11
Perjantai joulukuun 28. 2007
Hannu Virtanen
Suomen luonnonsuojeluliit-
to ja WWF ovat tuoreeltaan
moittineet Etelä-Suomen met-
sien monimuotoisuuden toi-
mintaohjelmaa laatineen työ-
ryhmän työtä. Viime viikon
tiistaina valmistunut MET-
SO-työryhmän ehdotus luo-
vutetaan ympäristöministeri
Kimmo Tiilikaiselle 8. tam-
mikuuta.
Etelä-Suomen metsien mo-
nimuotoisuuden turvaami-
seksi laaditaan uusi toimin-
ta- ja rahoitusohjelma vuosille
2008-2016. Ympäristöminis-
teriö nimitti huhtikuussa oh-
jelman valmistelutyöryhmän
sekä sitä tukevan selvitysryh-
män.
Suojelu ei
etene riittävästi
Suomen luonnonsuojeluliit-
to jätti eriävän mielipiteensä
Etelä-Suomen metsien suo-
jeluohjelmaan. Luonnonsuo-
jeluliiton mielestä valtion ra-
hoituksen rajallisuus ei mah-
dollista metsäluonnon turvaa-
mista, ja tämä on vaikuttanut
liikaa myös suojelun tavoite-
mitoitukseen.
Erityisen suurena puuttee-
na liiton mielestä on se, että
suurtenmetsänomistajien, ku-
ten valtion, yhtiöiden ja kunti-
en mailla olevien metsien suo-
jelu ei etene riittävästi MET-
SO-toimenpideohjelmassa.
-Valtion metsien suojelun
unohtaminen on ongelma se-
kä monimuotoisuuden suo-
jelun että ohjelman uskotta-
vuuden kannalta, sanoo lii-
ton metsäasiantuntija Harri
Hölttä.
-On yllättävää, että kaikki-
en ylistämä vapaaehtoisuus ei
tosipaikan tullen kiinnosta-
nutkaan, ihmettelee Suomen
luonnonsuojeluliiton puheen-
johtajana vuoden vaihteessa
aloittava Risto Sulkava.
-Koska Metsähallitusta,
metsäteollisuutta, yrityksiä ja
yhteisöjä ei vapaaehtoisuus
metsiensuojelussa innosta-
nutkaan, looginen johtopää-
tös olisi näiden osalta käyttää
muita metsiensuojelun tehos-
tamiskeinoja.
-Suurten omistajaryhmi-
en vapaamatkustajuus met-
siensuojelussa ei anna todel-
lisia mahdollisuuksia ekolo-
gisin faktoin perusteltuun,
suunnitelmalliseen ja kustan-
nustehokkaaseen metsiensuo-
jeluun. Tämä johtaa sukupuut-
toaallon syvenemiseen. Suo-
messa on yli 1000 vähenevää
metsälajia, muistuttaa Sulkava.
WWF pitää
esitystä heikkona
WWF katsoo, että tehty esitys
on riittämätön metsäluonnon
monimuotoisuuden turvaami-
seksi. WWF Suomi jätti myös
eriävän mielipiteen Metso II -
työryhmän esitykseen. WWF
on erityisen pettynyt ohjel-
massa oleviin, valtion metsiä
koskeviin toimiin.
Järjestön mukaan Etelä-
Suomeen tarvitaan nykyistä
laajempia suojelualueita. Par-
haat edellytykset niiden luo-
miseksi löytyisivät valtion
mailta.
Laajoja suojelualueita saa-
taisiin puolestaan parhaiten
aikaiseksi täydentämällä ny-
kyisiä suojelualueita niitä ym-
päröivillä kohteilla. Metsähal-
lituksen luonnonvarasuun-
nitelmien yhteydessä on sel-
vinnyt, että tällaisia suojelun
kannalta kiinnostavia metsiä
on Metso-ohjelman toiminta-
alueella noin 50 000 hehtaaria.
-Koska nämä arvometsät
nyt jäivät Metso-ohjelman ul-
kopuolelle, teollisuuden puu-
pulan lisäämät hakkuut uh-
kaavat niitä, sanoo WWF
Suomen metsäpäällikkö Har-
ri Karjalainen, joka osallistui
Metso-työryhmään.
-Tällaisia tärkeitä alueita on
kymmenittäin, muun muassa
Evon seudulla sekä nykyisten
pienten kansallispuistojen lä-
heisyydessä esimerkiksi Kolo-
vedellä ja Seitsemisessä.
Metso II -esityksen toimet
valtion talousmetsissä jäävät
niin ikään vaatimattomik-
si. WWF esitti ohjelmaan pe-
riaatetta, että Metso-alueella
olevissa valtion maiden eri-
tyiskohteissa luovuttaisiin ny-
kykäytäntönä olevista avohak-
kuista ja jatkossa käytettäisiin
pääsääntöisesti metsien ehe-
yttä paremmin säilyttäviä pie-
naukko- ja poimintahakkuita.
Esitys kuitenkin hylättiin.
-Pidämme erittäin huoles-
tuttavana, että valtion mailla
olevien riista- ja maisema-alu-
eiden, virkistysmetsien, retkei-
lyalueiden ja erilaisten moni-
muotoisuuden kannalta tärkei-
den kohteiden hakkuisiin ei tule
muutosta. Edellä kuvattuja eri-
tyisarvoja on Metsähallituksen
paikkatietojärjestelmissä noin
100 000 hehtaarilla Metso-alu-
eella, sanoo Harri Karjalainen.
Kansallisen metsäohjelman
uusissa suunnitelmissa on tar-
koitus lisätä kotimaan metsien
hakkuita noin neljänneksel-
lä eli 10-15 miljoonaa kuutio-
ta tulevien 10 vuoden aikana.
WWF korostaa, että tämän
rinnalle tarvitaan ehdotto-
masti nyt esitettyä parempi
Metso II -ohjelma, jotta met-
sien käytön ekologinen kestä-
vyys voidaan turvata.
Puheenjohtaja
kommentoi kritiikkiä
Työryhmän puheenjohtaja,
ympäristöministeriön kans-
liapäällikkö Sirkka Hautojär-
vi kommentoi luonnonsuoje-
lujärjestöjen kritiikkiä:
-Työryhmän ja luonnon-
suojelujärjestöjen lähtökoh-
dissa on perustavanlaatuinen
ero; työryhmä halusi etsiä
suojeltavat kohteet luontoar-
vojen eikä maanomistuksen
mukaan, kun taas järjestöt ko-
rostavat maanomistuksen –
tässä tapauksessa Metsähalli-
tuksen – merkitystä.
-Tosiasia on kuitenkin se,
että luonnon monimuotoi-
suutta on Etelä-Suomessa eni-
ten siellä, missä valtiolla on
vähän maata – vähättelemät-
tä Metsähallituksen suojelu-
alueiden merkitystä luonnon-
arvokeskittyminä, Hautojärvi
toteaa.
Kansliapäällikkö Hautojär-
vi on tyytyväinen työryhmän
ehdotukseen.
-Vastaavan suuruista pa-
nosta luonnonsuojeluun ei
ole koskaan aikaisemmin eh-
dotettu Suomessa näin laajan
sidosryhmäjoukon yhteisym-
märryksellä. Tämä ei riittänyt
luonnonsuojelujärjestöille.
Hannu Virtanen
Pohdittiinpa
metsien tilaa
ennenkin
Luontojärjestöt tyytymättömiä Metso-ohjelmaan
Seitsemisen kansallispuisto Ikaalisten ja Kurun rajamailla tarjoaa näytteitä Etelä-Suo-
men vanhoista metsistä. Multiharjun aarnimetsän vanhimmat puut lähestyvät 400
vuoden ikää.
Luonnonsuojeluliiton energian
ympäristömerkki uudistuu
Suomen luonnonsuojeluliiton
myöntämän energian ympä-
ristömerkki, Norppaenergia-
merkki uudistuu. Merkin ni-
mi ja ulkoasu on uudistettu ja
merkin myöntämiskriteerejä
on muutettu.
Uudistuksella pyritään oh-
jaamaan energian käyttäjiä
entistä ympäristöystävälli-
sempiin uusiutuvan energian
valintoihin. Erityistä huomio-
ta on kiinnitetty vesivoiman
ympäristövaikutuksiin.
Vesivoiman osalta uutta on
vesiensuojelurahaston perusta-
minen sekä selvitys kalateiden
rakentamisesta voimalaitok-
siin. Vesivoimalla sähköä tuot-
tavat yhtiöt maksavat vuodesta
2009 alkaen kilowattituntikoh-
taisen maksun rahastoon, jon-
ka varat käytetään vesiensuoje-
luhankkeisiin. Vastaava rahas-
to on ollut menestyksekkäästi
käytössä Ruotsin luonnonsuo-
jeluyhdistyksellä Bra Miljöval-
merkin yhteydessä.
Kalateiden
rakentaminen
selvitetään
Suomen luonnonsuojeluliitto
käynnistää lisäksi selvityksen
kalateiden rakentamisesta ve-
sivoimalaitoksiin. Kalateiden
rakentamisesta sovitaan vuo-
teen 2010 mennessä.
-Voimalaitoksetmuo-
dostavat esteen kalo-
jen nousemiselle ja
siten myös lisään-
tymiselle joen ylä-
juoksulla. Kalatei-
den rakentamatto-
muus on suorastaan
häpeäpilkku Suomen ve-
sivoiman käytölle, toteaa luon-
nonsuojelupäällikkö Ilpo Kuro-
nen. -Sekä vesiluonnon että vir-
kistyskäytön kannalta pidämme
toimivien kalateiden rakenta-
mista ehdottoman tärkeänä.
Vuoden 1995 jälkeen raken-
nettua vesivoimaa ei edelleen-
kään hyväksytä merkin piiriin.
Suomen luonnonsuojeluliitolla
on kielteinen kanta vesivoiman
lisärakentamiseen.
Muutoksia tulee myös tuu-
livoiman kriteereihin. Jatkossa
Norppaenergia-merkki myön-
netään tuulivoimalle sillä eh-
dolla, että voimala ei sijoitu ar-
vokkaalle maisema-, kulttuuri-
perintö- tai lintualueelle. Suo-
men luonnonsuojeluliitto pyrkii
jatkossa tekemäänNorppaener-
gia-merkkiä entistä tunnetum-
maksi ja tarjoamaan kattavasti
tietoa energiavalinnoista. Koti-
talouksien lisäksi myös yrityk-
siä ja julkista sektoria kannuste-
taan siirtymään ympäristömer-
kityn energian käyttäjiksi.
Yrityksille tarjotaan en-
si vuodesta alkaen mahdolli-
suutta hankkia Norp-
paenergia-merkki
tuotteeseen, jonka
valmistuksessa on
käytetty norppa-
sähköä. Myös ym-
päristömerkityn
kaukolämmön mark-
kinoita kehitetään.
-Kotitaloudet ja yritykset
ovat kiinnostuneita vihreään
sähköön siirtymisestä. Tarvi-
taan vain lisää tietoa ja kan-
nustusta päätöksenteon tuek-
si, sanoo ekoenergiavastaa-
va Kaarina Toivonen. Hänen
mukaansa vihreään sähköön
siirtyminen on helpoimpia,
mutta samalla vaikuttavimpia
tekoja ilmastonmuutoksen
torjumiseksi.
Suomen luonnonsuojelu-
liitto on myöntänyt energian
ympäristömerkkiä uusiutu-
valle energialle vuodesta 1998.
Tällä hetkellä 12 energiayhti-
öllä on myynnissä Norppa-
energia-merkittyä sähköä tai
kaukolämpöä. Vuonna 2006
ympäristömerkittyä norppa-
sähköä käytti noin 235 000 ko-
titaloutta ja 12 500 yritystä.
Vanha nimi Norppa suosit-
telee ekoenergiaa -merkki ja
vanha ulkoasu poistuvat käy-
töstä 31.12.2007 mennessä.
Norppaenergia-merkin uudet
kriteerit astuvat voimaan vuo-
den 2009 alusta.
Eelasta
Metsästäjäliiton
kunniapuheenjohtaja
Riihimäellä kokoontunut Suo-
men Metsästäjäliiton liittoko-
kous kutsui liiton monissa
luottamustehtävissä pitkään
toimineen teollisuusneuvos
Esko Eelan Säkylästä liiton
kunniapuheenjohtajaksi. Hän
luopui kokouksessa kahdek-
san vuotta hoitamastaan Met-
sästäjäliiton puheenjohtajan
tehtävästä.
Piireissä käydyissä keskus-
teluissa vahvimmaksi seuraa-
jaehdokkaaksi nousi päätoi-
mittaja Lauri Kontro. Maa-
seudun Tulevaisuus –lehden
päätoimittajana työskentelevä
Kontro valittiinkin puheen-
johtajaksi yksimielisesti.
Lankinen hallituksessa
Seuraavaksi kaksivuotiskau-
deksi liiton hallitukseen tuli-
vat valituiksi varapuheenjohta-
ja Arto Purmonen Outokum-
musta, teknikko Timo Tan-
ner Pornaisista, lehtori Martti
Hahtola Mikkelistä, kapteeni
evp Veli Jääskeläinen Kajaanis-
ta, insinööri Juhani Ojala Rova-
niemeltä ja kapteeni evp Pauli
Partanen Jyväskylän maalais-
kunnasta. Muina hallituksen
jäseninä jatkavat Unto Auvinen
Leppävirralta, Jorma Hacklin
Jokioisista, Paavo Lankinen Sä-
kylästä, Juha Lukkanen Lieksas-
ta ja Erkki Majanen Ylistarosta.
Metsästäjä-
liitto kutsui
teollisuus-
neuvos Esko
Eelan kun-
niapuheen-
j o h t a j a k -
seen. Tässä
Eela puhuu
riistapäiväl-
lisillä Kii-
koisissa vii-
me tammi-
kuussa.
M
etsäkeskustelu on jälleen lämmen-
nyt, kun Etelä-Suomen metsien mo-
nimuotoisuuden toimintaohjelmaa
laatinut METSO-työryhmä sai viime viikolla
valmiiksi ehdotuksensa. Ympäristöjärjestöt toi-
vat julki tyytymättömyytensä ehdotukseen, jo-
ka luovutetaan ympäristöministeri Kimmo Tii-
likaiselle tammikuun alussa.
Ehdotuksen laatineen Metso-työryhmän pu-
heenjohtaja, kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi
ympäristöministeriöstä muistutti, että vastaavan
suuruista panosta luonnonsuojeluun ei ole kos-
kaan aikaisemmin ehdotettu Suomessa näin laa-
jan sidosryhmäjoukon yhteisymmärryksellä.
Mutta ovatpa metsien suojelu ja talouskäyttö
puhuttaneet ennenkin - jopa paljon ennen ny-
kymuotoisen saha- ja metsäteollisuuden synty-
mistä. Palataanpa ajassa yli 200 vuotta taakse-
päin, jolloin halikkolaisen papin poika, Henrik
Widenius saapui maanmittaustehtävissä Mou-
hijärvelle suorittamaan isoajakoa.
Maanmittauslaitoksen johtaja Jaakko Faggot
halusi, että maanmittarit virkatoimiensa ohel-
la kirjoittavat paikalliskuvauksia. Mouhijärveltä
syntyikin sellainen. Silloinen pitäjä muodostui
Mouhijärven, Suodenniemen ja Lavian alueista.
”Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä”
julkaistiin ruotsiksi Åbo Tidningar -lehden nu-
meroissa vuosina 1775-76. Pitäjänkuvauksen
suomensi 60 vuotta sitten Eino Nikkilä, ja kir-
janen ilmestyi Tyrvään seudun Museo- ja Koti-
seutuyhdistyksen julkaisuna 1948.
Widenius ei kuvauksessaan jäänyt vain hiljaisek-
si asioiden kirjaajaksi, vaan uskalsi arvostella ja
tehdä parannusehdotuksia. Ankarasti arvioiden
hän käsitteli myös metsien tilaa ja käyttöä.
Widenius laski, että Mouhijärven pitäjässä kaa-
dettiin vuosittain 1/43 metsästä, mikä hänen
mukaansa osoitti ”surkeata metsän hävittämis-
tä erikoisesti paikkakunnalla, jossa ei vielä ole
rakennettu sahoja ja josta ei laivanrakennus-
puuta ole otettu”. Syinä metsän hävittämiseen
hänen mukaansa olivat metsäpalot, kaskeami-
nen, tuhlaileva rakentaminen ja polttopuiden
käyttö monessa talossa.
-Hyvinvoipa talonpoika lämmittää melkein jo-
ka päivä pakaria, pirttiä, saunaa ja keittokotaa;
syynä tähän kaikkeen taas on metsämaan yh-
teisomistus, joka saa aikaan, ettei kukaan jätä
käyttämättä hyväkseen sellaista puutavaraa,
minkä naapuri voisi ottaa ja kuljettaa pois.
-Yleinen paha tapa on, että vuosittain kaadetaan
monia tuhansia puita tuohien kiskomista ja leh-
deksien taittoa varten. Näin metsät tulevat vai-
keakulkuisiksi sekä ihmisille että karjalle.
-Tervanpolttoon, joka muutama vuosi sitten al-
koi, ei ole suuresti käytetty muuta kuin kantoja;
mutta kun jo muutamilla valmistus on noussut
20-30 tynnyriin vuodessa, niin on ilmeistä, ettei
enää aiota säästää kasvavia ja tuoreita puita; täl-
laista tapaa näyttävät muutamat jo kokeilleen.
Tuleepa väistämättä mieleen vielä ajatus sii-
tä, että onko metsäkanalintujen vähenemises-
tä puhuminen jotenkin ikuisuusaihe. Tämä on
Wideniuksen synkkä käsitys kanalintutilan-
teesta Mouhijärvellä 1700-luvun puolivälissä:
-Metsälintuja kuten metsoja, teeriä, pyitä ja
metsäkanoja näyttää olevan vuosi vuodelta yhä
heikommin; syynä siihen lienee osaksi se, että
metsät ovat melkoisesti kulojen hävittämiä ja
polttamia.