Page 11 - Alueviesti_52_2007

Basic HTML Version

11

Perjantai joulukuun 28. 2007

Hannu Virtanen

Suomen luonnonsuojeluliit-

to ja WWF ovat tuoreeltaan

moittineet Etelä-Suomen met-

sien monimuotoisuuden toi-

mintaohjelmaa laatineen työ-

ryhmän työtä. Viime viikon

tiistaina valmistunut MET-

SO-työryhmän ehdotus luo-

vutetaan ympäristöministeri

Kimmo Tiilikaiselle 8. tam-

mikuuta.

Etelä-Suomen metsien mo-

nimuotoisuuden turvaami-

seksi laaditaan uusi toimin-

ta- ja rahoitusohjelma vuosille

2008-2016. Ympäristöminis-

teriö nimitti huhtikuussa oh-

jelman valmistelutyöryhmän

sekä sitä tukevan selvitysryh-

män.

Suojelu ei

etene riittävästi

Suomen luonnonsuojeluliit-

to jätti eriävän mielipiteensä

Etelä-Suomen metsien suo-

jeluohjelmaan. Luonnonsuo-

jeluliiton mielestä valtion ra-

hoituksen rajallisuus ei mah-

dollista metsäluonnon turvaa-

mista, ja tämä on vaikuttanut

liikaa myös suojelun tavoite-

mitoitukseen.

Erityisen suurena puuttee-

na liiton mielestä on se, että

suurtenmetsänomistajien, ku-

ten valtion, yhtiöiden ja kunti-

en mailla olevien metsien suo-

jelu ei etene riittävästi MET-

SO-toimenpideohjelmassa.

-Valtion metsien suojelun

unohtaminen on ongelma se-

kä monimuotoisuuden suo-

jelun että ohjelman uskotta-

vuuden kannalta, sanoo lii-

ton metsäasiantuntija Harri

Hölttä.

-On yllättävää, että kaikki-

en ylistämä vapaaehtoisuus ei

tosipaikan tullen kiinnosta-

nutkaan, ihmettelee Suomen

luonnonsuojeluliiton puheen-

johtajana vuoden vaihteessa

aloittava Risto Sulkava.

-Koska Metsähallitusta,

metsäteollisuutta, yrityksiä ja

yhteisöjä ei vapaaehtoisuus



metsiensuojelussa innosta-

nutkaan, looginen johtopää-

tös olisi näiden osalta käyttää

muita metsiensuojelun tehos-

tamiskeinoja.

-Suurten omistajaryhmi-

en vapaamatkustajuus met-

siensuojelussa ei anna todel-

lisia mahdollisuuksia ekolo-

gisin faktoin perusteltuun,

suunnitelmalliseen ja kustan-

nustehokkaaseen metsiensuo-

jeluun. Tämä johtaa sukupuut-

toaallon syvenemiseen. Suo-

messa on yli 1000 vähenevää

metsälajia, muistuttaa Sulkava.

WWF pitää

esitystä heikkona

WWF katsoo, että tehty esitys

on riittämätön metsäluonnon

monimuotoisuuden turvaami-

seksi. WWF Suomi jätti myös

eriävän mielipiteen Metso II -

työryhmän esitykseen. WWF

on erityisen pettynyt ohjel-

massa oleviin, valtion metsiä

koskeviin toimiin.

Järjestön mukaan Etelä-

Suomeen tarvitaan nykyistä

laajempia suojelualueita. Par-

haat edellytykset niiden luo-

miseksi löytyisivät valtion

mailta.

Laajoja suojelualueita saa-

taisiin puolestaan parhaiten

aikaiseksi täydentämällä ny-

kyisiä suojelualueita niitä ym-

päröivillä kohteilla. Metsähal-

lituksen luonnonvarasuun-

nitelmien yhteydessä on sel-

vinnyt, että tällaisia suojelun

kannalta kiinnostavia metsiä

on Metso-ohjelman toiminta-

alueella noin 50 000 hehtaaria.

-Koska nämä arvometsät

nyt jäivät Metso-ohjelman ul-

kopuolelle, teollisuuden puu-

pulan lisäämät hakkuut uh-

kaavat niitä, sanoo WWF

Suomen metsäpäällikkö Har-

ri Karjalainen, joka osallistui

Metso-työryhmään.

-Tällaisia tärkeitä alueita on

kymmenittäin, muun muassa

Evon seudulla sekä nykyisten

pienten kansallispuistojen lä-

heisyydessä esimerkiksi Kolo-

vedellä ja Seitsemisessä.

Metso II -esityksen toimet

valtion talousmetsissä jäävät

niin ikään vaatimattomik-

si. WWF esitti ohjelmaan pe-

riaatetta, että Metso-alueella

olevissa valtion maiden eri-

tyiskohteissa luovuttaisiin ny-

kykäytäntönä olevista avohak-

kuista ja jatkossa käytettäisiin

pääsääntöisesti metsien ehe-

yttä paremmin säilyttäviä pie-

naukko- ja poimintahakkuita.

Esitys kuitenkin hylättiin.

-Pidämme erittäin huoles-

tuttavana, että valtion mailla

olevien riista- ja maisema-alu-

eiden, virkistysmetsien, retkei-

lyalueiden ja erilaisten moni-

muotoisuuden kannalta tärkei-

den kohteiden hakkuisiin ei tule

muutosta. Edellä kuvattuja eri-

tyisarvoja on Metsähallituksen

paikkatietojärjestelmissä noin

100 000 hehtaarilla Metso-alu-

eella, sanoo Harri Karjalainen.

Kansallisen metsäohjelman

uusissa suunnitelmissa on tar-

koitus lisätä kotimaan metsien

hakkuita noin neljänneksel-

lä eli 10-15 miljoonaa kuutio-

ta tulevien 10 vuoden aikana.

WWF korostaa, että tämän

rinnalle tarvitaan ehdotto-

masti nyt esitettyä parempi

Metso II -ohjelma, jotta met-

sien käytön ekologinen kestä-

vyys voidaan turvata.

Puheenjohtaja

kommentoi kritiikkiä

Työryhmän puheenjohtaja,

ympäristöministeriön kans-

liapäällikkö Sirkka Hautojär-

vi kommentoi luonnonsuoje-

lujärjestöjen kritiikkiä:

-Työryhmän ja luonnon-

suojelujärjestöjen lähtökoh-

dissa on perustavanlaatuinen

ero; työryhmä halusi etsiä

suojeltavat kohteet luontoar-

vojen eikä maanomistuksen

mukaan, kun taas järjestöt ko-

rostavat maanomistuksen –

tässä tapauksessa Metsähalli-

tuksen – merkitystä.

-Tosiasia on kuitenkin se,

että luonnon monimuotoi-

suutta on Etelä-Suomessa eni-

ten siellä, missä valtiolla on

vähän maata – vähättelemät-

tä Metsähallituksen suojelu-

alueiden merkitystä luonnon-

arvokeskittyminä, Hautojärvi

toteaa.

Kansliapäällikkö Hautojär-

vi on tyytyväinen työryhmän

ehdotukseen.

-Vastaavan suuruista pa-

nosta luonnonsuojeluun ei

ole koskaan aikaisemmin eh-

dotettu Suomessa näin laajan

sidosryhmäjoukon yhteisym-

märryksellä. Tämä ei riittänyt

luonnonsuojelujärjestöille.



Hannu Virtanen



Pohdittiinpa

metsien tilaa

ennenkin

Luontojärjestöt tyytymättömiä Metso-ohjelmaan

Seitsemisen kansallispuisto Ikaalisten ja Kurun rajamailla tarjoaa näytteitä Etelä-Suo-

men vanhoista metsistä. Multiharjun aarnimetsän vanhimmat puut lähestyvät 400

vuoden ikää.

Luonnonsuojeluliiton energian

ympäristömerkki uudistuu

Suomen luonnonsuojeluliiton

myöntämän energian ympä-

ristömerkki, Norppaenergia-

merkki uudistuu. Merkin ni-

mi ja ulkoasu on uudistettu ja

merkin myöntämiskriteerejä

on muutettu.

Uudistuksella pyritään oh-

jaamaan energian käyttäjiä

entistä ympäristöystävälli-

sempiin uusiutuvan energian

valintoihin. Erityistä huomio-

ta on kiinnitetty vesivoiman

ympäristövaikutuksiin.

Vesivoiman osalta uutta on

vesiensuojelurahaston perusta-

minen sekä selvitys kalateiden

rakentamisesta voimalaitok-

siin. Vesivoimalla sähköä tuot-

tavat yhtiöt maksavat vuodesta

2009 alkaen kilowattituntikoh-

taisen maksun rahastoon, jon-

ka varat käytetään vesiensuoje-

luhankkeisiin. Vastaava rahas-

to on ollut menestyksekkäästi

käytössä Ruotsin luonnonsuo-

jeluyhdistyksellä Bra Miljöval-

merkin yhteydessä.

Kalateiden

rakentaminen

selvitetään

Suomen luonnonsuojeluliitto

käynnistää lisäksi selvityksen

kalateiden rakentamisesta ve-

sivoimalaitoksiin. Kalateiden

rakentamisesta sovitaan vuo-

teen 2010 mennessä.

-Voimalaitoksetmuo-

dostavat esteen kalo-

jen nousemiselle ja

siten myös lisään-

tymiselle joen ylä-

juoksulla. Kalatei-

den rakentamatto-

muus on suorastaan

häpeäpilkku Suomen ve-

sivoiman käytölle, toteaa luon-

nonsuojelupäällikkö Ilpo Kuro-

nen. -Sekä vesiluonnon että vir-

kistyskäytön kannalta pidämme

toimivien kalateiden rakenta-

mista ehdottoman tärkeänä.

Vuoden 1995 jälkeen raken-

nettua vesivoimaa ei edelleen-

kään hyväksytä merkin piiriin.

Suomen luonnonsuojeluliitolla

on kielteinen kanta vesivoiman

lisärakentamiseen.

Muutoksia tulee myös tuu-

livoiman kriteereihin. Jatkossa

Norppaenergia-merkki myön-

netään tuulivoimalle sillä eh-

dolla, että voimala ei sijoitu ar-

vokkaalle maisema-, kulttuuri-

perintö- tai lintualueelle. Suo-

men luonnonsuojeluliitto pyrkii

jatkossa tekemäänNorppaener-

gia-merkkiä entistä tunnetum-

maksi ja tarjoamaan kattavasti

tietoa energiavalinnoista. Koti-

talouksien lisäksi myös yrityk-

siä ja julkista sektoria kannuste-

taan siirtymään ympäristömer-

kityn energian käyttäjiksi.

Yrityksille tarjotaan en-

si vuodesta alkaen mahdolli-

suutta hankkia Norp-

paenergia-merkki

tuotteeseen, jonka

valmistuksessa on

käytetty norppa-

sähköä. Myös ym-

päristömerkityn

kaukolämmön mark-

kinoita kehitetään.

-Kotitaloudet ja yritykset

ovat kiinnostuneita vihreään

sähköön siirtymisestä. Tarvi-

taan vain lisää tietoa ja kan-

nustusta päätöksenteon tuek-

si, sanoo ekoenergiavastaa-

va Kaarina Toivonen. Hänen

mukaansa vihreään sähköön

siirtyminen on helpoimpia,

mutta samalla vaikuttavimpia

tekoja ilmastonmuutoksen

torjumiseksi.

Suomen luonnonsuojelu-

liitto on myöntänyt energian

ympäristömerkkiä uusiutu-

valle energialle vuodesta 1998.

Tällä hetkellä 12 energiayhti-

öllä on myynnissä Norppa-

energia-merkittyä sähköä tai

kaukolämpöä. Vuonna 2006

ympäristömerkittyä norppa-

sähköä käytti noin 235 000 ko-

titaloutta ja 12 500 yritystä.

Vanha nimi Norppa suosit-

telee ekoenergiaa -merkki ja

vanha ulkoasu poistuvat käy-

töstä 31.12.2007 mennessä.

Norppaenergia-merkin uudet

kriteerit astuvat voimaan vuo-

den 2009 alusta.

Eelasta

Metsästäjäliiton

kunniapuheenjohtaja

Riihimäellä kokoontunut Suo-

men Metsästäjäliiton liittoko-

kous kutsui liiton monissa

luottamustehtävissä pitkään

toimineen teollisuusneuvos

Esko Eelan Säkylästä liiton

kunniapuheenjohtajaksi. Hän

luopui kokouksessa kahdek-

san vuotta hoitamastaan Met-

sästäjäliiton puheenjohtajan

tehtävästä.

Piireissä käydyissä keskus-

teluissa vahvimmaksi seuraa-

jaehdokkaaksi nousi päätoi-

mittaja Lauri Kontro. Maa-

seudun Tulevaisuus –lehden

päätoimittajana työskentelevä

Kontro valittiinkin puheen-

johtajaksi yksimielisesti.

Lankinen hallituksessa

Seuraavaksi kaksivuotiskau-

deksi liiton hallitukseen tuli-

vat valituiksi varapuheenjohta-

ja Arto Purmonen Outokum-

musta, teknikko Timo Tan-

ner Pornaisista, lehtori Martti

Hahtola Mikkelistä, kapteeni

evp Veli Jääskeläinen Kajaanis-

ta, insinööri Juhani Ojala Rova-

niemeltä ja kapteeni evp Pauli

Partanen Jyväskylän maalais-

kunnasta. Muina hallituksen

jäseninä jatkavat Unto Auvinen

Leppävirralta, Jorma Hacklin

Jokioisista, Paavo Lankinen Sä-

kylästä, Juha Lukkanen Lieksas-

ta ja Erkki Majanen Ylistarosta.

Metsästäjä-

liitto kutsui

teollisuus-

neuvos Esko

Eelan kun-

niapuheen-

j o h t a j a k -

seen. Tässä

Eela puhuu

riistapäiväl-

lisillä Kii-

koisissa vii-

me tammi-

kuussa.

M

etsäkeskustelu on jälleen lämmen-

nyt, kun Etelä-Suomen metsien mo-

nimuotoisuuden toimintaohjelmaa

laatinut METSO-työryhmä sai viime viikolla

valmiiksi ehdotuksensa. Ympäristöjärjestöt toi-

vat julki tyytymättömyytensä ehdotukseen, jo-

ka luovutetaan ympäristöministeri Kimmo Tii-

likaiselle tammikuun alussa.

Ehdotuksen laatineen Metso-työryhmän pu-

heenjohtaja, kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi

ympäristöministeriöstä muistutti, että vastaavan

suuruista panosta luonnonsuojeluun ei ole kos-

kaan aikaisemmin ehdotettu Suomessa näin laa-

jan sidosryhmäjoukon yhteisymmärryksellä.

Mutta ovatpa metsien suojelu ja talouskäyttö

puhuttaneet ennenkin - jopa paljon ennen ny-

kymuotoisen saha- ja metsäteollisuuden synty-

mistä. Palataanpa ajassa yli 200 vuotta taakse-

päin, jolloin halikkolaisen papin poika, Henrik

Widenius saapui maanmittaustehtävissä Mou-

hijärvelle suorittamaan isoajakoa.

Maanmittauslaitoksen johtaja Jaakko Faggot

halusi, että maanmittarit virkatoimiensa ohel-

la kirjoittavat paikalliskuvauksia. Mouhijärveltä

syntyikin sellainen. Silloinen pitäjä muodostui

Mouhijärven, Suodenniemen ja Lavian alueista.

”Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä”

julkaistiin ruotsiksi Åbo Tidningar -lehden nu-

meroissa vuosina 1775-76. Pitäjänkuvauksen

suomensi 60 vuotta sitten Eino Nikkilä, ja kir-

janen ilmestyi Tyrvään seudun Museo- ja Koti-

seutuyhdistyksen julkaisuna 1948.

Widenius ei kuvauksessaan jäänyt vain hiljaisek-

si asioiden kirjaajaksi, vaan uskalsi arvostella ja

tehdä parannusehdotuksia. Ankarasti arvioiden

hän käsitteli myös metsien tilaa ja käyttöä.

Widenius laski, että Mouhijärven pitäjässä kaa-

dettiin vuosittain 1/43 metsästä, mikä hänen

mukaansa osoitti ”surkeata metsän hävittämis-

tä erikoisesti paikkakunnalla, jossa ei vielä ole

rakennettu sahoja ja josta ei laivanrakennus-

puuta ole otettu”. Syinä metsän hävittämiseen

hänen mukaansa olivat metsäpalot, kaskeami-

nen, tuhlaileva rakentaminen ja polttopuiden

käyttö monessa talossa.

-Hyvinvoipa talonpoika lämmittää melkein jo-

ka päivä pakaria, pirttiä, saunaa ja keittokotaa;

syynä tähän kaikkeen taas on metsämaan yh-

teisomistus, joka saa aikaan, ettei kukaan jätä

käyttämättä hyväkseen sellaista puutavaraa,

minkä naapuri voisi ottaa ja kuljettaa pois.

-Yleinen paha tapa on, että vuosittain kaadetaan

monia tuhansia puita tuohien kiskomista ja leh-

deksien taittoa varten. Näin metsät tulevat vai-

keakulkuisiksi sekä ihmisille että karjalle.

-Tervanpolttoon, joka muutama vuosi sitten al-

koi, ei ole suuresti käytetty muuta kuin kantoja;

mutta kun jo muutamilla valmistus on noussut

20-30 tynnyriin vuodessa, niin on ilmeistä, ettei

enää aiota säästää kasvavia ja tuoreita puita; täl-

laista tapaa näyttävät muutamat jo kokeilleen.

Tuleepa väistämättä mieleen vielä ajatus sii-

tä, että onko metsäkanalintujen vähenemises-

tä puhuminen jotenkin ikuisuusaihe. Tämä on

Wideniuksen synkkä käsitys kanalintutilan-

teesta Mouhijärvellä 1700-luvun puolivälissä:

-Metsälintuja kuten metsoja, teeriä, pyitä ja

metsäkanoja näyttää olevan vuosi vuodelta yhä

heikommin; syynä siihen lienee osaksi se, että

metsät ovat melkoisesti kulojen hävittämiä ja

polttamia.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32