Page 23 - Alueviesti_51_2007

23 Keskiviikko joulukuun 19. 2007
Pitkän aikavälin laskelma:
Työeläkemenot ja
maksut hallinnassa
Työeläkemenot pysyvät hallin-
nassa, vaikka suomalaisten elin-
ikä pitenee tulevina vuosikym-
meninä ennakoitua enemmän.
Eläkkeiden ostovoima paranee
jatkuvasti. Niiden taso suhtees-
sa palkkoihin nousee vielä hie-
man seuraavan parinkymme-
nen vuoden aikana. Pidemmäl-
lä aikavälillä eläkkeiden suh-
teellinen taso kuitenkin lähtee
lievään laskuun. Ennusteet työ-
eläkemaksun tasosta ovat tul-
leet aiemmista laskelmista alas-
päin. Tiedot käyvät ilmi Eläke-
turvakeskuksen uudesta pitkän
aikavälin laskelmasta.
Laskelmassa on käytetty Ti-
lastokeskuksen tuoretta väes-
töennustetta. Raportin kirjoit-
tanut kehityspäällikkö Ismo
Risku Eläketurvakeskuksesta
toteaa, että elinajan pidenty-
minen on tuoreissa ennusteis-
sa aiempaa nopeampaa.
Aiemmista väestöennus-
teista poiketen työikäinen vä-
estö ei enää supistu pidem-
mällä aikavälillä. Tämä on
syntyvyyden hienoisen nou-
sun ja lisääntyvän maahan-
muuton ansiota.
Eliniän nousu kasvattaa
vain vähän eläkemenoa elinai-
kakertoimen vuoksi. Maltillis-
ta eläkemenon kasvua helpot-
taa lisäksi nykyistä myöhäi-
sempi eläkkeelle siirtyminen.
– Jos eläkkeelle siirtymisikä
ei muuttuisi nykyisestä, eläke-
vuosien määrä kasvaisi vuo-
teen 2030 mennessä lähes nel-
jällä vuodella. Samansuuntai-
nen kehitys jatkuisi siitä eteen-
päinkin, Risku toteaa.
Raportin mukaan eläkkei-
den ostovoima kasvaa jatkuvas-
ti. 2030-luvulla keskimääräi-
sen eläkkeen ostovoima on yli
puolitoistakertainen nykyiseen
verrattuna. Suhteessa palkkaan
keskimääräinen eläke nousee
vielä 2020-luvun alkuun saak-
ka, mutta siitä eteenpäin suh-
teellinen eläketaso alenee. Pal-
kat nousevat enemmän kuin
eläkkeet ja elinaikakerroin pie-
nentää alkavia eläkkeitä lisään-
tyvien elinvuosien tahdissa.
– Kannattaa huomata, et-
tä kolmenkymmenen vuo-
den päästä eläkkeet suhtees-
sa palkkoihin ovat samalla ta-
solla kuin nykyään mutta yli
puolitoistakertaisia ostovoi-
maltaan, Risku sanoo.
Yksityisalojen työeläke-
maksutason ennustetaan ole-
van alhaisempi kuin aiemmis-
sa laskelmissa. Työeläkemak-
su nousee nykyisestä noin 21
prosentista 2030-luvulle tulles-
sa runsaat neljä prosenttiyk-
sikköä, minkä jälkeen maksu
ei enää juurikaan muutu.
Maksun korotustarvetta on
hillinnyt vuoden alusta käyt-
töön otettu rahoitusuudistus.
Sen myötä eläkevaroja kohdis-
tetaan entistä paremmin tuot-
taviin, mutta riskipitoisimpiin
kohteisiin. Lisäksi uudistus ra-
joittaa eläkerahastojen perus-
teetonta paisuttamista.
– Yksityisalojen työeläke-
maksu ei kuvaa koko työelä-
kejärjestelmän maksutasoa.
Kaikkien työeläkemenojen ra-
hoittamiseksi kerättävä koko-
naismaksu on nykyisin vajaa
27 prosenttia työtuloista. Tä-
mä sisältää myös julkisalojen
palkansaajat ja yrittäjät. Jos
maksutasoa nostetaan välittö-
mästi, työeläkkeiden rahoitta-
miseksi kerättävän kokonais-
maksutason korotustarve on
hieman yli puoli prosenttiyk-
sikköä, Risku toteaa.
– Vallitsevien talous- ja vä-
estötrendien jatkuminen mer-
kitsee, että lakisääteisten eläk-
keiden aiheuttama maksura-
situs ei oleellisesti muutu ny-
kyisestä. Sen sijaan eläkkeiden
taso suhteessa palkkoihin ale-
nee pitkällä aikavälillä, Risku
arvioi.
Yleisöltä
Sastamala-nimen sopivuus on harkittava uudelleen
Koska Punkalaidun jäi pois
Sastamalasta, uusi kaupun-
ki ei synny sellaisena kuin oli
kaavailtu. Mielestäni Sasta-
mala-nimen sopivuus on täs-
sä muuttuneessa tilanteessa
harkittava uudelleen, olivat-
pa uutta kuntaa perustamassa
Mouhijärvi, Vammala ja Äetsä
kolmistaan tai vain Vammala
ja Äetsä kahdestaan. Jo ker-
taalleen tehtyä nimiratkaisua
ei voida enää pitää koskemat-
tomana, koska nimen tarkoite
on muuttunut.
Näin olisi tehtävä siksikin,
että Sastamala-nimen valin-
taan johtaneessa nimikeskus-
telussa nimen ja sen tarkoit-
teen suhdetta pidettiin niin
tärkeänä.
Sastamalan puolustajat pe-
rustelivat Sastamala-nimeä
maantieteellisellä kattavuudel-
la ja arvostelivat muita nimiä
rajoittuneiksi ja epätasapuo-
lisiksi. Tavallisille ihmisille ja
varmasti myös monille päät-
täjille syntyi aiheellisesti sellai-
nen käsitys, että juuri näiden
neljän kunnan liitto synnyt-
tää uudestaan erittäin tarkasti
muinaisen Sastamalan alueen.
Nyt Punkalaitumen pois-
jäännin myötä perustettavan
kaupungin alueesta lohkesi
pois yli kolmensadanviiden-
kymmenen neliökilometrin
suuruinen maapala. Se ei ole
ihan vähän. Koska Sastamalan
suosiota nimenä rakennettiin
historialliseen ja maantieteel-
liseen kattavuuteen vedoten,
nyt on arvioitava rehellisesti,
vieläkö Sastamala nauttii laa-
jempaa kannatusta kuin asu-
kaskyselyissä toiseksi tullut
vaihtoehto Tyrvää.
On tietysti syytä ennakoi-
da sitäkin ei-toivottavaa mah-
dollisuutta, että myös Mouhi-
järvi saattaa jäädä pois perus-
tettavasta kaupungista. Sen
mahdollisuuden toteutuessa
luultavasti jokainen ymmär-
tää, että Sastamala-nimen va-
linta on käsiteltävä uudelleen,
sillä silloin puheet Sastama-
la-nimen kattavuudesta olisi-
vat muuttuneet kirjaimellises-
ti katteettomiksi. Melko kat-
teeton nimi on nytkin näiden
kolmen kunnan kohdalla, kun
mistään ”entiseen suuruuteen”
palaamisesta ei enää voida us-
kottavasti puhua.
Sastamala-nimen sopivuus
muuttuneessa tilanteessa on
selvitettävä senkin takia, että
nimi valittiin tietoisesti vas-
toin Kotimaisten kielten tut-
kimuskeskuksen torjuvaa lau-
suntoa. On selvitettävä, ovatko
lausunnon vastaisen nimenva-
linnan perusteet edelleen riit-
tävän painavia. Kirjakaupun-
giksi ilmeisesti myös jatkos-
sa pro"loituvalla kaupungilla
ei ole varaa suhtautua välin-
pitämättömästi tai halveksi-
vasti Kotimaisten kielten tut-
kimuskeskuksen asiantunte-
mukseen.
Osaa päättäjistä voi ahdis-
taa se, että päätöksentekoon
liittyvien aikataulurealiteet-
tien takia on ajauduttu nurk-
kaan.
Uuden nimipäätöksen val-
misteluun ja toteuttamiseen
ei tietenkään ole ennen vuo-
denvaihteessa häämöttävää
määräaikaa mitään mahdol-
lisuutta. Sen sijaan vuoden-
vaihteen jälkeen, talven ja
kevään aikana, nimi on syy-
tä ottaa uuteen harkintaan.
Nimen vaihtamisen tarvetta
voidaan silloin käsitellä rau-
hassa ja asukkaita kuunnel-
len, erillään kaikista muis-
ta uuden kunnan perustami-
seen liittyvistä asioista.
Jos sitten asianmukaisen
käsittelyn jälkeen päädytään
pitämään Sastamalasta kiinni,
olkoon niin.
Jos taas nimiratkaisua kat-
sotaan aiheelliseksi tarkistaa,
Sastamala jäisi projektinimek-
si. Uuden kaupungin tulee jo-
ka tapauksessa olla alusta läh-
tien eli 1.1.2009 alkaen sen
niminen, että asukkaat voi-
vat kokea nimen olevan sopu-
soinnussa kaupungin kanssa
sellaisena kuin kaupunki to-
dellisuudessa toteutuu.
Marko Vesterbacka
Äetsälle mahdollisuus
Arvoisat kunnanvaltuutetut,
pyydän Teitä käyttämään nii-
tä harmaita aivosolujanne täs-
sä Sastamala-asiassa.
Nyt saatte oivallisen tilai-
suuden joulun, sekä Punka-
laitumen ansiosta, ajatella asi-
aa uudelleen. Te ehkä tulette
huomaamaan että, mikäli lii-
tätte kuntamme Sastamalaan,
kärsijöinä tulevat olemaan lä-
hes kaikki.
Eläkeläiset ja lapsiperheet
ovat ensisijaiset häviäjät, pal-
veluiden siirtyessä nykyisen
Vammalan keskustaan, jul-
kiset kulkuyhteydethän tääl-
tä nytkin ovat lähes olemat-
tomat.
Entäs nämä vähäiset kaup-
pamme? Palveluliikenteen
siirtyessä kulkemaan kunta-
keskukseen hoituvat pankki-
ja kauppa-asiat samalla ker-
taa. Ei nämä nykyiset kaupat
ja pankit täällä tyhjänpantti-
na pysy.
Tämä kunnan alasajo on
niin suuri asia, jotta mielestä-
ni Teillä ei ole valtuutusta ko.
asiaan. Te kaikki olette sinne
pyrkiessänne ilmoittaneet ha-
lunne hoitaa Äetsän kuntaa,
yksikään ei ilmoittautunut
kunnan lopettajaksi.
Mikäli kuntamme halutaan
lopettaa, niin valtuutus tulisi
hakea seuraavilla kunnallis-
vaaleilla, ei muutamalla ky-
selyllä.
Toivotan Äetsän päättäjille
hyvää joulua ja muistutan Tei-
dänkin vanhenevan.
PS. Te jotka ilmoitatte lap-
senne menevän lukioon Vam-
malaan, tervemenoa sinne
vaikka heti, olettehan aikai-
semminkin loikkineet.
Terveisin äetsäläinen
Joulun ihme
Kuulin kuisketta ikkunan alta,
pienten tonttujen ääntä, kenties,
se tuntui niin ihanalta,
vaikka olen jo vanha mies.
Ei, lapsihan olen yhä,
sama ollut, en kasvakaan
aikuiseksi ja joulunpyhät
saa mun kieleni laulamaan.
Tontut kulkevat, kirjaavat muistiin,
mitä kaikkea nähdä he voi,
sitten tarttuvat porojen suitsiin,
Korvatunturi naurusta soi
ja siellä he yötäpäivää
pukin apuna olla saa,
minä täällä, ei huolenhäivää,
laulaa kanssani jouluinen maa.
Minä vanhaksi tule en koskaan,
niin vanhaa ei minusta saa,
että tontutkin olisi roskaa.
Ei, ne ovat unelmaa,
jota jokainen janoaa tässä
kiireen täyttämään päivään näin,
kun joskus vain elämässä
olis onnikin oikeinpäin.
Sinä muista myös ystävä hyvä,
rakkain ihminen päällä maan,
löydä kaikesta onnen jyvä,
jota elämään tarvitaan.
Sulle tämän runoni tavoin
joulun tunnelmaa sydämees tuon,
kun mieles on kaikelle avoin,
tulevaasi näin pohjaa luon.
-hannumusakka-
Painavaa sanottavaa? Ilmaise mielipiteesi Alueviestin yleisönosastolla! Lähetä kirjoituksesi sähkö-
postilla toimitus@alueviesti." tai postin välityksellä osoitteella Alueviesti, Yleisöltä, PL 101, 38201
Vammala. Muista liittää oma nimesi kirjoituksesi mukaan, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä.
RoPo -94 ylempään
jatkosarjaan
Roismalan Ponnistuksen D-
pojat eli RoPo -94 on selviy-
tynyt viime vuoden tapaan
ylempään jatkosarjaan. Alku-
sarja päättyi tiukan ja tasaisen
lohkon kakkosena samois-
sa pisteissä voittaja Classicin
kanssa. Lohkoykköselle hävit-
tiin kuitenkin molemmat ot-
telut. Muilta ei alkusarjan ai-
kana suostuttu ottamaan tak-
kiin, vaikka mikään otteluis-
ta ei ollut taisteluitta ennalta
selvä.
RoPo -94 joukkueessa on
vain13 pelaajaa. Kun jokai-
sessa turnauksessa joku on
ollut poissa, pelaajien kun-
to on ollut koetuksella. Vaik-
ka tasaisella joukkueella on
pärjätty erinomaisesti kovas-
sa seurassa, kestävyysharjoit-
telua tarvittaisiin lisää, että
jatkosarjassa kestetään isojen
joukkueiden vauhdissa. Hy-
vällä joukkuehengellä, tarkal-
la syöttöpelillä sekä taitavil-
la yksilösuorituksilla on on-
nistuttu paikkaamaan vaihto-
penkin vajausta. Toivottavasti
nämä pojat malttavat jatkaa
monipuolista harjoittelua, sil-
lä koko joukkueen peli on ke-
hittynyt lupaavasti viime vuo-
desta.
Joukkueessa pelaavat maa-
livahti Lauri Honkamäki,
Santtu Erkkilä, Risto Liuk-
ko-Sipi, Miikka Saarela, To-
ni Lindroos, Juho Toiviainen,
Atte Leino, Jussi Hakala, Juho
Anttoora, Miko Puusa, Tuo-
mas Taipale, Juuso-Matti Pa-
juranta ja Risto Harjula.
Valmentajat: Kalle Tammi-
nen, Mika Pasi Liukko-Sipi ja
Pasi Pajuranta, Joukkueenjoh-
taja: Kimmo Leino.
Beta niukasti
lohkon kolmanneksi
SAM
RoPo Betan tiukka yritys syk-
syn viimeisessä salibandytur-
nauksessa riitti lohkon kol-
manteen sijaan; ja näin ollen
pääsyä ylempään loppusar-
jaan haetaan alemmasta jatko-
sarjasta. Parkanon turnauksen
perusteella kevään peleiltä voi
kuitenkin odottaa hyviä esi-
tyksiä. Beta voitti Nokian Pal-
loseuran 10-1 ja hävisi Parka-
non Ponteville 5-3.
Beta ei antanut mahdolli-
suuksia NoPs:lle. Ensimmäi-
sessä erässä Beta pelasi mää-
rätietoisesti ja tuloksena oli
neljä maalia. Toisessa erässä
Beta latoi jälleen neljä maalia.
NoPs:n saama rangaistuslau-
kauskaan ei avannut maaliti-
liä, kun Betan varmasti pelan-
nut maalivahti Lauri-Matias
Reponen nappasi pallon hel-
pon näköisesti kesken vetäjän
kiertoharhautuksen.
Kolmannessa erässä Betan
maalintekotahti hidastui kah-
teen ja NoPs rikkoi kupari-
sensa.
Pistemiehinä onnistuivat
Jussi Kanerva 3+2, Arttu Ki-
viniemi 2+2, Harri Kallio 2+0,
Juho Siuko 1+1, Santeri Kallio
1+1, Valtteri Koivu 1+0 ja Vil-
jami Ketola 0+1.
 - Beta sai peliinsä leveyt-
tä ja syvyyttä käyttämällä te-
hokkaasti puolustajia mukana
hyökkäysten ja paineen raken-
tamisessa vastustajan maalil-
le, kehui valmentaja Jari Van-
hanen.
PaPo:n maali kuin
noiduttu
PaPo – Beta –pelissä koet-
tiin vahvaa jännityksen ki-
helmöintiä, sillä voittajalle oli
paikka ylemmässä jatkosar-
jassa.
Joukkueiden edellinen koh-
taaminen Sylväällä oli kuuma,
mutta nyt peli oli reilu ja hy-
vähenkinen.
Molempien joukkueiden
peli oli alussa jossain mää-
rin hermostunutta. Betalla oli
useita hyviä maalintekopaik-
koja, mutta PaPo:n maali oli
kuin noiduttu, eikä palloa saa-
tu millään verkon perille. Sen
sijaan PaPo onnistui kuin va-
hingossa hyödyntämään yh-
den harvemmista paikois-
taan.
Toisen kerran PaPo onnis-
tui heti toisen erän kymme-
nennellä sekunnilla. Beta ei
antanut periksi, mutta maalia
ei saatu aikaiseksi. PaPo on-
nistui vyöryttämään nopeilla
hyökkäyksillään pallon vielä
kahdesti Betan maaliin.
Kolmannessa erässä Beta
jatkoi tuttuun tyyliinsä sitkeää
yrittämistä ja sai tehtyä kolme
maalia. Viljami Ketola onnis-
tui kymmenen minuuttia en-
nen pelin loppua. Puolusta-
jan hyvällä ylösnousulla hän
vei pallon aina PaPo:n maaliin
asti. Toisen maalin teki Juho
Siuko Harri Kallion syötöstä.
5-2 -takaisku viisi minuut-
tia ennen loppuvihellystä al-
koi sammuttaa toivonkipinän.
Lohdutusta antoi viimeisel-
lä sekunnilla Jussi Kanervan
Joonas Mäkelän hienosta ava-
uksesta suoraan ilmasta teke-
mä unelmamaali, joka sinetöi
pelin loppulukemiksi 5-3.
Pistepörssissä viime sekun-
nin maali ratkaisi sen, että Jus-
si Kanerva oli koko alkusarjan
kaikkien joukkueiden piste-
pörssin ykkönen ottelun te-
hoilla 1+1.
- Kevään pelejä ajatellen
joukkueessa olisi tilaa parille
hyvälle pelimiehelle. Vaikka
joukkueen pelaajamateriaali
on taidollisesti hyvää ja asen-
teellisesti vahvaa, niin kovis-
sa peleissä ja pitkissä turna-
uksissa lisävoimasta ei todel-
lakaan olisi haittaa, viestittää
Jari Vanhanen.
Valmistunut
Elina Hamari Hämeen-
kyröstä on valmistunut
14. joulukuuta hallin-
totieteiden maisterik-
si Tampereen yliopis-
tosta.
Talvesta ennustetaan
tavallista lauhempaa
Euroopan keskipitkien sää-
ennusteiden keskuksen
(ECMWF) laatiman ennus-
teen mukaan joulu-helmi-
kuun keskilämpötila on Suo-
messa 0,5–1 astetta korkeampi
kuin pitkän ajan keskiarvo.
Laskelmien mukaan talves-
ta tulee keskimääräistä läm-
pimämpi 60 – 70 % todennä-
köisyydellä. Joulu-helmikuun
keskilämpötila ylittää pitkäai-
kaisen keskiarvon 0,5 - 1,0 as-
teella. Säätä lauhduttavat mm.
vilkas matalapainetoiminta,
lännenpuoleiset ilmavirtauk-
set ja Pohjois-Atlantin keski-
määräistä korkeampi pinta-
lämpötila. Lauhat sääjaksot
painottunevat talven keskivai-
heille. Välillä on odotettavis-
sa ainakin lyhytaikaisesti kyl-
mempää säätä.
Tavanomaista lauhemman
sään vyöhyke ulottuu Brittein
saarilta Skandinavian ja Suo-
men yli aina Siperian pohjois-
osiin. Muualla Euroopassa tal-
ven keskilämpötila asettunee
lähelle keskimääräistä tai on
jopa sen alapuolella.
ECMWF on laatinut viime
vuosina sääennusteita yhä pi-
demmälle jaksolle. Tällaisissa
vuodenaikaisennustemalleis-
sa ei pyritä päiväkohtaisiin en-
nusteisiin, vaan arvioimaan,
ovatko esimerkiksi lämpötila
ja sademäärä tarkasteltaval-
la kolmen kuukauden jaksol-
la saman ajankohdan pitkä-
aikaisen keskiarvon ylä- vai
alapuolella tai lähellä sitä. En-
nusteeseen liittyy myös toteu-
tumisen todennäköisyys.
Ilmatieteen laitos seuraa
niin kuukausiennusteita kuin
kolmen kuukauden kausien-
nusteita ja tutkii niiden laatua
ja käytettävyyttä Suomessa.
Tähän mennessä kertyneen
kokemuksen valossa näyttää
siltä, että pitkät ennusteet ovat
parhaimmillaan samantyyp-
pisinä pitkään jatkuvissa sää-
tilanteissa. Esimerkiksi viime
talven kauan jatkuneessa lau-
hassa säätyypissä kuukausi-
ennusteet olivat melko hyviä,
mutta säätyypin muutoksia ne
eivät pystyneet kunnolla en-
nustamaan.
Oikaisu
Viime lehdessä Äetsän kun-
nanvaltuuston jäsenistä Juha
Sarell oli virheellisesti saanut
merkinnän sd. eli sosialide-
mokraatti. Sarell on kokoo-
muksen edustaja valtuustossa.
Kirjoittaja puuttui
Viime viikon lehdessä olleesta,
Luomukahvila Kukkivasta Kak-
tuksesta kertovasta jutusta puut-
tui artikkelin kirjoittajan nimi.
Artikkelin kirjoitti Auli Koskela.
Vuokralle
tarjotaan
Alueviestillä
tavoitat alueen
kaikki taloudet!