13
Perjantai joulukuun 28. 2007
Tuija Helander on hyvän hengen lähettiläs
Keuhkosairaus opetti
arvostamaan lyhyttäkin lenkkiä
Pauliina Parto
-Ei huippu-urheilusta luo-
puminen ollut vaikeaa, vaan
liikunnasta luopuminen yli-
päänsä. Harmitti vietävästi,
kun ei jaksanut edes pientä
pätkää juosta. Sairaus on saa-
nut elämän palaset järjestyk-
seen, opettanut arvostamaan
lyhyttäkin lenkkiä. Näin ker-
too entinen juoksija Tuija He-
lander, 70- ja 80-luvuilla Suo-
mea arvokisoissa edustanut
moninkertainen 400 metrin
aitojen Suomen mestari ja
yhä edelleen voimassa olevan
Suomen ennätyksen haltija.
Hänen uransa - ja koko elä-
mänsä, pysäytti 1992 todettu
harvinainen keuhkosairaus,
lymfangioleiomyomatoosi eli
LAM.
LAM:n alkuperää ei tiede-
tä, mutta tuoreimmissa tutki-
muksissa on löydetty viitteitä
geenimutaatioista. -Oletetta-
vasti sairaus on ollut minulla
jo 15-vuotiaana, mutta antoi
itsensä ilmi vasta myöhem-
min. Ennen varsinaista diag-
noosia Tuija Helander oli kär-
sinyt kahdesta ilmarinnasta.
Ne eivät sinänsä huolettaneet
nuorta, elämänsä kunnossa
ollutta urheilijaa, mutta toi-
sen ilmarinnan jälkeen vuon-
na 1988 kunto ei kovasta tree-
naamisesta huolimatta palau-
tunut ennalleen. Helanderin
suorituskyky heikkeni ja hän
alkoi hengästyä helpommin.
-Jos urheilija kärsisi nyt sa-
manlaisista vaivoista, hänet
ohjattaisiin heti tietokoneto-
mogra!aan. Ajat olivat kui-
tenkin tuolloin erilaiset. Diag-
noosin saamiseen meni He-
landerin kohdalla lopulta nel-
jä vuotta. -Kun selvisi, mistä
on kyse, täyttivät kysymykset
pääni. Olin asunut koko pie-
nen ikäni Eurassa ja pelkäsin
jo, että sairaus on peräisin Ou-
tokummun tehtailta Harjaval-
lasta. Ulkopuoliset luulivat, et-
tä olen repinyt keuhkojani lii-
kaa, Helander hymähtää. To-
tuus on, ettei mikään ulkoinen
syy voi LAM:ia aiheuttaa.
Sairaus on muille tabu
Tuija Helanderille oli alusta
asti selvää, ettei hän jää nel-
jän seinän sisälle. Hän on ker-
tonut sairaudestaan lukuisissa
lehtihaastatteluissa sekä Maa-
rit Tastulan Pikku jättiläinen -
ohjelmassa televisiossa.
-Sairaus ei näkynyt alkuun
päälle päin, mutta kun 1995
sain lisähappea ja viikset naa-
malle, alkoivat ihmiset katsoa
pidempään. Silloin ulkopuoli-
set näkivät, että jotain on vial-
la.
-Sairaus on yleensä tabu
kaikille muille paitsi sairaalle
itselleen. Kohtalotovereiden
kesken asiasta voidaan vään-
tää jo vitsiäkin, Helander tie-
tää.
Keuhkonsiirtokriteerit täyt-
tyivät Tuija Helanderin koh-
dalla 1996. Leikkausjonoon
hän ei kuitenkaan omasta ha-
lustaan vielä siirtynyt. -Kun
sairaus on hitaasti etenevä, on
vaikea hahmottaa oikea hetki.
Odotin jonkinlaista sisäistä
ääntä, Helander muistelee.
Kolmen vuoden kuluttua
hän sai keuhkoinfektion, jo-
ka oli luonnollinen syy ottaa
askel eteenpäin. Uudet keuh-
kot antoivat kuitenkin odo-
tuttaa itseään vielä 1,5 vuotta.
-Siinä välissä oli pari pahem-
paa infektiota, jolloin mietin
selviänkö edes sinne siirtoon
saakka. Olo oli tukala. Iltai-
sin päivän kulusta rasittunee-
na pelkkä hengittäminenkin
oli työlästä.
Kuntoa ei voi
venyttää äärirajoille
Kun Tuija Helander herätettiin
teholta leikkauksen jälkeen, ei
kulunut kuin pari päivää ja
hän oli jälleen tolpillaan. -He-
räsin maanantai-iltana ja per-
jantaina poljin kuntopyörällä
happiviikset naamalla. Lauan-
taina ei ollut enää viiksiäkään.
Lihakset väsyivät alkuun pa-
hasti, mutta uusien keuhkojen
puolesta tuntui, että olisi voi-
nut tehdä mitä vaan.
Tuija Helanderin mukaan
hänen elämänsä muuttui yh-
dessä yössä. Leikkauksen jäl-
keen hän pystyi jälleen liik-
kumaan ja hengästymään. -
Liikkumisen rajoittimena on
ainoastaan oma suoritusky-
ky. Kestävyys ei tietenkään
ole samalla tasolla ja joudun
syömään sekä hylkimisenes-
to- että verenpainelääkkeitä.
Migreeniinkin olen saanut tu-
tustua siirron jälkeen. Haitta-
Tuija Helander on selvinnyt voittajana rankasta keuh-
konsiirrosta. Entinen huippu-urheilijan elämä on nyt
vaihtunut sählyyn perheen kesken.
Hulevedet
hallintaan
Vammalassa
Timo Yli-Nokari mukana
Pikku Kakkosen uudessa sarjassa
Aukusti Vatanen
Vammalassa on herätty mo-
nen muun kunnan tavoin
huolehtimaan jätevesiverkos-
tojen kunnosta. Jätevesiver-
kostoja ovat jo pitkään kuor-
mittaneet sinne kuulumatto-
mat vedet. Jätevesiverkostoon
kuulumattomia vesiä ovat niin
sanotut hulevedet eli sulamis-,
kuivatus- ja sadevedet.
-Runsaina sadekausina on
ollut jäteveden puhdistuksen
kanssa ongelmia. Ongelman
korjaamiseksi aloimme ke-
väällä kartoittamaan tilannet-
ta, kertoo Vammalan Veden
tekninen avustaja Eino Nur-
mi.
Vammalan Vesi on savut-
tanut viime keväänä järjes-
telmällisesti läpi jätevesiver-
kostoa muutamien alueiden
osalta sekä tehnyt lisäksi sa-
tunnaisia pistokokeita. Käy-
tännössä on siis johdettu ke-
miallista savua verkostoon ja
todettu tuleeko savu ulos sil-
le kuulumattomista paikois-
ta. -Testeissä on löytynyt pari-
sensaataa epäilyttävää kohdet-
ta, kertoo Eino Nurmi.
Vammalan Vesi on tehnyt
laskenta-arvion, jonka mu-
kaan puolet hulevesistä on
peräisin pientaloasujilta, -ra-
kennuksilta tai teollisuuskiin-
teistöiltä ja noin puolet kau-
pungin omasta verkostosta
(kaivo- ja verkostovuotoja).
Useille pientaloasujille on
annettu määräys korjata tilan-
ne niin, ettei hulevedet joutui-
si väärään paikkaan. Suurim-
massa osaa Vammalaa löytyy
toimiva kaupungin järjestä-
mä hulevesiverkko. Hulevedet
voi myös esimerkiksi imeyt-
tää tontille tai johtaa ne ojiin
tarvittaessa omaa pumppaus-
ta käyttämällä. Mikäli asiaa
ei hoideta varoituksesta huo-
limatta, peritään tontinomis-
tajilta kaksinkertainen jäte-
veden perusmaksu vuosikoh-
taisena kertasuorituksena. -
Määräyksiä on toteltu melko
hyvin. Monessa tapauksessa
ihmiset eivät ole tienneet ko-
ko ongelmasta ja sen selvittyä
ovat suhtautuneet asiaan ym-
märtäväisesti, kertoo Nurmi.
Vuoden 1975 alusta laki on
kieltänyt hulevesien johtami-
sen jätevesiverkostoon. Vuo-
sina 1975-1976 asiaa korjat-
tiin järjestelmällisesti, mut-
ta moni teki tuolloin putki-
remonttia, jonka tuoksinassa
liitoksia ei muistettu korjata.
Tämän jälkeen asunnot ovat
voineet vaihtaa omistajia mo-
neen kertaan ja siksi nykyisil-
lä omistajilla ei ole ollut asias-
ta tietoa.
Viemäri- ja
hulevesiverkon
puutteita korjataan
Vammalan viemäri- ja huleve-
siverkossa on olemassa puu-
toksia, joista kuitenkin ollaan
tietoisia. Heikoin tilanne on
Stormissa, jossa koko taaja-
ma-alueelta puuttuu jätevesi-
verkosto. Stormin lisäksi myös
Liuhalan ja Kaukolan alueet
ovat verkoston ulkopuolella.
Lähitulevaisuudessa veden
ja viemärin osalta ongelma
korjaantuu Heinoossa, jonne
saadaan toimiva järjestelmä
samaan aikaan, kun Vamma-
laan aletaan johtaa vettä Hä-
meenkyröstä ja Karkusta joh-
detaan vedet Vammalan kes-
kuspuhdistamolle. Seuraaviin
täydennyskohteisiin kuuluu
myös Myllymaahan johtava
Putajantien osuus.
-Tavoitteena on tietenkin
tulevaisuudessa saada hoidet-
tua puutteet kuntoon joka alu-
een kohdalta, toteaa Vamma-
lan Veden tekninen avustaja
Eino Nurmi.
vaikutuksista huolimatta tasa-
paino säilyy, kun muistaa le-
vätä riittävästi ja syödä sään-
nöllisesti. -Ylirasittumista on
vältettävä, sillä silloin iskevät
infektiot helpommin, Helan-
der tiedostaa.
Liikunta on hänelle edelleen
tärkeä osa elämää, mutta rajun
treenaamisen sijasta hän kes-
kittyy rennompaan menoon.
Lenkkeily, lihaskuntoharjoitte-
lu, lasten urheilukoulun vetä-
minen ja veteraaniurheilu pi-
tävät Helanderin aktiivisena. -
Perheen kesken pelaamme säh-
lyä. Se on hyvä laji, jossa omaa
vauhtiaan pystyy säätelemään.
Ja jokainen meistä varmasti
osaa sählätä, hän nauraa.
Hyvän hengen lähettiläs
Tuija Helander tituleeraa itse-
ään tällä hetkellä hyvän hen-
gen lähettilääksi. Hän kiertää
puhumassa kouluilla ja erilai-
sissa tilaisuuksissa sekä toimii
aktiivisesti Hengitysliitto Helis-
sä. Helin pesti tuo hänet sään-
nöllisesti myös Hoikalle Kark-
kuun. Lisäksi Helander kirjoit-
taa freelancer-pohjalta. -Olen
sairaseläkkeellä, mutta en osaa
olla ihan mitään tekemättä, hän
hymyilee. TammikuussaHelan-
der lähtee Oxfordiin, kansain-
välinen LAM-seminaariin pu-
humaan potilasnäkökulmasta.
-Kokouksessa pohditaan oman
järjestön perustamista myös
meille Suomeen. Vertaistuki
olisi paikallaan, sillä sairaus on
harvinainen ja sen kanssa jää
helposti yksin.
Edessäni istuva Tuija He-
lander näyttää hennolta, mut-
ta vaikuttaa päättäväiseltä.
Hän kertoo tarinaansa rau-
hallisesti ja jaksaa kerrata ko-
kemuksensa uudelleen ja uu-
delleen. On häntä silti pelot-
tanutkin. -Kun diagnoosi an-
nettiin, minuun iski valtava
kuolemanpelko. Näin itseni
leikkauksessa, kun olen täyn-
nä piuhoja ja veri purskahte-
lee. Heittäytyminen kohtalon
huomaan oli vaikeaa.
Enää hän ei kuitenkaan
elä miettien kuolemaa. -Olen
päättänyt hoitaa itseäni niin
hyvin kuin vain pystyn.
Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiverkostoon.
Pauliina Parto
Pikku Kakkosessa alkaa uu-
denvuodenaattona uusi Mil-
jan vuodenajat -niminen sarja.
Se perustuu turkulaisen Reet-
ta Niemelän Milja-kirjoihin,
jotka tarkastelevat tarinoiden
muodossa tavallista suoma-
laista lähiluontoa. Miljan roo-
liin löydettiin 8-vuotias tam-
perelaistyttö Iitu Kivimäki.
Hänen kanssaan luontoa sar-
jassa tutkailee Timo Yli-Noka-
rin esittämä Ukko Mansikka.
Kiikosten kiälen kirjan kirjoit-
tajana ainakin Alueviestin le-
vikkialueella paremmin tun-
nettu Yli-Nokari ei ole ihan
noviisi näyttelijäntöissä, sillä
mies otti ensiaskeleensa teat-
terilavalla jo 70-luvulla. Vii-
me kesänä hän pääsi töiltään
irrottautumaan Kiikoisten ke-
säteatteriin. -Milja-sarjan oh-
jannut ja käsikirjoittanut Ra-
mi Saarijärvi toimi tuolloin
Kiikoisissa apulaisohjaajana.
Hän soitti, kertoi sarjasta ja
sanoi, että Ukon rooli olisi nyt
heidän puolestaan täytetty. Ei
siinä auttanut kuin lähteä mu-
kaan, Yli-Nokari hymyilee pil-
ke silmäkulmassa.
Miljan vuodenajat on rei-
lusti paikallisväritteinen sar-
ja. Taustatiimistä Rami Saari-
järvi asuu Masossa ja tuottaja
Teija Ryösä Kärppälässä. Niin
ikään Kärppälästä löytyi Ukko
Mansikan mökki ja vilahtaapa
sarjan tulevissa jaksoissa myös
Pirunvuori. -Lisäksi näytte-
lijäkaartiin kuuluu huittislai-
nen Eeva Kaplas, joka esittää
naapurin Iitaa. Milja ja Ukko
käyvät hänen luonaan kyläile-
mässä.
Olkaa omia itsejänne
Miljan vuodenajat -sarja alkaa
talvijaksoilla, joita on luvassa
kuuden maanantain verran.
-Talvesta kun aloitetaan,
niin ensin hiihdetään, tutki-
taan tähtitaivasta pimeässä ja
rakennetaan pöydän ympä-
rille nuhankarkotusteltta, Yli-
Nokari paljastaa. Pääseepä
Ukko Mansikka keittämään
yrttiliemenkin Miljan nuhaa
lievittämään. Jatkossa Miljan
kanssa tutkitaan muun mu-
assa lintujen ja muurahaisten
elämää.
Miljan vuodenaikoja ku-
vattiin kolmen päivän pätkis-
sä. Timo Yli-Nokarin mukaan
koko sessio on ollut valtavan
mielenkiintoinen. -Ja Milja on
symppis likka, villi ja hauska.
Sorin sirkuksen omistajan lap-
sena hän on tottunut olemaan
esillä, heitteli kärrynpyöriä ja
jaksoi hienosti kuvausryhmän
mukana. Sarjan tekeminen on
ollut todella mielekästä.
Edes kohtauksia ei tarvin-
nut moneen kertaan uusia, sil-
lä Rami Saarijärvi antoi näyt-
telijöille yhden ohjeen: olkaa
omia itsejänne.
-Se helpotti, kun saatiin ol-
la niin vapaamuotoisesti.
Sen verran mukavalta tele-
visiosarjan tekeminen on Ti-
mo Yli-Nokarista tuntunut,
ettei mies pane ollenkaan pa-
hakseen vaikka tuleva Ukko
Mansikan rooli poikisi muu-
takin.
-Reetta Niemelältä on tullut
vuodenaikojen jälkeen kaksi
uutta Milja-kirjaa. Odottelem-
me, että kuvataanko nekin.
Timo Yli-Nokarin Ukko Mansikka opettaa pienelle Mil-
jalle luonnon ihmeitä. Sarja alkaa Pikku Kakkosessa en-
si maanantaina, uudenvuodenaattona kello 17.30.
Tilinumeronmuutoksen voi ilmoittaa verkossa
Asiakkaat voivat nyt ilmoittaa
Kelaan tilinumeron tai henki-
lötietojen muutoksista helpos-
ti internetissä Kelan asiointi-
palvelussa.
Tilinumeronmuutokses-
ta ilmoittaminen on odotet-
tu verkkopalvelu. Joka kuu-
kausi muuttuneesta tilinume-
rosta ilmoittavat Kelalle sadat
asiakkaat. Uusi verkkopalvelu
otettiin käyttöön 10. marras-
kuuta.
Jo ensimmäisten päivien
aikana tilinumeron muutos-
ilmoituksia saapui Kelaan lä-
hes 300.
Tähän saakka asiakas on
voinut tehdä muutoksen ai-
noastaan paperilomakkeella,
jonka hän toimittaa allekirjoi-
tettuna Kelan toimistoon.
Puhelimitse tai sähköpos-
titse tilinumeroa ei voi vaih-
taa, sillä Kelan täytyy tunnis-
taa asiakas luotettavasti en-
nen asiakastietojen käsitte-
lyä.
Uudessa sähköisessä asi-
ointipalvelussa tilinumeron
voi muuttaa kerralla yhteen
tai useampaan eri etuuteen.
Palvelussa voi myös ilmoittaa
muuttuneista henkilötiedois-
taan. Henkilötiedoissa kerro-
taan asiakkaan yhteystiedot,
puolison tiedot sekä asiointi-
kieli.
Asiakas voi ilmoittaa esi-
merkiksi alkaneen tai päätty-
neen avoliiton tai ettei enää
asu yhdessä aviopuolisonsa
kanssa.
Kun Kela saa asiakkaalta
tiedon muuttuneista asumis-
järjestelyistä, se selvittää, vai-
kuttaako tilanne johonkin asi-
akkaalle maksettavaan etuu-
teen ja pyytää tarvittaessa li-
sätietoja.
Muissa tilanteissa uudesta
osoitteesta ei tarvitse ilmoit-
taa Kelaan, vaan osoitteen-
muutos tehdään jatkossakin
Väestörekisterikeskukseen,
josta tiedot tulevat automaat-
tisesti Kelaan.
Tilinumeron, asiointikie-
len tai perhesuhteita koske-
vien tietojen muutos ei näy
asiakkaalle heti asiointi-pal-
velussa.
Ne käsitellään ensin Kelas-
sa, ja vasta sen jälkeen tiedot
päivittyvät palveluun. Säh-
köpostin ja puhelinnumeron
vaihto näkyy palvelussa tal-
lentamisen jälkeen.
Asiointipalvelu on osoit-
teessa
http://www.kela.!/asi-
ointi.
Palveluun kirjaudutaan
pankkitunnuksilla tai sähköi-
sellä henkilökortilla.
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32