Page 12 - Alueviesti_52

12

Perjantai joulukuun 28. 2007

Tomoko vietti

ikimuistoisen

joulun Suomessa

Maija Latva

Tokion miljoonakaupungin

vilinään ja runsaaseen kult-

tuuritarjontaan tottunut To-

moko Kuwayama on viimei-

sen parin kuukauden aikana

saanut kosketuksen täysin

toisenlaiseenmaailmaanÄet-

sässä. Kansainvälisen opetta-

janvaihto-ohjelman kautta

Suomeen kolmeksi kuukau-

deksi saapunut lukion eng-

lannin opettaja ihmettelee

Kinnalan Koukulla ihmeel-

listä hiljaisuutta. -Ja tähtitai-

vasta, sitä ei kotimaisemissa

näy, Tomoko ihastelee.

Suomesta Tomoko kiin-

nostui, kun kuuli suoma-

laisten menestymisestä PI-

SA -tutkimuksessa. PISA on

OECD-maiden tutkimus-

ohjelma, joka tuottaa tietoa

koulutuksen tilasta ja tulok-

sista sekä koulun ulkopuolel-

la tapahtuvasta oppimisesta.

PISA-ohjelmassa arvioidaan

15-vuotiaiden nuorten osaa-

mista matematiikassa, luon-

nontieteissä, lukutaidossa ja

ongelmanratkaisussa.

Vuoden 2003 tutkimuk-

sessa kävi ilmi, että suoma-

laisten perusopetuksen päät-

tövaiheessa olevien 15-vuoti-



aiden n orten mate atiikan

osaaminen on OECD-mai-

den parasta. Suomen kanssa

matematiikan osaamisessa

samalla tasolla ovat OECD-

maista Korea, Alankomaat

ja Japani sekä OECD:n ul-

kopuolisista maista Kiinan

Hongkong ja Liechtenstein.

Myös lukutaito on suoma-

laisnuorilla OECD-maiden

paras. PISA 2003-tutkimuk-

sessa neljä maata (Suomi, Ja-

pani ja Korea sekä OECD:

n ulkopuolinen maa Kiinan

Hongkong) erottui muita

tutkimukseen osallistuneita

maita paremmiksi luonnon-

tieteissä. Suomen sijoitus oli

ensimmäinen.

Suomalaisten nuorten on-

gelmanratkaisutaidot olivat

OECD-maiden toiseksi par-

haat. -Halusin tulla ottamaan

selvää opetusmenetelmistä,

jotka olenkin nyt vierailuni

aikana todennut hyviksi ja

toimiviksi, Tomoko pohtii.

Hän on opettanut ja tutustu-

nut opetukseen Äetsän kou-

lussa ja Sarkia-lukiossa sekä

jonkin verran myös Kiikan ja

Keikyän alakouluilla.

Suomalaisissa

ja japanilaisissa

paljon samaa

Tomoko valmistautui vierai-

luunsa huolellisesti ja tutus-

tui kirjallisuuden kautta Suo-

meen ja suomalaisuuteen.

-Suomalaisissa ja japanilai-

sissa on paljon samaa, hän

miettii. Esimerkeiksi hän

nostaa ahkeruuden ja täs-

mällisyyden.

Suomalainen ruokakin saa

Tomokolta kiitosta. -Pipa-

rit ovat herkkuani, hän pal-

jastaa. Sen sijaan mämmiä

hän ei kuvan nähtyään suos-

tu edes maistamaan, eikä ka-

lakukkokaan hänelle oikein

maistunut. -Perinteinen koti-

ruoka tuntuu olevan Tomo-

kolle kovasti mieleen, kertoo

Marja Koukku. Tomoko asuu

vierailunsa aikana kolmes-

sa tai neljässä äetsäläisper-

heessä ja joulun aikaa hän on

päässyt viettämään Koukun

maatilamatkailutilalla. -To-

mokosta on ollut valtavasti

apua ja olemme yhdessä val-

mistelleet joululounaita ja -

illallisia sekä muita tapahtu-

mia, Marja Koukku kertoo

iloiten. Tomoko sai viettää

ikimuistoisen, perinteisen

suomalaisen joulun isäntä-

perheessään. Koukulle jou-

lunviettoon saapui myös laa-

ja sukulaisten joukko. -Jou-

lukuusineen, kirkkoineen ja

joulupukkeineen tämä on

täysin erilaista kuin meillä

Japanissa, Tomoko kertoo.

Japanissa joulu ei ole perhe-

juhla, vaan lähinnä arkista

aherrusta. Sen sijaan uuden

vuoden juhlintaan Japanissa

satsataan, kutsutaan perhe

koolle ja valmistetaan perin-

teisiä herkkuja.

Japanilaisoppilailla

hiusvärit pannassa

Tomoko kertoo, että koulu-

kulttuurissa Suomen ja Ja-

panin välillä on paljonkin

eroja. -Japanissa oppilaat

pukeutuvat koulupukuun ja

hiusten värjäys on kiellet-

ty, hän luettelee hymyillen. -

Loma-aikoina oppilaat sitten

saattavatkin värjäillä hiuksi-

aan, mutta koulun alkaessa

pitää taas näyttää luonnol-

liselta, hän jatkaa. Opettaji-

en puhuttelu etunimillä on

myöskin japanilaista opetta-

jaa ihmetyttänyt, sillä hänen

kotimaassaan oppilaat käyt-

tävät muotoa ”opettaja Ku-

wayama”. Kaiken kaikkiaan

Suomessa koulumaailma on

vapaamielisempi kuin Japa-

nissa. Erityisen hienona asi-

ana suomalaisessa mallissa

Tomoko mainitsee ilmaisen

kouluruuan.

Suomeen vielä joskus

Sushia Tomoko ei ole vielä

ehtinyt kaipaamaan, kave-

reita ja poikaystävää sen si-

jaan hänellä on välillä ollut

ikävä.

-Ja omaa asuntoani, jo-

ka on Tokiossa hyvällä ja

keskeisellä paikalla, lähellä

kaikkea, hän lisää. Suomi on

kuitenkin vienyt palan japa-

nilaisen naisen sydämestä ja

hän uskoo ehdottomasti tu-

levansa vielä käymään. Sau-

nomista rakastava Tomo-

ko haluaisi joskus, valoisa-

na kesäyönä, pulahtaa ranta-

saunasta uimaan.

Japanissa oppilaat pukeutuvat koulupukuun ja esimerkiksi hiusten värjäys on kielletty. Kuvassa

Tomokon seurassa on kaksi hänen oppilastaan.

Kinnalan Koukun emäntä Marja Koukku opasti ulkolaista vierastaan suomalaiseen ruokaperin-

teeseen. Maatilamatkailutilalla oli joulun alla lukuisia joululounaita ja -illallisia, joissa Tomoko-

kin oli apuna.

Joulun harras tunnelma suomalaisessa maalaismaisemassa teki suuren vaikutuksen Tokion mil-

joonakaupungissa asuvaan Tomokoon.

Näyte Japani-Suomi -sanakirjan ruokaosiosta.

Tomokon tervehdys

kaikille Alueviestin lukijoille:

Hyvää uutta vuotta!

”

Piparit ovat

herkkuani.

”

Saunomista rakastava

Tomoko haluaisi joskus,

valoisana kesäyönä, pulahtaa

rantasaunasta uimaan.

Page 12 - Alueviesti_52_2007