19
Perjantai joulukuun 28. 2007
Erkki Petman
Johanna ja Reijo Oras ovat
Olivia -tyttärensä kanssa saa-
puneet joululomalle Suomeen,
kotiin Koskelle tietysti. Aivan
katkoton loma ei ole, sillä sen
aikana perhe tekee matkan
Pietariin ja viettää vielä viikon
loman !aimaassa ennenkuin
palaa talvikotiinsa Cagnes-su-
Mariin etelä-Ranskaan Väli-
meren rannalle.
Reijo Oras piipahti myös
Vammalan seudulla tiivistah-
tisen loman aikana ja kertoi
kuulumisia.
- Perheen elämän on su-
junut erinomaisesti Cagnes -
sur -Merissa. Olivia on käynyt
kansainvälistä englanninkie-
listä koulua ja on jo kolman-
nella luokalla ja puhuu erin-
omaista englantia ja ranskaa. -
On lahjakas likka, oppi kieliä
nopeasti, sanoo tyytyväinen
isä. Kaikki koulukaverit ovat
eri puolilta maailmaa tullei-
ta. Silti Olivia on intohimoi-
nen suomifani, Suomi on hä-
nen kotimaansa. Se ilmenee
mm. niin, että jos jossakin ar-
vostellaan pikkuisenkin jota-
kin Suomeen liittyvää, hän on
heti oikaisemassa. Olivia iha-
lilee suomalaista vesisadetta,
lumisadetta, suomalaista pak-
kasta ja suomalaista auringon-
paistetta. Vesisadekin on Suo-
messa parempaa kuin jossakin
muualla, mutta silti hän viih-
tyy Ranskassa oikein hyvin.
Olivialla on kouluun noin
viiden kilometrin matka. Tyt-
tö viedään kouluun samal-
la kun vanhemmat menevät
työskentelemään atelieriin.
Johannan ateljee on aivan
Nizzan keskustassa, valoisa ja
miellyttävä tila, jossa on hyvä
tehdä töitä. Se sijaitsee 1800-
ja1900 lukujen taitteessa ra-
kennetussa talossa ja löytyi il-
moituksen perusteella.
- Piti saada korkea ja avara
huoneisto, sain toimeksi etsiä
sellaisen, kertoo Reijo.
- Niskat vinossa etsin paik-
kaa muutaman kuukauden.
Vuokrausilmoitukset roik-
kuvat Ranskassa talojen par-
vekkeilla ja niiden perusteella
löytyi kulmahuoneisto, jossa
pohjoisen valo tulee suoraan
Johannan työhuoneessa maa-
laustelineelle.
Perheen varsinainen asun-
to on kerrostalossa. Asunnon
Orakset vuokrasivat tuttava-
perheeltä. - Siinä kävi hyvä
tuuri, kertoo Reijo. - Talo on
rantabulevardin, La Plagen
varrella. Uimaranta ihan koh-
dalla, ja ikkunasta näkyy ve-
nesatama. Ilmasto on tähän
aikaan Välimeren lauhkea tal-
vi-ilmasto, ei tule lunta eikä
pakkasia mutta sataa silloin
tällöin. Lämpötila oli alim-
millaan viime talvena + 6 as-
tetta, mutta nousee päivällä
12-19 asteen välille.
- Johanna on saanut mark-
kinoita auki Ranskassakin. Se
tuntuukin hyvältä, sanoo Rei-
jo, jonka työ Ranskassa on sa-
maa kuin Suomessakin, järjes-
tellä näyttelyitä ja tapaamisia.
Hänen työhuoneensa sijaitsee
samassa huoneistossa kuin
ateljee.
Reijo toteaa, että Johannan
töiden ensisijainen markki-
na-alue on luonnollisesti Suo-
mi, mutta että nyt Johanna on
saanut tilaustöitä myös Rans-
kasta.
Johannasta Ranskan
taiteilijaseuran jäsen
Johanna Oras on kutsuttu
Ranskan Taitelijaseuran (La
Société Nationale des Beaux-
Arts) jäseneksi noin vuosi
sitten. - Jäsenyys on otettava
kunniana, sanoo Reijo Oras.
Marraskuun lopulla ja jou-
lukuun alussa Johanna osal-
listui seuran suureen Art en
Capitale -näyttelyyn Grand
Palaisessa Pariisissa.Esillä oli
kaikkiaan 115:n seuran jäse-
nen maalauksia. Art en Capi-
tal esitteli tämän päivän maa-
laus-, kuvanveisto-, gra"ikka-
ja valokuvataidetta yli 2000 :
lta taiteilijalta tarjoten erin-
omaisen läpileikkauksen ai-
kamme taiteeseen. Johanna
Oras osallistui salonkiin maa-
lauksellaan ”Sinulle rakkaani”.
Joulukuussa Johannan töitä oli
jo seitsemännen kerran esillä
myös Caroussel Louvressa Pa-
riisissa.
Joululoman jälkeen Orak-
sen perhe saapuu Suomeen
pääsiäisen aikoihin, jolloin
Olivialla on lomaa. Kesäkuun
20. päivä tullaan sitten pi-
temmäksi aikaa, ja tänä aika-
na Johannalla on perinteinen
näyttely Porissa Porin jazzien
aikaan. Suomessa Johannan
töiden näyttely on lisäksi hei-
näkuun lopulla Haminassa.
Ensi joulukuussa on luvassa
erittäin suuri näyttely Orasten
ranskalaisessa kotikaupungis-
sa. Näyttelypaikka on Grimal-
din linna.
- Pori on meille erinomai-
nen näyteikkuna, sanoo Rei-
jo, sillä jazzien aikaan Porissa
käy poikkileikkaus koko Suo-
men kansasta.
Ranskassa asuminen on
Reijon mukaan palvellut ko-
ko perhettä. Olivia on saanut
kaksi uutta kieltä, Johanna on
saanut paljon uusia ideoita
maalauksiin, samoin uusia yh-
teyksiä eri gallerioihin ja myös
kansainvälisyyttä.
Reijolle asuminen Välime-
ren lmastossa on ollut erittäin
hyvä asia, sillä hänellä on ast-
ma.
Reijolle tehtiin viime ke-
väänä Suomen Turussa sydän-
leikkaus, joka onnistui hyvin.
Sydämestä poistettiin ylimää-
räinen hermorata, joka oli ai-
heuttanut rytmihäiriötä. Nyt
jälkituntemuksia ei ole.
Tiukka paikkakin oli leik-
kauksen aikana.
- Sydän otti ylikierroksia,
mutta sitten se loppui yhtäk-
kiä. En pelännyt kuolemaa,
vaan sitä että joutuisin luopu-
maan perheen lisäksi niin mo-
nesta mukavasta ihmisestä.
Marita Tuomisto vaihtaa vuosikymmentä
Erkki Petman
Urjalassa syntynyt, vahvasti
vammalalaistunut pankinjoh-
taja Marita Tuomisto täyttää
50 vuotta tämän vuoden vii-
meisenä päivänä. Turun kaup-
pakorkeakoulusta valmistu-
nut kauppatieteiden maisteri
on työskennellyt itse asiassa
koko työuransa Vammalassa.
- Yhden viikon ensin Vamma-
lan kaupungilla, sitten vienti-
sihteerinä ja konttoripäällik-
könä Finnmirrorilla yhteen-
sä seitsemän vuotta ja sitten
yli 20 vuotta kahdessa täkä-
läisessä pankissa. Säästöpan-
kissa aloittanut Tuomisto on
ollut jo pitkään Nordea Vam-
malan pankinjohtaja, jon-
ka alaisuuteen kuuluvat myös
pankin Punkalaitumen ja Äet-
sän konttorit.
Vammalaan hänet toi avio-
mies, Jyri-Pekka, jonka Marita
tapasi 33 vuotta sitten Punka-
laitumen Särkän kesätansseis-
sa. Aviossa pariskunta on ol-
lut jo 27 vuotta. Heillä on kak-
si poikaa, vanhempi 24- , nuo-
rempi 17-vuotias. Vanhempi
poika, tradenomi, on avioitu-
nut ja asettunut erityisopetta-
jaksi valmistuvan nuorikkon-
sa kanssa opiskelujen jälkeen
pysyvän tuntuisesti kotikau-
punkiinsa.
Marita Tuomisto kehuu
ihan tosissaan Vammalaa: -
Vammala ollut joka tavalla
kiva paikka. Joskus olen aja-
tellut muutakin työpaikkaa,
mutta tänne me jäimme. Tä-
mä on mukava paikkakunta.
Kaikkea on mitä ihminen tar-
vitsee, ja lähellä on tarjolla li-
sää palveluita.
Marita Tuomistolle tuli vii-
me keväänä 20 vuotta täyteen
pankkialalla. - Silloin alkoi
Puistokadun päästä päähän
juokseminen, kertoo päivän-
sankari ja selvittää silloista ti-
lannetta: - Kun menin pank-
kiin töihin , samana päivänä
Tyrvään Säästöpankki muut-
tui Tyrvään Aluesäästöpan-
kiksi, sillä siihen liitettiin Kii-
kan Säästöpankki. Pankki laa-
jeni edelleen, kun siihen yh-
distyivät ensi Keikyän, sitten
Punkalaitumen ja Mouhijär-
ven Säästöpankit ja siitä tu-
li Etelä-Satakunnan Säästö-
pankki.
Etelä-Satakunnan Sääs-
töpankkiin Marita Tuomis-
to meni hallintopäälliköksi,
jonka tehtäväkenttään kuu-
luivat pankin talous, henki-
löstö ja kiinteistöt. - Näitä
tehtäviä hoidin koko ajan sii-
hen asti kunnes säästöpankki
pilkottiin. Vuonna 1990 mi-
nut nimitettiin pankinjohta-
jaksi ja työhön tuli asiakaspal-
velua enemmän.
Parina viimeisenä vuonna,
Suomen Säästöpankin aika-
na, pankinjohtajana oli Kei-
jo Huuhka, Marita Tuomisto
toimi kakkosjohtajana.
Sitten oltiin jo syvällä la-
massa. Lokakuussa 1993 sääs-
töpankki pilkottiin ja tapahtui
paljon. Konttoreita oli vielä yli
kymmenen, vaikka niitä oli lo-
peteltu jo aiemminkin. Säästö-
pankin Vammalan pääkontto-
ri meni Yhdyspankille, muut
konttorit eri osuuspankeille.
Nordean Äetsän konttori syn-
tyi Yhdyspankista, Kansallis-
Osake-Pankista ja säästöpan-
kista.
Vammalassa, sitten kun
Merita syntyi vuonna 1995,
Yhdyspankki ja säästöpankki
olivat jo yhtä, ja kokonaisuu-
teen yhdistyi silloinen Kan-
sallis-Osake-Pankki. Meri-
tan Vammalan johtajaksi tuli
Mauri Paunila, ja pankin pal-
veluksessa oli vielä myös KOP:
n johtajana toiminut Veikko
llvesmäki.
- Sanotaan niin että Paunila
edusti vanhaa Yhdyspankkia,
Ilvesmäki Kansalllispankkia
ja minä säästöpankkia. - Se oli
mielenkiintoista aikaa, sanoo
Marita Tuomisto: - Kun edelli-
nen pankkifuusio oli syntynyt
vain vuotta aiemmin, kysees-
sä oli samalla kolmen erilai-
sen pankkikulttuurin yhteen-
saattaminen.
Paunila siirtyi sittemmin
Meritan alueellisiin tehtäviin
Nokialle ja on nykyisin Tam-
pereella pankin Kyttälän kont-
torin johtaja. Ilvesmäki jäi
eläkkeelle, ja Marita Tuomis-
tosta tuli pankinjohtaja.
Sitten Nordea Vammalaan
yhdisteltiin hallinnollisesti
ensin Äetsä ja vuoden kulut-
tua Punkalaidun 2000-luvun
alkupuolella. Nyt tilanne on
se, että Marita Tuomistolla on
vastuullaan Vammala, Äetsä ja
Punkalaidun.
Hän toteaakin: - Kun aja-
tellaan nyt tätä Sastamala-
hanketta, niin me päädyim-
me tähän tulemaan hallinnol-
lisesti jo monta vuotta sitten.
Mouhijärvellä ei ole konttoria,
mutta mouhijärveläiset Nor-
dean asiakkaat asioivat Vam-
malassa.
Marita Tuomisto sanoo pi-
tävänsä eri pankkien välistä ti-
lannetta seudulla nyt vakaana:
- Meillä kaikilla on oma mark-
kinaosuutemme ja kilpailem-
me hyvässä hengessä hinnoilla
ja palveluilla. Tämä on asial-
lista ja rehtiä kilpailua samalla
alalla toimivien kesken.
Hän sanoo myös, että on
ylpeä pankkinsa asiakaskun-
nasta:
- Se edustaa hyvin paik-
kakunnan asiakasrakennet-
ta, yksityishenkilöiden osal-
ta kaikkia ikäluokkia vauvas-
ta vaariin ja yritysten osalta
eri toimialoja. Yrityspuolella
olemme markkinajohtaja.
- On lapsia ja nuoria, jois-
ta toivomme tulevaisuuden ai-
kuisasiakkaita, on työssä käy-
viä ja eläkeläisia. Kun maata-
loudella ei Nordealla yleensä
ole kovinkaan isoa markkina-
osuutta, niin meillä se on mer-
kittävä. Meillä on myös pank-
kineuvoja, joka on erikoistu-
nut maatalouteen.
Asiakkaitten tapa asioida
pankissa on muuttunut rajus-
ti vähän yli kymmenessä vuo-
dessa.
- Kun me keväällä 1996
muutimme vanhaan KOP:n
tilaan ja oltiin kaikki samassa
paikassa, meillä kävi noin tu-
hat asiakasta päivässä. Nyt käy
noin 200 päivässä. Asiakkaat
hoitavat perinteisiä pankki-
asioita nykyaikaisesti verkos-
sa. Pankkityökin on muuttu-
nut niin että kutsumme itse
asiakkaita palveluneuvottelui-
hin. Kun on puolin ja toisin ai-
kaa, on hyvä mennä kaikki ti-
lanteet läpi. - Ei enää niin että
tupsahdetaan kadulta hoita-
maan yhtä asiaa vaan keskus-
tellaan kunnolla.
Marita Tuomiston lem-
piharrastus on lukeminen.
- Olen yksioikoinen ja kriit-
tinen, luonnehtii päivänsan-
kari makuaan ja lisää olevan-
sa “dekkarihullu”. Keittokirjat
ovat myös hänen mieliluke-
mistaan, joten harrastuksista
yksi, ruoanlaitto, rakentaa ko-
konaisuutta tältä osin.
Sauvakävelykin täytyy mai-
nita, sillä sen merkitys on tär-
keä Marita Tuomistolle. - Ke-
sällä 2006 sairaus vei vähäksi
aikaa kyvyn kävellä. Se pysäyt-
ti. Liikuntaharrastukseni on
omanlaista, mutta saan tehdä
tietyt liikesarjat ja olen toistai-
seksi selvinnyt hyvin.
Marita Tuomisto ei lähde syntymäpäiviään “pakoon”. - En ole poissa vaan tarjoan asi-
akkaille kahvit uudenvuodenaattona. Pankki on auki Vammalassa kello 10-13.
Orakset pikavisiitillä kotimaassa
Johanna Oras osallistui Ranskan taiteilijaseuran suureen näyttelyyn tällä työllä: “Sinulle rakkaani”
Ranskassa asuminen on hyödyttänyt meitä kaikkia, sa-
noo Reijo Oras.
Vaalea taiteilija Pohjolasta on saanut auki markkinoita
myös Ranskaan.
1...,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18 20,21,22,23,24,25,26,27,28,29,...32