Page 20 - Alueviesti_51

20

Keskiviikko joulukuun 19. 2007

Kiertoliittymissä

vilkutetaan harvemmin

kuin muissa liittymissä

Liikenneturva tarkkaili loka-

kuussa vilkun käyttöä kah-

dessa vilkkaassa kiertoliitty-

mässä Jyväskylän seudulla.

Tarkkailuun osui noin 6000

autoa, joista noin joka neljäs

jätti vilkuttamatta poistues-

saan kiertoliittymästä. Erot

vilkun käytön yleisyydessä

riippuivat siitä, mihin suun-

taan kiertoliittymästä läh-

dettiin. Mitä vilkkaampi ajo-

suunta oli, sitä harvemmin

vilkutettiin.

Kiertoliittymä on

turvallinen liittymä

Taajamissa sattuu noin puo-

let henkilövahinkoon joh-

tavista onnettomuuksista ja

monet näistä juuri liittymis-

sä. Kiertoliittymä on turval-

linen liittymätyyppi, sillä täl-

laisessa liittymässä ajonope-

udet ovat yleensä pieniä ja

ajoneuvojen risteämiskul-

mat loivia. Kiertoliittymi-

en välityskyky on myös hy-

vä ja sivuteiltä tulevien pää-

sy muun liikenteen sekaan

on helppoa. Jyväskylän kau-

pungin katuverkolla on tällä

hetkellä 23 kiertoliittymää.

Jyväskylän maalaiskunnasta

löytyy kahdeksan kiertoliit-

tymää, jotka kaikki sijaitse-

vat valtion maanteillä. Kes-

ki-Suomen tiepiirissä maan-

teillä kiertoliittymiä on noin

31 kappaletta.

Tielaitoksen vuonna 2000

tekemän selvityksen mukaan

kiertoliittymissä tapahtuu vä-

hän henkilövahinkoon johta-

via onnettomuuksia. Lisäksi

henkilövahingot ovat yleensä

lieviä. Eniten henkilövahin-

koja tapahtuu polkupyöräon-

nettomuuksissa. Pyöräilijän

ja autoilijan väliset onnetto-

muudet tapahtuvat yleensä

auton poistuessa kiertoliitty-

mästä.

Kiertoliittymään tuleva väistää kiertoliittymässä ajavaa.

Kiertoliittymään tullaan yleensä kärkikolmion takaa, jol-

loin liittymään tulevan on väistettävä liittymässä jo olevaa

liikennettä. Kiertoliittymässä ajetaan vastapäivään. Liiken-

nemerkki osoittaa pakollisen kiertosuunnan.

Kiertoliittymä on risteysaluetta, joten siellä ei saa pysä-

köidä. Myös pysäyttäminen muun kuin liikenne-esteen

vuoksi on liittymässä kiellettyä.

Liittymään ajavan autoilija on muistettava väistää ennen

liittymää olevaa kevyttä liikennettä näiden ylittäessä ajo-

rataa suojatiellä tai pyörätien jatkeella.

Kiertoliittymästä poistuva käyttää vilkkua

Kiertoliittymästä poistuvan ajoneuvon on näytettävä

vilkkua oikealle, jotta muut tienkäyttäjät näkevät, mis-

tä kohtaa ajoneuvo on poistumassa liittymästä. Vilkun

käyttö on merkki muille liittymään pyrkiville ja suoja-

tiellä liikkuville.

Vilkkua on käytettävä myös silloin, jos liittymässä on use-

ampi ajokaista ja liittymän sisällä vaihdetaan ajokaistaa.

Kiertoliittymästä poistuvan ajoneuvon on väistettävä

suojatiellä tai pyörätien jatkeella olevia jalankulkijoita ja

pyöräilijöitä.

•

Jarkko Paavolalta väitöskirja

tietoliikennetekniikasta

Filosofian maisteri Jarkko

Paavolan tietoliikenneteknii-

kan alaan kuuluva väitöskirja

”Signature Ensembles and Re-

ceiver Structures for Oversa-

turated Synchronous DS-CD-

MA Systems” (Ylisaturoitujen

DS-CDMA-järjestelmien sig-

naalijoukot ja vastaanotinra-

kenteet) tarkastettiin Turun

yliopistossa viime perjantai-

na.

Virallisena vastaväittäjä-

nä toimi professori Aleksan-

der Sergienko (St. Petersburg

Electrotechnical University)

ja kustoksena dosentti Valery

Ipatov.

Jarkko Paavola on synty-

nyt 1976 Tampereella ja kir-

joittanut ylioppilaaksi 1995

Vammalan lukiosta. Hän on

valmistunut !loso!an maiste-

riksi 2000 Turun yliopistosta.

Hän toimii yliassistenttina Tu-

run yliopistossa.

Signaalinvälityksen

optimointia

Jarkko Paavolan väitöstyössä

on pyritty kehittämään CD-

MA-järjestelmien kapasiteet-

tia tukiasemalta langattomaan

terminaaliin. Esimerkejä CD-

MA:sta ovat muun muassa

kolmannen sukupolven mat-

kapuhelinjärjestelmät.

Kapasiteetti ymmärretään

työssä käyttäjien määränä tai

yhden käyttäjän datakanavi-

en määränä. Käytettyä kapasi-

teetin kasvattamismenetelmää

kutsutaan ylisaturoinniksi, jo-

ka tarkoittaa, että käytössä

on enemmän koodisignaaleja

kuin mikä mahdollistaisi häi-

riöttömän lähetyksen.

Signaalien välille syntyy

tällöin interferenssiä, joka

heikentää lähetyksen laatua.

CDMA-järjestelmissä kaik-

ki käyttäjät kommunikoivat

keskenään samanaikaisesti ja

samalla taajuudella. Tällöin

ainoa mahdollisuus erotel-

la käyttäjät on, että jokaisel-

la käyttäjällä on yksilöllinen

koodisignaali. Tästä nimitys

CDMA (code division multip-

le access, koodijakomonikäyt-

tö). Ylisaturoinnin johdosta

perinteisesti käytetty yksin-

kertainen vastaanotinraken-

teen suorituskyky ei ole riittä-

vä. Se ei tuota riittävän hyvää

lähetyksen laatua.

Toisaalta optimaalisen vas-

taanotinrakenteen komplek-

sisuus estää sen käytön ellei

koodisignaalijoukon suun-

nittelua suoriteta huolellises-

ti kompleksisuus huomioi-

den. Näissäkin tapauksissa

optimaalinen vastaanotin on

huomattavasti monimutkai-

sempi kuin perinteinen vaih-

toehto, joten on tärkeää löytää

kompromissi vastaanottimen

kompleksisuuden ja sen suo-

rituskyvyn välillä.

Avaimena suunnittelu

Väitöstyön tutkimuskysymyk-

senä on selvittää, miten koo-

disignaalijoukko ja vastaan-

otinrakenne tulee suunnitella,

jotta kapasiteetin lisäys saa-

daan maksimoitua ja samalla

säilytettyä hyvä suorituskyky

mahdollisimman yksinkertai-

sella vastaanottimella.

Paavolan työssä analysoitiin

useita erilaisia tapoja ylisatu-

raation toteuttamiseen. Vertai-

lu suoritettiin käyttäjien mää-

rän kasvun (kapasiteetti), suori-

tuskyvyn (virhetodennäköisyys

lähetyksessä) ja vastaanotti-

men kompleksisuuden perus-

teella. Suorituskyvyn kannalta

optimaalinen vaihtoehto sallii

maksimissaan vain 33 prosen-

tin kapasiteetin kasvun. Muut

tutkitut menetelmät mahdollis-

tavat kompromissin kapasitee-

tin kasvun ja kompleksisuuden

välillä. Niiden heikkoutena on

huonontunut suorituskyky.

Työn painopiste oli niin sa-

notun GO-CDMA:n (group

orthogonal CDMA) tutki-

muksessa. Siinä koodisignaa-

lit jaetaan ryhmiin, joiden vä-

lillä ei ole interferenssiä, mut-

ta sitä esiintyy ryhmien sisällä

koodisignaalien välillä.

Tuloksena on erittäin yksin-

kertainen vastaanotinrakenne,

jonka suorituskyky on tyydyt-

tävä. Myös kapasiteetin kasvat-

tamisen määrä on joustava ja

se voi olla suurempi kuin suo-

rituskyvyltään optimaalisen

koodisignaalijoukon. GO-CD-

MA:n suorituskykyä pystytään

parantamaan entisestään koo-

damalla käyttäjien bitit yhtei-

sesti tukiasemassa.

Paavolan työn tuloksena

löydettiin useita koodisignaa-

lijoukkoja, joilla ylisaturaatio

voidaan realisoida sekä niil-

le vastaanotinrakenteet, jotka

ovat riittävän yksinkertaisia

toteuttaa. Analyyttiset tulok-

set veri!oitiin simulointien

avulla.

Jarkko Paavolan väitöstilaisuus oli perjantaina. Kustoksena toimi dosentti Valery Ipa-

tov (vasemmalla). Kuva: Karoliina Hujanen.

”

Jarkko Paavolan väitöstyössä on pyritty

kehittämään CDMA-järjestelmien kapasiteettia

tukiasemalta langattomaan terminaaliin.

Page 20 - Alueviesti_51_2007