, puuttuvista
kevyen liikenteen väylistä
ja liian kapeista alikuluis-
ta.
Yhteenveto löytyy mm.
Liikenneturvan nettisivus-
tolta.
Vanhusten liikkumismahdollisuuksien varmistaminen on tärkeää, sillä liikkumisella
on suora yhteys niin ikäihmisten henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin.
Autoliitto selvitti:
Pakettiautojen
turvallisuudessa
parannettavaa
Autoliitto selvitti pakettiau-
tojen turvallisuutta yhteis-
työssä eurooppalaisten sisar-
järjestöjensä kanssa. Testit
paljastivat, ettei pakettiauto-
jen kolariturvallisuus ole sa-
malla tasolla kuin henkilö-
autojen.
Saksalaisen autojärjestö
ADAC:n johdolla järjestetys-
sä testissä selvitettiin alle 3,5
tonnia painavien pakettiauto-
jen kolari- ja liikenneturvalli-
suutta törmäystesteillä ja au-
ton hallittavuutta selvittävillä
testeillä.
Testeissä simuloitiin pe-
räänajoa, etutörmäystä ja
äkillistä väistöliikettä ja jar-
rutusta. Lisäksi selvitettiin
pakettiautoissa käytössä ole-
vien turvajärjestelmien toi-
mivuutta ja pakettiautoille
sattuneita onnettomuuksia,
joista löytyikin paljon saman-
kaltaisuuksia.
Vuonna 2006 Suomessa
pakettiauto oli osallisena 8420
onnettomuudessa, joista 810:
ssä tapahtui henkilövahinko-
ja.
Pakettiautojen osuus hen-
kilövahinkokolareista oli 5,4
prosenttia, ja kaikista tapah-
tuneista kolareista 8,9 pro-
senttia.
Tilastojen mukaan tyypilli-
simmät onnettomuudet, joissa
pakettiauto oli osallisena, oli-
vat peräänajoja ja auton heit-
telehtimisen aiheuttamia ulos-
ajoja tai törmäyksiä.
Autoliiton mielestä on
huolestuttavaa, että onnet-
tomuudet aiheuttavat mer-
kittäviä muutoksia auton ra-
kenteissa, ja tulosten mukaan
kahdeksan kymmenestä ko-
lariuhrista jää kiinni paketti-
autoon.
Yleisimmät vammat syn-
tyvätkin törmäystilanteessa,
kun auton polkimet ja ohja-
uspyörä painautuvat sisään-
päin vahingoittaen kuljetta-
jan rintakehää sekä kuljetta-
jan että matkustajan jalkoja.
- Pakettiautojen kehitys-
työssä on kuitenkin keskityt-
tävä onnettomuuksien estä-
miseen enemmän kuin auto-
jen törmäyskestävyyden pa-
rantamiseen. Luonnollisesti
autojen törmäyskestävyydes-
säkin on parannettavaa, eri-
tyisesti polkimien ja ratin si-
sään painuminen aiheuttaa
vakavia vammoja, toteaa Au-
toliiton toimitusjohtaja Pasi
Nieminen.
Autojärjestöt kehottavat-
kin autovalmistajia kiinnittä-
mään huomion pakettiauto-
jen turvajärjestelmiin: ajova-
kaudenhallintajärjestelmän,
jarruassistentin ja hätäjarrute-
hostimen pitäisi olla vakiova-
rusteena kaikissa uusissa pa-
kettiautoissa.
- Pakettiautoille ei ole teh-
ty säännöllisesti törmäystes-
tejä, joten autovalmistajilla ei
ole ollut sen puolesta painet-
ta keskittyä turvallisuuden pa-
rantamiseen. Yleisen liikenne-
turvallisuuden lisäksi kyseessä
on myös työturvallisuus, sillä
pakettiautoja on paljon yritys-
ten käytössä, Nieminen muis-
tuttaa.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32