18
Keskiviikko joulukuun 19. 2007
Ritarinkukka on viime vuosi-
na ottanut tanakan jalansijan
joulukukkien joukossa. Ny-
kyisin sitä viljellään Suomes-
sa joulunajaksi noin miljoo-
na kappaletta, jo lähes puolet
joulutähtien määrästä. Rita-
rinkukan suosio on jatkuvas-
sa kasvussa. Sen parhaita omi-
naisuuksia ovat kestävyys, ko-
meus ja varma kukinta.
Ritarinkukan, latinalaiselta
sukunimeltään Hippeastrum,
esivanhemmat ovat alun pe-
rin kotoisin Etelä-Amerikas-
ta. Luonnonvaraisten ritarin-
kukkien sipuleita päätyi Eu-
rooppaan Kolumbuksen ret-
kien jälkeen. Jo 1600-luvun
alkupuolella huomattiin, että
eri lajeja oli hyvin helppo ris-
teyttää keskenään. Nykyiset
ritarinkukkalajikkeet ovatkin
syntyneet useiden risteytysten
tuloksina.
Alun perin monissa ritarin-
kukissa oli vain kaksi pientä
kukkaa kukkavanaa kohti, mut-
ta pitkän jalostuksen tuloksena
kukkia on vanassa nyt kuusi.
Myös kukkien koko on monin-
kertaistunut alkuperäisestä. Ri-
tarinkukkien kehitys ei kuiten-
kaan vielä ole päätepisteessään.
Luonnonlajeista löytyy edel-
leenkin paljon ominaisuuksia,
joita saatetaan tulevaisuudessa
pystyä yhdistämään viljelylajik-
keisiin, kuten esimerkiksi tuok-
su ja keltainen väri. Nykyiset ri-
tarinkukat ovat väritykseltään
pääasiassa punasävyisiä, valkoi-
sia tai kirjavia. Joillain lajikkeilla
on myös vihertävät kukat.
Helppo hoitaa
Ritarinkukka on muiden sipu-
likukkien tapaan erittäin help-
po hoidettava. Multaa kannat-
taa kastella säännöllisesti, jot-
ta kukat jaksavat aueta. Yleen-
sä liraus vettä joka toinen tai
joka kolmas päivä on sopivaa.
Joka tapauksessa mullan pin-
nan tulisi kuivahtaa kevyesti
kastelujen välillä. Ritarinkuk-
kaa ei tarvitse lannoittaa.
Ylenpalttisen kastelun tu-
loksena kukkavarret veny-
vät helposti lämpimässä, ja
ne vaativat tukea. Jos ritarin-
kukkaa ei halua kukittaa uu-
delleen, tukikepin voi pistää
suoraan sipulin läpi. Pitkäk-
si venähtänyt ritarinkukka on
myös erinomainen leikkokuk-
ka.
Ritarinkukan kukkien ke-
hitys pienestä nupusta täyteen
loistoonsa kestää lämpötilas-
ta riippuen jopa pari viikkoa.
Ritarinkukka kannattaakin
hankkia hyvissä ajoin ennen
joulua – näin vältyt joulu-
ruuhkilta.
Amaryllis vai
ritarinkukka?
Ritarinkukkaa
kutsutaan
usein amaryllikseksi, vaikka
aitoamaryllis, Amaryllis bel-
ladonna, kuuluukin aivan toi-
seen kasvisukuun. Afrikasta
kotoisin olevia hentokasvui-
sia aitoamarylliksiä ei yleen-
sä näe viljelyssä, joten varsi-
naista sekaannuksen vaaraa ei
juuri ole.
Joulutähden kauneuden säi-
lyttämiseen ei tarvita huippu-
salaisia toimenpiteitä. Vaikka
joulutähti aloittikin kansain-
välisen uransa Hollywoodis-
ta, se ei ole nirso eikä ylpeä.
Muista vain muutama hoito-
ohje, ja joulutähti pysyy pit-
kään kotisi tähtikaartissa.
Joulutähti onparhaimmil-
laan, kun sen kukat – värik-
käiden ylälehtien muodosta-
man tähden keskellä olevat
keltaiset pallukat – ovat vie-
lä paikallaan. Joulutähti on
etelän kasvina herkästi kyl-
mettyvä, joten se vaatii aina
kunnon paketoinnin alle 10
asteen lämpötiloissa.
Joulutähti viihtyy valoi-
sassa ja huoneenlämmössä.
Alla paahtava patteri tai ve-
toisa paikka lyhentävät jou-
lutähden kestoa. Joulutäh-
teä kannattaa kastella haa-
lealla vedellä aina, kun mul-
lan pinta on hieman päässyt
kuivahtamaan.
Aluslautaselle jäänyt ve-
si on syytä kaataa heti pois.
Kukinta-aikaan joulutähteä
ei tarvitse lannoittaa.
Jos sen sijaan haluat teh-
dä siitä viherkasvin, sitä voi
kukinnan jälkeen lannoit-
taa säännöllisesti kastelulan-
noitteella.
Joulutähti on erittäin kes-
tävä leikkokukka. Se voi kes-
tää parisen viikkoa kim-
pussa tai pöytäasetelmassa,
kunhan leikatun oksan ty-
veä pidetään heti leikkaami-
sen jälkeen hetki kiehuvassa
vedessä tai liekin yllä. Kuu-
mennus tukkii maitiaisnes-
teputket.
Jos haluat virittää joulu-
tähtesi vieläkin juhlavam-
paan tunnelmaan, lisää ase-
telmaan tyylikkäitä koris-
teita.
Kiiltävät nauhat ja lisuk-
keet, ylelliset materiaalit ja
kimaltavat kivet korostavat
joulutähden sulokkuutta ja
takaavat juhlan tunnun.
Joulutähden elämäkerta Hollywoodin malliin
Kansainvälisen uran vaiheet
Joulutähti on kotoisin Vä-
li-Amerikasta ja Meksikosta.
Sen kansainvälinen ura alkoi
kuitenkin sieltä, missä kaikella
tähteydellä on juurensa: Hol-
lywoodista.
Vanhassa atsteekkien ta-
russa kerrotaan, että joulutäh-
ti syntyi traagisen rakkausta-
rinan seurauksena atsteekki-
en jumalattaren sydänverestä.
Atsteekit pitivät trooppisilla
ylängöillä lyhyen talvipäivän
aikaan kukkivaa kasvia arvos-
sa lähinnä käytännön syistä.
Cuetlaxochitl-nimellä kutsu-
tun kasvin punaisista yläleh-
distä saatiin kankaiden värjä-
yksessä ja kauneudenhoidossa
tarvittavaa punaväriä. Valkoi-
sesta maitiaisnesteestä valmis-
tettiin kuumetta alentavaa lää-
kettä.
Tropiikissa ja subtrooppi-
silla alueilla joulutähti kasvaa
jopa neljä metriä korkeaksi
pensaaksi. Tällaisena USA:n
Meksikon suurlähettiläs Joel
Poinsett tapasi joulutähden
ensimmäistä kertaa noin 1828,
ja toi sen kotiinsa. Poinsettin –
tohtorin ja intohimoisen kas-
vitieteilijän – kunniaksi sitä
kutsutaan englanninkielisis-
sä maissa usein poinsettiaksi.
Joulutähden päivää on juhlit-
tu USA:ssa 1800-luvun puoli-
välistä lähtien joulukuun 12.
päivänä, Joel Poinsettin kuo-
linpäivänä. Juhlapäivänä ih-
miset lahjoittavat toisilleen
joulutähtiä, ja tapa on leviä-
mässä myös Eurooppaan.
Eurooppalaiset keksivät
joulutähden hieman amerik-
kalaisia aiemmin. Vuonna
1804 luonnontieteilijä Alexan-
der von Humboldt huomasi
hehkuvan punaisen kasvin ja
kuljetti joulutähden kotiin-
sa Amerikan-matkan jälkeen.
Kasvitieteilijä Carl Ludwig
Willdenow luetteloi kasvin
1833 Berliinissä ja antoi sil-
le sen kasvitieteellisen nimen,
Euphorbia pulcherrima. Nimi
tarkoittaa kaikkein kauneinta
euphorbiaa. Seuraavana vuon-
na tohtori, kemisti ja Berliinin
kasvitieteellisen museon hoi-
taja Johann Friedrich Klotzch
kuvasi joulutähden tieteelle
Willdenowin kasvikokoelman
perusteella.
Joulutähti oli
aluksi leikkokukka
Amerikkaanmuuttanut saksa-
lainen Paul Ecke aloitti joulu-
tähden markkinoinnin 1900-
luvun alussa. Ecke kiinnostui
kalifornialaisen tilansa lähellä
villeinä kasvavista punalehti-
sistä kasveista, ja alkoi kasvat-
taa niitä.
Ensimmäiset joulutähdet
myytiin leikkokukkina. Paul
Ecken poika Paul junior alkoi
myydä joulutähden oksia Los
Angelesin Hollywood Boule-
vardilla ja Sunset Boulevardil-
la. Joulutähden kansainväli-
nen ura alkoi siis siellä, missä
nykyisin sijaitsee tähdillä ko-
risteltu Walk of Fame.
Hollywoodissa saaduista
myyntikokemuksistaan roh-
kaistuneena Ecke lisäsi joulu-
tähden kasvatustaan. Ensim-
mäiset joulutähdet kasvatet-
tiin avomaalla, ja leikko-ok-
sia markkinoitiin joka puolille
USA:ta. Myöhemmin Ecke
siirtyi tuottamaan joulutähtiä
ruukkukukiksi, kun hän löysi
siementaimen, joka haarautui
leikkokukiksi sopivia lajikkei-
ta voimakkaammin.
Euroopassa nykyaikaisten
joulutähtien ”isänä” voidaan
pitää norjalaista "ormod
Heggiä, joka toi 1967 markki-
noille hyvin haaroittuvan jou-
lutähden.
Heggin ja 1950-luvulla
Saksassa tehdyn jalostustyön
tuloksena joulutähti menestyy
nykyisin sisäkasvina sellaisis-
sa oloissa, missä se ei aiem-
min viihtynyt.
Kukat syntyvät lyhyessä
päivänpituudessa
Joulutähden suuret ja värik-
käät ylälehdet tekevät kasvista
yhden maailman suosituim-
mista ruukkukukista. Joulu-
tähdistä on tullut olennainen
osa jouluun valmistautumis-
ta ja joulun juhlintaa. Se on
helppo lahja tai koriste, olipa
se sitten suuri tai pieni, pen-
sasmainen tai rungollinen.
Joulutähti ei ole pelkästään
sattuman vuoksi joulun kuk-
ka. Kukkia alkaa kehittyä ja
ylälehtien värittyminen alkaa
ainoastaan silloin, kun päiväs-
sä on valoisaa aikaa vähem-
män kuin 12 tuntia. Luon-
taisesti näin on syyskuun 21.
päivän jälkeen, mutta yleensä
viljelijät alkavat pimentää jou-
lutähtiä verhojen avulla jo ai-
emmin. Ennen pimennyksen
aloittamista viljelijän pitää
päättää, minkä kokoisia kas-
veja – esimerkiksi rungollisia
tai monihaaraisia – hän ha-
luaa kasvattaa. Yleensä vilje-
ly aloitetaan pistokkaista elo-
kuussa.
Kun kukkien kehitys on ly-
hytpäiväkäsittelyllä saatu al-
kuun, viljelyaika kasvihuo-
neessa kestää lajikkesta riip-
puen seitsemästä yhdeksään
viikkoa. Tuona aikana kasvi-
huoneiden lämpötilaa ja valo-
tasoa tarkkaillaan jatkuvasti,
jotta joulutähdet kasvaisivat
tasaisiksi ja huippulaatuisik-
si. Ensimmäiset joulutähdet
ilmaantuvat kauppoihin mar-
raskuussa jo hyvissä ajoin en-
nen pikkujoulukautta.
Joulutähti on varmistanut
asemansa talven kukkien täh-
tikaartissa. Lajikkeita on yli
sata, ja eri värejä on kymme-
niä! Ylälehdet voivat olla ehyt-
laitaisia, pyöreähköjä, sahalai-
taisia, soikeita tai jopa kurttui-
sia. Kun tähän lisätään erilai-
set kokovaihtoehdot, ei ihme,
että joulutähden voittokulku
jatkuu edelleen.
Joulutähden kauneusvinkit
Näin hoidat joulutähteäsi
Kukkiva joulu saapuu rauhallisesti
K
Jouluun usein liittyvä kiire kan-
nattaa unohtaa kukkaostoksil-
la. Toisin kuin monia elintar-
vikkeita, kukkia voi hankkia
valmiiksi viikkokausia ennen
joulunpyhiä. Kun on aikaa, on
myös helpompi tehdä harkittu-
ja ostoksia ja tehdä tarpeellisia
täydennyksiä vasta lähempänä
aattoa. Leppoisat kukkakaup-
pavierailut ovat varsinaista her-
molepoa ja juhlaa aisteille.
Joulutähti on pitkään kes-
tävä joulukukka, eikä mikään
estä hankkimasta sitä jo jou-
lukuun alussa. Kun joulutähti
pääsee valoisalle ja vedottomal-
le paikalle ja sitä kastellaan vas-
ta mullan pinnan ehdittyä hie-
man kuivahtaa, joulutähti on
täysin teräkunnossa jouluaat-
tona. Vaikka punaisen, valkoi-
sen, vaaleanpunaisen tai kirja-
van tähden keskellä olevat pie-
net kukkapompulat varisisivat-
kin viikkojen kuluessa pois, se
ei mitenkään himmennä joulu-
tähden loistoa ja koristearvoa.
Joulun lähestyessä joulutäh-
den voi sujauttaa toiseen suo-
jaruukkuun tai koristella sen
jouluisemmaksi. Itsenäisyys-
päiväksi hankittu valkoinen
joulutähti somistuu jouluasuun
helposti esimerkiksi punaisin
tai kullanvärisin nauhoin.
Piukasti nup uisen ritarin-
kukan kehittyminen täyteen
loistoonsa kestää ainakin pari
viikkoa, joten itsenäisyyspäivän
tienoilla hankittu ritarinkukka
alkaa olla parhaimmillaan jou-
luaaton tienoilla. Avoimet ku-
kat kestävät pitkän aikaa näyt-
tävinä. Jouluaaton alla hankittu
ritarinkukka on parhaimmil-
laan vasta vuodenvaihteen tie-
noilla, mikä kannattaa muistaa
esimerkiksi vietäessä ritarin-
kukka joulutuliaisiksi.
Myös jopa toista kuukaut-
ta kukkiva tulilatva kannattaa
sujauttaa mukaan ostoskoriin
jo hyvissä ajoin ennen aattoa.
Ruotsalaiset hankkiv t hya-
sinttinsa niin pieninä, että vielä
vihreänuppuinen kukinto juuri
ja juuri pilkistää sipulista pien-
ten lehtien kehystämänä. He
seuraavat hyasintin kehitystä
viikkoja ja nauttivat eri vaiheis-
ta. Saman voi tehdä meilläkin,
vaikka aivan yhtä pieninuppui-
sia hyasintteja ei meillä yleensä
olekaan markkinoilla. Nuppui-
sen hyasintin avautuminen kes-
tää lämpötilasta riippuen noin
viikon verran, joten senkään
hankkimista ei ole syytä lykätä
aivan viime päiviin. Tai jos näin
käy, kannattaa hankkia mah-
dollisimman avonainen ja ko-
mea hyasintti. Se käy koristeel-
lisena loistavasti myös ulos, oli-
pa pakkasta tai ei.
Ekovinkki
Pidä tallessa vanhat joulukoris-
teet, ruukkujen koristenauhat ja
keraamisetsuojaruukut.Ruukut
voit tarpeen mukaan maalata
tai koristella uusiksi. Vie kukki-
en käärepaperit ja silkkipaperit
kierrätyspisteen energiajaelaa-
tikkoon, älä kierrätyspaperin
joukkoon. Myös muoviruu-
kut kuuluvat energiajätteeseen,
mikäli paikalla ei erikseen ole
muovijätteen keräystä.
Ritarinkukan suosio
kasvanut huimasti
Ritarinkukan parhaita ominaisuuksia ovat kestävyys,
komeus ja varma kukinta.
1...,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17 19,20,21,22,23,24,25,26,27,28,...32