Page 10 - Alueviesti_8

10

Keskiviikko helmikuun 20. 2008

O

len aidosti iloinen ja kiitollinen siitä, että tä-

män vuoden yhteisvastuukeräyksen suoma-

lainen saaja on kehitysvammainen lähim-

mäisemme. Minulla on ollut onni ja suuri ilo saada

työskennellä ja toimia yhdessä monen hienon kehi-

tysvammaisen kanssa. Olemme toimineet yhdessä va-

paaehtoistyön puiteissa, ja olen myös saanut olla heidän

opettajansa. Voin kuvata kehitysvammaista ihmistä sa-

noilla aito, toisesta ihmisestä välittävä, herkästi tunteva

ja pienestä iloitseva.

Jokainen kehitysvammainen on yksilö. Kehitysvammai-

suus on vain yksi ominaisuus hänessä. Vaikka ajatus ei

aina kulje, kuten meillä niin sanotuilla terveillä, niin

sydän ja tunteet voivat toimia meitä paljon paremmin.

Tästä hyvä esimerkki on kokemukseni heidän opettaja-

naan. Kun oppitunti loppui, oppilaat kiittivät oppitun-

nista. Tämä ei ole kovin yleistä muiden nuorten kou-

lussa.

Niinpä kun kehitysvammainen oppii jonkun työn, jo-

hon hän on sopiva, hän tekee sen innolla ja tunnollises-

ti. Hän iloitsee, kun voi olla hyödyllinen kansalainen.

Monet kehitysvammaiset ovat saaneet ammattikoulu-

tusta, mutta jostain syystä työpaikkoja ei tahdo löytyä.

Onkohan meidän terveiden ajatelussa jotain vikaa? On-

ko tehokkuus liian tärkeä arvo, ja ihmisen onni unoh-

tuu?

Kun työyhteisössä työskentelee vajaakykyinen työnte-

kijä, koko työyhteisö hyötyy. Opimme huomaamaan,

että maailmassa on muitakin arvoja kuin raha ja tehok-

kuus. Työllistämällä vammainen ihminen ja arvosta-

malla häntä tasavertaisena työtoverina maailmanku-

vamme pehmenee ja alamme arvostaa muitakin kuin

kaupallisia tehokkuuden arvoja.

Jotta työtoiminta lähtisi hyvin liikkeelle, tarvitaan tuki-

joita ja vammaisen henkilön työhön perehdyttäjiä. Tar-

vitaan myös niitä ihmisiä, jotka puhuvat vammaisten

ihmisten puolesta ja pitävät inhimillisyyden arvoja tär-

keinä.

Minulla on muutama hyvä esimerkki kehitysvammai-

sista ystävistäni, jotka ovat löytäneet paikkansa avoi-

milta työpaikoilta. Eräs heistä työskentee päiväkodis-

sa auttaen keittiössä ja touhuten yhdessä lasten kanssa.

Toinen taas ilahduttaa vanhuksia vanhainkodissa. Eräs

tuo liikkeen pihalta sinne jätettyjä ostoskärryjä, joku la-

jittelee palautettuja pulloja. Vaikka työ ehkä tuntuu yk-

sitoikkoiselta, niin näille ihmisille se merkitsee työtä,

jota tehdään ”oikeassa” työpaikassa.

Toimintakeskuksilla, joissa kehitysvammaiset työsken-

televät monenlaisissa töissä esimerkiksi alihankintatöi-

tä tehden, on oma tärkeä tehtävänsä. Niiden etu on sii-

nä. että voi työskennellä vertaisryhmänsä kanssa, on

ystäviä

Tärkeätä on, että ihminen, terve tai vammainen, tuntee

itsensä arvokkaaksi ihmiseksi. Toivottavasti yhteisvas-

tuukeräyksen tuotolla mahdollisimman moni kehitys-

vammainen voisi työllistyä myös avoimille työmarkki-

noille. Toivottavasti nyt, kun kehitysvammaisten asiaa

pidetään esillä, alamme arvostaa kaikkia ihmisiä tasa-

vertaisina ja näemme erilaisuuden rikkautena.

Pirkko Lahtinen

Yhteis-

vastuu-

keräyksen

tiimoilta

Huittinen, Kokemäki, Vampula

Porsaiden nääntymistautia Satakunnassa

Suomen toinen PMWS -tapa-

us on vahvistunut 850 emakon

sikalassa Länsi-Suomessa si-

katiheällä alueella. Tilan seit-

semän kontaktisikalaa sijait-

sevat Huittisissa, Kokemäellä,

Vampulassa ja Akaassa. Diag-

noosi on vahvistettu Evirassa.

PMWS

eli

Postwea-

ning Multisystemic Wasting

Syndrome, suomeksi ”Por-

saiden vieroituksen jälkeinen

monisyinen nääntyminen” on

sairaus, jonka aiheuttaa sian

sirkovirustyyppi 2, toiseksi ke-

vein virus suu- ja sorkkatauti-

viruksen jälkeen.

Oireyhtymän kehittymi-

seen tarvitaan sirkovirus, joka

aktiivisesti lisääntyy. Kaikki

sirkovirusta kantavat eläimet

eivät sairastu, vaan tarvitaan

myös muita altistavia tekijöitä

laukaisemaan viruksen lisään-

tyminen. Kun näin tapahtuu,

virusta erittyy ympäristöön

suuria määriä. Kaikkia altista-

via tekijöitä ei vielä tunneta.

Virus säilyy hyvin ympä-

ristössä, kestää 60 asteen kuu-

mennusta 30 minuuttia ja säi-

lyy pH-alueella 3-9.

Ensimmäinen virallises-

ti tunnistettu tautitapaus to-

dettiin vuonna 1991 Kana-

dassa.

Tautia on raportoitu tähän

mennessä mm. USA:sta, Aasi-

asta ja useimmista Euroopan

sikatalousmaista (Ranska, Es-

panja, Hollanti, Belgia, Saksa,

Italia, Iso-Britannia sekä useat

Itä-Euroopan maat) myös Uu-

desta-Seelannista.

Tanskassa vuodesta 2000

alkaen varmistettu useilla sa-

doilla tiloilla.

Norjassa 2003 havaittiin 2

tilalla, joista siat hävitettiin.

Ruotsissa ensimmäiset ta-

paukset v. 2003, jonka jälkeen

syndrooma on vahvistettu

usealla kymmenellä tilalla ja

n. 100 tilaa on epäilyksen alla.

Tautitapauksia ei ole ennen

viime joulukuuta todettu Suo-

messa, mutta epäilyjä on ollut

muutamia vuosittain.

Sairastuvuus on sikalassa

yleensä alhainen, mutta sai-

rastuneiden kuolleisuus saat-

taa olla korkea. Vieroitetuista

porsaista voi kuitenkin jopa

50 % sairastua ja näistä 20-80

% kuolla.

Sairastuneille eläimille ei

ole olemassa mitään hoitoa,

ainoa toimintatapa on ennal-

taehkäisy.

8. ja 9. luokkalaisten papilloomavirus-

rokotetutkimus jatkuu kevään ajan

Viime lokakuussa alkaneeseen

HPV- eli papilloomavirusro-

kotetutkimukseen on osallis-

tunut jo 14 000 yläasteikäistä

tyttöä ja poikaa. Tavoitteena

on, että toukokuun loppuun

mennessä tutkimukseen on

ottanut osaa 21 000 vuosina

1992-1993 syntynyttä nuorta.

Tutkimuksessa ovat muka-

na myös Vammalan, Huittis-

ten ja Äetsän nuoret, joiden

rokotuksia hoitaa tutkimus-

hoitaja Airi Lehtinen. -Alu-

eellani on noin 750 8.-9. luok-

kalaista. Näistä tutkimukseen

on ilmoittautunut tähän men-

nessä vähän yli 300. Tavoite

olisi saada 70 prosenttia ikä-

ryhmästä mukaan, joten vie-

lä tarvittaisiin vapaaehtoisia,

Lehtinen sanoo.

Tänä keväänä kutsukirje

tutkimukseen on lähtenyt uu-

destaan 8. ja 9. luokkalaisten

huoltajille. Lukuvuonna 2008-

2009 kutsut lähetetään 7. ja 8.

luokkalaisten huoltajille.

Suoja lähes 100

prosenttia

Annettavalla rokotteella vas-

ta-ainetasot saadaan nouse-

maan satakertaisesti verrat-

tuna sairastettuun infektioon.

Rokotteen antama suoja on

tutkimushoitaja Airi Lehtisen

mukaan ollut tehokas: 95-100

prosenttia. -Sivuvaikutuksia

tähän rokottamiseen ei ole

liittynyt yhtään enempää kuin

muuhunkaan rokottamiseen,

Lehtinen muistuttaa. Hepatiit-

ti A-rokotteen saaminen ei ole

tutkimuksen este, ja hepatiit-

ti B-rokotteen saaneita pyyde-

tään osallistumaan tässä vai-

heessa passiviseen tutkimuk-

sen seurantaryhmään.

Kansanterveyslaitoksen

Lasten ja nuorten terveyden

osasto tutkii yhdessä Helsin-

gin ja Tampereen yliopistojen

ja Väestöliiton kanssa roko-

tusten, seulonnna ja valistuk-

sen hyötyä nuorten seksitau-

tien torjunnassa.

Samalla kun tutkitaan

mahdollisuuksia

poistaa

HPV-infektiot tehokkaalla ja

turvallisella rokotteella, tut-

kitaan miten vaikuttaa kla-

mydian esiintyvyyteen seu-

lontojen avulla.

K-Plussakortti

346 922 pirkanmaalaiselta

Pirkamaan K-ryhmän vähit-

täismyynti oli 680,1 miljoonaa

euroa vuonna 2007 ja se kas-

voi 3,1 % viime vuoteen ver-

rattuna.

K-Plussa-talouksia on Pir-

kanmaan alueella kaikkiaan

165 606 kpl.

Keväällä 2007 käynnistynyt

yhteistyö Osuuspankin kanssa

synnytti uuden K-Plussa-kor-

tin, joita on nyt 346 922 pir-

kanmaalaisella.

Pirkanmaan K-ryhmän vä-

hittäismyynnit vuonna 2007

olivat: K-ruokakaupat 425,3

M", K-rautakaupat 102,5 M",

K-maataloudet 30,3 M" ja

muut 122,1 M".

Muihin toimintoihin lue-

taan Anttilat, autokauppa, ko-

nekauppa, urheilukaupois-

ta Budget Sport, Intersportit

ja Kesportit. Indoor Groupin

Askot ja Sotkat, Mustat Pörs-

sit, K-kenkäkaupoista K-ken-

gät ja Andiamot sekä Tähti-

Optikko -liikkeet.

K-ryhmän kauppoihin

yli 20 miljoonan

investoimmit

Vuonna 2007 Kesko investoi

Pirkanmaan kauppapaikkoihin

yli 20 M". Vuoden 2008 aikana

investointitahti kiihtyy. - Ylöjär-

ven Elovainion K-citymarketin

rakennustyöt ovat jo alkaneet

ja Tampereen Koiliskeskuksen

K-citymarketin rakennustöi-

hin päästäneen vielä kuluvan

vuoden aikana. Tampereen Lie-

lahhteen rakennetaan uusi Ko-

din Ykkönen ja Kangasalan K-

supermarketin tavoitteena on

avautua asiakkailleen ennen

joulua 2008. Näiden investoin-

tien odotetaan merkittävästi

kehittävän K-ryhmän myyntiä

Pirkanmaalla, kertoo Pirkan-

maan aluejohtaja Jari Alanen.

Pirkanmaan Lähivakuutuksen

kulunut vuosi oli menestyksellinen

Pirkanmaan Lähivakuutus jat-

koi viime vuonna vahvaa kas-

vuaan sekä markkinaosuudel-

la että toiminnan tuloksella

mitattuna. Yhdistyksen mak-

sutulo kasvoi ja vakuutustoi-

minnan kannattavuus pysyi

hyvänä.

Vakuutusmaksutulo nou-

si viime vuonna 12 miljoo-

naan euroon, josta kasvua

edelliseen vuoteen oli n. 5,0

%. Maksutulon kasvun myö-

tä Pirkanmaan Lähivakuutus

vahvisti edelleen asemiaan

Pirkanmaalla.

Vakuutustoiminnan kan-

nattavuutta kuvaava yhdistet-

ty kulusuhde oli 87 %. Tämä

tarkoittaa sitä, että vakuutus-

maksut riittivät kattamaan va-

hingoista ja vakuutustoimin-

nan hoitamisesta aiheutuneet

kulut. Myös yhdistyksen si-

joitustoiminta onnistui hyvin.

Sijoitusmarkkinoiden heikke-

nemisestä huolimatta vuoden

2007 sijoitustuotot nousivat

400 000 euroon. Yhdistyksen

liikevoitto oli 1041 280 euroa

ja tilikauden tulos 344 766 eu-

roa, joka on Pirkanmaan Lä-

hivakuutuksen pitkän histori-

an toiseksi paras tulos.

Hallituksen puheenjohta-

ja Olli Vihanta toteaa viime

vuoden osoittaneen, että Lähi-

vakuutuksen palvelustrategia

on toimiva, eikä paikallisuu-

teen ja hyvään lähipalveluun

perustuvaa toimintamallia ole

syytä muuttaa. Myös ennakoi-

va sijoitusstrategia auttoi vält-

tämään sijoitusmarkkinoiden

riskit. Lähiryhmän vahvis-

tuminen sekä uudet yhteis-

työkumppanit antavat aiheen

odottaa menestystä myös jat-

kossa.

Toimitusjohtaja Pentti Kuu-

selan mukaan viime vuotta

voidaan luonnehtia hyväksi.

-Vuosi oli vakuutusken-

tässä haastava ja vastauksena

kilpailun haasteisiin Lähiva-

kuutusryhmässä toteutettiin

useita merkittäviä muutoksia,

kuten esimerkiksi yhteistyön

tiivistyminen säästöpankki-

en kanssa, joka kulminoitui

yhteisen henkivakuutusyhtiö

Duon perustamiseen. Uuden

yhtiön myötä voimme tarjo-

ta oman nykyaikaisen turvan

kaikilla vakuuttamisen osa-

alueilla. Lisää etuja asiakkail-

lemme tarjoaa myös yhteis-

työmme Tradekan kanssa,

jonka ansiosta Lähivakuutuk-

sen vakuutustuotteet ovat nyt

Tradekan bonusjärjestelmän

piirissä.

Pirkanmaan Lähivakuu-

tuksen tämän hetken tilan-

netta kuvaa vahva usko tule-

vaisuuteen. Me onnistuimme

vahvistamaan asemiamme ja

saamaan paljon uusia asiak-

kaita. Viime vuosien hyvä tu-

loksemme osoittaa, että asi-

akkaat haluavat edelleenkin

henkilökohtaista vakuutus-

palvelua. Menestys lisää us-

koa siihen, että vahva panos-

tuksemme palvelumme kehit-

tämiseen kannattaa, Kuusela

toteaa.

Suomen kolmanneksi

suurin vakuutusyhtiö

Viime vuosi oli Lähivakuu-

tukselle nopean kasvun aikaa.

Vammalan Lähivakuutuksen

toiminnan yhdistäminen Pir-

kanmaahan onnistui hyvin.

Paikallisesti Paras -valmennus

sekä entistä aktiivisempi toi-

mintatapa ovat myös tuotta-

neet tulosta.

Voimakas kasvu sekä Vam-

malan liittyminen mukaan

Pirkanmaan Lähivakuutuk-

seen on nostanut vakuutus-

maksutulot yli 12 miljoonaan

euroon, mikä tekee Pirkan-

maan Lähivakuutuksesta Suo-

men kolmanneksi suurimman

vakuutusyhdistyksen. Tämä

antaa vahvan pohjan toimin-

nan kehittämiselle jatkossa-

kin.

Pirkanmaan Lähivakuu-

tusyhdistys on yksi 85 Lähiva-

kuutus-ryhmään kuuluvasta

paikallisesta lähivakuutusyh-

distyksestä. Se palvelee asiak-

kaitaan kaikissa vakuuttami-

seen liittyvissä kodin, maa-

tilan ja yritysten riskienhal-

linta-asioissa ja tarjoaa myös

ajoneuvojen rekisteröintipal-

veluja.

Yhdistys toimii 23 kunnan

alueella 36 henkilön voimin.

Pirkanmaan Lähivakuu-

tusyhdistyksen kokonaisva-

kuutusmaksutulo vuonna

2007 oli 12,0 miljoonaa eu-

roa.

S-market Vammalan rakentaminen suurempia investointikohteita

Lähikauppa voimakkaassa kasvussa Pirkanmaalla

Pirkanmaan Osuuskaupan hy-

vä kehitys jatkui vuoden 2007

aikana. Liikevaihdon kasvu ja

suunnitelmien mukainen tu-

lostaso mahdollistivat toimi-

paikkaverkoston kehittämisen

ja asiakasomistajien ennätys-

suuren taloudellisen huomi-

oimisen.

Osuuskauppa panosti vuon-

na 2007 palveluverkoston ke-

hittämiseen yhteensä 35,1 milj.

euroa eli 7,2 prosenttia liike-

vaihdosta. Edellisenä vuonna

käyttöomaisuusinvestoinnit

olivat 26,5 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupassa tär-

keimmät investoinnit olivat

S-market Virtain ja S-market

Vammalan uusien liikekiinteis-

töjen rakentaminen, uusien S-

market Hervannan, S-market

Pendoliinon ja S-market Kau-

kajärven kalustaminen sekä S-

market Valkeakosken ja Kanga-

salan Prisman laajennukset.

Pirkanmaan Osuuskau-

pan liikevaihto vuonna 2007

oli 487,5 milj. euroa, jossa oli

kasvua edelliseen vuoteen 44,1

milj. euroa (+9,9 %). Kaikki

toimialat kasvattivat liikevaih-

toaan edelliseen vuoteen ver-

rattuna. Liikevaihdon kasvua

vauhdittavat vuoden aikana

tehdyt investoinnit toimipaik-

kaverkostoon, asiakasomista-

jamäärän voimakas kasvu ja

kokonaisedullinen hinnoittelu.

Osuuskaupan päivittäis-

tavarakauppa kävi toimialan

yleistä kehitystä paremmin.

Päivittäis- ja käyttötavarata-

varakaupan liikevaihto oli yh-

teensä 396,0 miljoonaa euroa,

jossa oli lisäystä 9,5 prosenttia

edelliseen vuoteen verrattuna.

Päivittäistavarakaupan myynti

kasvoi 11,6 prosenttia. Osuus-

kauppa kasvatti edelleen päi-

vittäistavarakaupan markki-

naosuuttaan, vuonna 2006

osuus oli 33,5 prosenttia.

Suurin liikevaihdon kas-

vu oli ABC-liiketoiminnassa

(+13,5 %).

Vuoden 2008 investoinnit

ovat suunnitelmien mukaan

noin 40 milj. euroa.

Suurimmat investointikoh-

teet ovat S-market Vamma-

lan rakentamisen loppuun-

saattaminen, S-market Lin-

nainmaan muutos Prismaksi,

ABC Kalevan rakentaminen,

Tampereen Sokos-kiinteis-

tön peruskorjauksen seuraa-

va vaihe ja Pälkäneen ja Ur-

jalan S-marketien rakentami-

sen aloitus.

Suojeluohjelmakohteet on

pääosin toteutettu Pirkanmaalla

Valtioneuvoston vahvistamien

vanhojen luonnonsuojeluoh-

jelmien ja Natura 2000 -ver-

kostoon sisältyvien aikaisem-

piin suojeluvarauksiin kuulu-

mattomien alueiden toteutus

Pirkanmaalla on loppusuoral-

la. Suurin osa ohjelmiin kuu-

luvista kohteista on toteutettu

kokonaan tai lähes kokonaan.

Pirkanmaa sai vuoden 2007

aikana 583 hehtaaria uusia

luonnonsuojelualueita (mu-

kaan lukien luonnonsuojeluoh-

jelmat, Natura 2000 -verkoston

ja METSO-ohjelman). Pääpai-

no suojelualueiden hankinnas-

sa ja rauhoittamisessa oli lin-

tuvesissä, joita suojeltiin kaik-

kiaan noin 258 hehtaaria. Soi-

densuojeluohjelmaan kuuluvia

alueita suojeltiin noin 42 heh-

taaria, lehtojensuojeluohjel-

maan ja rantojensuojeluohjel-

maan kuuluvia alueita yhteensä

noin 3 hehtaaria ja Natura 2000

-verkostoon sisältyviä aikai-

sempiin suojeluvarauksiin kuu-

lumattomia alueita 140 hehtaa-

ria. Maanomistajien METSO-

suojeluun tarjoamista alueista

suojeltiin noin 130 hehtaaria.

Lisäksi ympäristöministeriön

hallintaan siirtyi perintönä Pir-

kanmaan alueelta noin 10 heh-

taarin lehtoalue.

Pirkanmaan ympäristö-

keskus toteutti luonnonsuo-

jeluohjelmia ja Natura 2000 -

verkostoa yhteistyössä Metsä-

hallituksen kanssa 17 kohtees-

sa. Yksityismaita rauhoitettiin

luonnonsuojelualueiksi 266

hehtaaria. Yksityisiltä maan-

omistajilta hankittiin valtion

omistukseen 177 hehtaaria

maata. Rahaa suojeluun käy-

tettiin noin 234000 euroa, mikä

sisältää kauppahinnat, rauhoi-

tuskorvaukset ja perintömaan

arvon. Vaihtomaata käytettiin

noin 116 000 euron arvosta.

Luonnonsuojeluohjelmiin

ja Natura 2000 -verkostoon

kuuluu suojelupäätöstä odot-

tavia yksityismaita vielä noin

550 hehtaaria. Osa kohteista

on tarkoitus toteuttaa vuoden

2008 aikana ja osa jää odotta-

maan kaavoituksen valmistu-

mista.

Suojelu eteni hienosti

myös METSO-

rahoituksella

Etelä-Suomen metsien moni-

muotoisuusohjelmassa (MET-

SO) on osoitettu ympäristömi-

nisteriölle vuosittain määrära-

haauusienmetsiensuojelualuei-

den hankkimiseen ja pysyvään

rauhoittamiseen. Näillä määrä-

rahoilla ostettiin Pirkanmaan

alueella maanomistajien suoje-

luun tarjoamista alueista kuusi

määräalaa yhteispinta-alaltaan

noin 59 hehtaaria ja perustet-

tiin 11 yksityismaan luonnon-

suojelualuetta yhteispinta-alal-

taan noin 71 hehtaaria.

Page 10 - Alueviesti_8_2008