10
Perjantai joulukuun 28. 2007
Bussiliikenteen aikataulut
muuttuvat vuoden alusta
Uuden vuoden myötä bussilii-
kenteen aikataulut muuttuvat.
Kevään 2008 aikataulut tule-
vat voimaan 1. tammikuuta
2008. Tiedot uusista aikatau-
luista löytyvät nopeasti ja luo-
tettavasti Matkahuollon inter-
netsivujen aikatauluhausta se-
kä palvelunumerosta.
Matkahuollon internetsi-
vujen aikatauluhaku kattaa
kaikki Suomen pika-, vakio-
ja lähiliikenteen bussivuoro-
jen aikataulutiedot. Paikallis-
liikenteen aikataulutiedoissa
on vielä alueellisia eroja, sillä
tietojen siirtäminen järjestel-
mään etenee vaiheittain. Ai-
katauluhaun kautta voi myös
ostaa bussilippuja (eBus-lip-
pu) sekä tehdä paikkavara-
uksia. Paikkalipun ostajan on
mahdollista valita haluamansa
paikka internetlipunmyynnin
paikkakartasta jo ostohetkellä.
Itse tulostettavan eBus-lipun
voi ostaa vuoroille, joiden ai-
kataulutiedoissa näkyy ostos-
kori. Matkahuollon internet-
sivujen aikatauluhaku löytyy
osoitteesta matkahuolto.".
Internetpalvelun lisäksi ai-
katauluja voi tiedustella Mat-
kahuollon henkilökohtaisesti
palvelevasta palvelunumeros-
ta 0200 4000 (1,64#/puhelu +
pvm; hinta muuttuu 2.1.2008).
Numero palvelee maanantais-
ta lauantaihin klo 7–21 ja sun-
nuntaisin sekä pyhäpäivinä
klo 8–21.
Palvelunumerosta saa myös
kaikki paikallisliikenteen tie-
dot (lukuun ottamatta pää-
kaupunkiseudun, Tampereen
ja Turun paikallisliikennettä).
Lisäksi numerosta voi tiedus-
tella bussilippujen hintatieto-
ja sekä varata bussi- ja paik-
kaliput.
Aikataulutietoja voi tiedus-
tella myös Matkahuollon toi-
mipaikoista ja asiamiehiltä se-
kä matkatoimistoista eri puo-
lilla maata. Pikavuorotietoja
saa YLE:n teksti-tv:n sivulta
440 alkaen.
Jukka-Pekka Palviaiselle
työskentelyapurahaa
Pirkanmaan taidetoimikunta
on tehnyt 17. joulukuuta pi-
detyssä kokouksessaan pää-
tökset taiteilija-apurahoista
vuodelle 2008.
Varoja taiteen edistämi-
seen myönnettiin yhteensä
175 747,80 euroa.
Työskentelyapurahoja
myönnettiin 26 kappaletta,
139 247,80 euroa ja kohde-
apurahoja 16 kappaletta, 36
500 euroa. Työskentelyapu-
rahaa saaneiden joukossa on
myös vammalalainen kirjailija
Jukka-Pekka Palviainen, jolle
myönnettiin 3000 euroa.
Pirkanmaan taidetoimi-
kunnalla oli käsittelyssä yh-
teensä 245 apurahahakemus-
ta ja niillä haettu euromäärä
oli 2,2 miljoonaa. Hakemuk-
sista joka kuudes tuotti tulos-
ta, mutta käytössä oli vain 8
prosenttia toivotusta apuraha-
summasta.
Vammalassa luovutetaan uudenvuodenaattona
Verihiutaleiden riittävyys
taattava myös juhlapyhinä
Verenluovuttajien apua tarvi-
taan myös juhlapyhinä, jotta
tuoreita verivalmisteita riittää
potilaiden hoitoon joka päi-
vä. Erityisesti syöpäpotilaiden
tarvitsemien verihiutaleiden
riittävyys on taattava myös py-
hien aikaan.
Verihiutaleita ei voi kerä-
tä varastoon etukäteen, sillä
ne säilyvät käyttökelpoisina
vain viisi päivää luovutukses-
ta. Monien syöpäpotilaiden
hoidot jatkuvat pyhinäkin
normaalisti, ja heidän hoito-
aan varten tarvitaan jatkuvas-
ti tuoreita verihiutaleita. Täs-
tä syystä luovuttajia tarvitaan
runsaasti juuri ennen pyhiä
sekä heti pyhien jälkeen. Luo-
vuttajia tarvitaan kaikista ve-
riryhmistä ja niin uudet kuin
vanhatkin verenluovuttajat
ovat tervetulleita.
Vammalassa verta pääsee
seuraavan kerran luovutta-
maan uudenvuodenaattona,
maanantaina 31.12. Veren-
luovutuspiste on Vammalan
Helluntaikirkolla ja avoinna
kello 12-16.
Verta voi luovuttaa, jos on
terve, vähintään 50 kilon pai-
noinen ja 18–65-vuotias. Uu-
den luovuttajan tulee olla alle
60-vuotias.
Omaa luovutuskelpoisuut-
taan voi tiedustella maksut-
tomasta luovuttajainfosta, p.
0800 0 5801. Henkilöllisyys
tulee todistaa virallisella hen-
kilötodistuksella.
Veronmaksajilla
uusi verkkopalvelu
Veronmaksajien uusi verkko-
palvelu on avattu osoitteessa
www.veronmaksajat
.". ”Ta-
voitteena on ollut selkeys ja
käyttäjäystävällisyys. Olemme
koonneet palveluun mahdol-
lisimman monipuolisen va-
likoiman tietoa verotukses-
ta yleensä ja Veronmaksajain
Keskusliitosta”, Veronmaksaji-
en viestintäjohtaja Antti Mart-
tinen toteaa.
”Arkisten tiedontarpeiden
kannalta sivuston suosituin
osa on varmasti ”omat vero-
asiat”, josta löytyvät kilomet-
rikorvaukset, päivärahat, ve-
roasteikot ja luontoisedut.
Tarjolla on myös tiivistelmät
tavallisimmista verovähen-
nyksistä, perintö- ja lahjave-
rotuksesta ja kotitalousvähen-
nyksestä.”
Tuoreimpien verouutisten
ja Veronmaksajien tiedottei-
den lisäksi esillä ovat Veron-
maksajien omat palvelut, toi-
minnot ja tapahtumat. Verk-
kopalvelu sisältää myös uutta,
monipuolista tutkimus- ja ti-
lastotietoa.
Taloustaito-lehden kaikille
avoimet verkkosivut löytyvät
osoitteesta
www.taloustaito
.".
Veronmaksajan tietopankin,
Taloustaidon digilehden ja
arkiston sekä eräiden muiden
erityispalveluiden käyttö edel-
lyttää Veronmaksajien jäse-
nyyttä ja rekisteröitymistä si-
vuston käyttäjäksi.
”Uudistuneen verkkopal-
velun avaaminen on vasta en-
si askel kehitystyössä. Tuom-
me ensi vuoden aikana si-
vustolle vielä monia uusia
toimintoja ja vuorovaikutus-
mahdollisuuksia”, Marttinen
lupaa.
Veronmaksajien yhteistyö-
kumppanina uuden palvelun
rakentamisessa toimi Sininen
Meteoriitti.
Säkylän sotilaskotiyhdistys
panostaa varusmiesten hyvinvointiin
Säkylän sotilaskotiyhdistyksen
syyskokouksessa uudeksi pu-
heenjohtajaksi valittiin vuo-
deksi 2008 varapuheenjohta-
ja Marjaana Vihottula nykyi-
sen puheenjohtajan Susanna
Vuorisen luopuessa tehtäväs-
tä. Säkylän sotilaskotiyhdis-
tyksen johtokunnan varsinai-
sina jäseninä jatkavat Marita
Torkkeli, Terttu Inkinen, Pirjo
Vaano ja Tarja Putko sekä uu-
sina Helena Koivisto ja Päivi
Seppä. Johtokuntaan valittiin
myös kaksi varajäsentä, Päivi
Lainikka Laitilasta ja Päivi Pe-
rälä Eurasta.
Syyskokouksessa vahvis-
tettiin yhdistyksen toiminta-
suunnitelma vuodelle 2008.
Varusmiesten fyysiseen ja
henkiseen hyvinvointiin so-
tilaskoti kiinnittää tulevana
vuonna erityistä huomiota.
Sotilaskodin tuotevalikoimaa
kehitetään ravitsemuksellises-
ti terveellisempään suuntaan
ja tuotevalikoimaa tarkenne-
taan asiakaskunnan toiveita
kuunnellen. Yhdistys tukee
taloudellisesti varusmiesten
orkesteritoimintaa ja varus-
miestoimikunnan järjestämiä
harrastuskursseja.
Tammikuussa ja heinä-
kuussa palvelukseen astuville
varusmiehille järjestetään alo-
kastilaisuudet. Vuoden aikana
tuetaan varusmiesten kurssi-
ja kotiuttamisjuhlia, viihdeti-
laisuuksia ja kurssijuhlia sekä
muita mahdollisia palkitse-
mistilaisuuksia.
Sotilaskotiyhdistys järjestää
jäsenistönsä hyvinvoinnin ja
kasvun tukemiseksi kuukausit-
tain erilaisia tapahtumia. Vuo-
si 2008 on Sotilaskotiliiton ja
sotilaskotityön 90-vuotisjuhla-
vuosi. Säkylän sotilaskoti juhlii
juhlavuotta kaikille avoimella
sotilasmusiikkikonsertilla so-
tilaskodissa 20.1.2008 alkaen
kello 14. Konsertissa esiintyy
Satakunnan Sotilassoittokun-
ta, ja konsertin jälkeen tarjo-
taan juhlakahvit.
Toiselta mantereelta
Suomeen muuttanut
Daly opiskelee kieltä
Minna Rautalin
Uuden kielen oppiminen ei
käy käden käänteessä. Vielä
enemmän haastetta tuo mu-
kanaan oppimisen keskeisten
työvälineiden, luku- ja kirjoi-
tustaidon, puuttuminen.
Kovalla tahdonvoimalla ja
sinnikkyydellä kaikki on kui-
tenkin mahdollista, sen todis-
taa aurinkoisesti hymyilevä ja
omasta osaamisestaan päivit-
täin iloitseva Daly.
-Puhun ja luen joka päivä
suomea. Keskustelen ystävie-
ni ja mieheni kanssa. Se on
upeaa, kertoo vuoden alussa
Kambodzasta Suomeen muut-
tanut Daly.
Hän tutustui suomalai-
seen mieheensä nelisen vuot-
ta sitten tämän työskennelles-
sä Dalyn kotimaassa Aasias-
sa. Kun työkomennus päättyi
viime vuoden lopulla, muutti
aviopari yhdessä Suomeen ja
Huittisiin.
-Olen viihtynyt täällä hie-
nosti, sanoo Daly.
-Haluan tutustua perin
pohjin suomalaiseen kulttuu-
riin ja tapoihin. Ihmiset ovat
olleet todella ystävälisiä ja
mukavia.
Tulevaisuudessa Daly haa-
veilee omasta vaatekaupas-
ta, mutta sitä ennen suomen
kielen opinnot jatkuvat vielä
Huittisten aikuiskoulutuskes-
kuksessa.
Opetus alkaa A:sta
Huittisten aikuiskoulutuskes-
kuksessa on annettu suomen
kielen koulutusta maahan-
muuttajille vuodesta 2005 al-
kaen.
-Meillä on ollut tänä ai-
kana opiskelijoita kaikkiaan
yli 40 eri maasta, laskeske-
lee aikuiskoulutuskeskuksel-
la kielikoulutuksista vastaa-
va vs. toimialajohtaja Pirjo
Raunio.
-Uuden koulutuksen alka-
essa jaamme maahanmuut-
tajat osaamisen tason perus-
teella joskus jopa kolmeen eri
ryhmään. Osa opiskelijoista
saattaa puhua jo jonkun ver-
ran suomea, ja toisaalta mu-
kaan mahtuu myös sellaisia,
joiden opetus aloitetaan luku-
ja kirjoitustaidosta.
-Perustaidoista lähtevä
opetus vaatii paljon luovuutta
ja kekseliäisyyttä, naurahtaa
kouluttaja Kirsi LaPorte.
-Leikimme, pelaamme ja
piirrämme paljon. Teemme
yhtä asiaa kerralla parisen-
kymmentä minuuttia, jotta
mielenkiinto säilyy. Ensim-
mäisenä oppikirjana on aikui-
sille maahanmuuttajille tar-
koitettu aapinen. Lisäksi ope-
tetaan muutakin kuin kieltä,
esimerkiksi käytännön ma-
tematiikkaa, sillä moni ei ole
välttämättä käynyt koskaan
koulua.
Toistoa ja
näyttelijäntaitoja
-Opiskelijoiden motivaatio
on ollut huikea, kehaisee Kir-
si LaPorte.
-Daly oppi peruslukutai-
don kuukaudessa. Yhteisenä
kielenä pystyimme opintojen
alussa hyödyntämään hiukan
englantia. Toisto on tärke-
ää. Aina opiskelupäivän alus-
sa kyselimme toisiltamme pe-
rusasioita: mikä sinun nimesi
on, missä asut ja minkä ikäi-
nen olet. Näin asiat jäivät pik-
ku hiljaa mieleen.
Nyt Kirsin opetuksessa on
kaksi Afrikasta Suomeen aset-
tunuttamaahanmuuttajaa, joi-
den kanssa Kirsillä ei ole käy-
tössä samaa kieltä.
-Tässä työssä kehittyvät
näyttelijäntaidot, hymyilee
Kirsi. Elekielikin kertoo yllät-
tävän paljon.
Opiskelijoiden ohjaus
tärkeällä sijalla
opinnoissa
Tällä hetkellä Huittisten ai-
kuiskoulutuskeskuksella on
käynnissä neljä maahanmuut-
tajien suomen kielen ryhmää.
-Koulutukseemme osallis-
tuvilla on mahdollisuus suo-
rittaa yleinen kielitaitotutkin-
to, kertoo Pirjo Raunio.
-Suomen kielen opetuksen
lisäksi olemme panostaneet
maahanmuuttajien alkuvai-
heen ohjaukseen muun muas-
sa Opetushallituksen rahoitta-
massa Aapo-hankkeessa, jossa
on ollut mukana myös mui-
ta oppilaitoksia ja yhteistyö-
kumppaneita.
Kehittämistyö jatkuu edel-
leen uudessa hankkeessa, mi-
kä toteuttaa edellisen hank-
keen aikana saatuja tuloksia
käytännössä yhteistyössä mui-
den oppilaitosten kanssa.
-Monikulttuurisen opiske-
lijaryhmän kanssa työskente-
leminen on haastavaa, mutta
mielenkiintoista. Päivät ovat
hyvin vaihtelevia, kouluttaja-
kin oppii uusia asioita eri kult-
tuureista, toiminta- ja ajattelu-
tavoista päivittäin, toteaa Ari
Tabell maahanmuuttajakou-
luttajatiimistä.
Aasiasta vuoden alussa Huittisiin muuttanut Daly on
sopeutunut hyvin Suomeen.
Suomelan Omakotitalotutkimus selvitti:
Omakotitaloasumisen
hyvät ja huonot puolet
Suomalaisten omakotitalo-
asukkaiden mielipiteitä ja
asenteita tutkiva tuore Suome-
lan Omakotitalotutkimus sel-
vitti tämän monen haaveena
olevan asumismuodon hyviä ja
huonoja puolia. Vaikka kaikil-
la ei ole omakotitaloasumises-
ta aikaisempaa kokemusta ja
tietämystä, jopa kaksi kolmas-
osaa katsoi omakotitaloasumi-
sen vastaavan tai jopa ylittävän
muutonaikaiset odotukset.
Omakotitalo on monen per-
heen haave. Suomelan Omako-
titalotutkimuksessa selvisi, että
monet haluavat muuttaa ker-
rostaloasunnosta suoraan oma-
kotitaloon ilman rivitalovai-
hetta, joka totuttaa mm. oman
pihan kunnostustöihin. Ny-
kyiseen omakotitaloonmuutta-
neista vastaajista suurempi osa
asui aikaisemmin kerrostalossa
kuin rivitalossa. Neljännekselle
omakotitaloasuminen on kaik-
kine hyvine ja huonoine puoli-
neen jo entuudestaan tuttua, sil-
lä he kertoivat asuneensa myös
aikaisemmin omakotitalossa.
Oma tupa, oma onni
Suomelan Omakotitalotutki-
mus halusi selvittää asukkaiden
mielipiteitä omakotitaloasumi-
sen onnesta. Kun haave on saa-
vutettu, jopa kaksi kolmasosaa
kertoi todellisuuden vastan-
neen tai jopa ylittäneen heidän
muuttoaikaiset odotuksensa
ja toiveensa. Vain harva kertoi
odotusten alittuneen.
Seinänaapureiden puuttu-
misen lisäksi omakotitaloasu-
jien mielestä asumismuodon
parhaita puolia ovat oma piha
ja vapaus päättää omista asi-
oista. Etenkin yli 60-vuotiaille
oma päätösvalta on arvossaan
kun taas nuorille on enemmän
merkitystä omalla piha-alueel-
la ja rauhalla, jota seinänaapurit
eivät häiritse. Vaikka oma piha-
alue koettiin tärkeäksi, puutar-
hanhoitoa tai talon ulkopuolis-
ta tilaa ei pidetty merkittävinä
asioina omakotitaloasumisessa.
Oma pihan paras anti on enem-
minkin vapaa ulkona oleskelu.
Kunnossapidon tuskaa
Aina asuminen omakotitalos-
sa ei ole yhtä juhlaa, vaan asu-
mismuotoon liittyy myös hait-
tapuolia. Tutkimuksen mukaan
useimmin hankaliksi koetaan
talon kunnossapito ja lumen-
luonti. Myös asumiskustannuk-
set ja lainanhoitokustannukset
rasittavat varsinkin alle 40-vuo-
tiaita. Erityisesti iäkkäämmät,
yli 60-vuotiaat vastaajat kokivat
rasitteeksi pitää taloaan kun-
nossa. Lisäksi joka kymmenen-
nelle iäkkäämmälle talo tuntui
tarpeisiin nähden suurelta.
Kymmenen prosenttia vas-
taajista haluaisi asua muualla
kuin nykyisessä omakotitalos-
saan. Heistä yli puolet mainit-
see syyksi omakotitaloasumi-
sen vaivalloisuuden ja työläy-
den. Lähes puolelle talo tuntuu
tarpeisiin nähden liian suurelta.
Syiksi mainitaanmyösmuutok-
set elämäntilanteessa, asumis-
kustannukset ja halu muuttaa
parempien palveluiden lähelle.
Vaikka omakotitaloihin liit-
tyy onnen lisäksi asumisen tus-
kaa, harva kuitenkaan miet-
tii tästä asumismuodosta luo-
pumista: vastaajista vain kuusi
prosenttia suunnittelee talonsa
myymistä seuraavan kuuden
kuukauden aikana. Omakoti-
talo näyttää olevan asujilleen
unelmien ja vaivan väärti.
Lumenluonti koetaan useimmin omakotiasumisen hait-
tapuoleksi.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32