Page 7 - Alueviesti_8_2008

7 Keskiviikko helmikuun 20. 2008
Pauliina Parto
Kun mies ei enää pysty hillit-
semään vihanpurkauksiaan,
kun hän toistuvasti vähättelee,
haukkuu ja ylenkatsoo kump-
paniaan ja mahdollisesti myös
lapsiaan, pitää käyttöön ottaa
järeät aseet. Ensi- ja turvakotien
liitto on jäsenyhdistyksineen
tuottanut vuodesta 1994 saakka
Jussi-työtä, joka on tarkoitettu
lähisuhdeväkivaltaa harjoitta-
ville miehille. Jussi-työntekijät
ovat kaikki miehiä, jotka puhu-
vat asiakkailleen luottamuksel-
la kuin mies miehelle, pureu-
tuen siihen, miksi asiakas on
väkivaltainen. -Usein henkilön
omasta lapsuudesta löytyy vä-
kivaltaisia malleja, joita sitten
sovelletaan omassa elämässä,
sanoo porilainen Jussi-työnte-
kijä Tero Stenbacka. Hän kertoi
lähisuhdeväkivallasta viime vii-
kolla Vammalassa.
Riidat kuuluvat jokaiseen
parisuhteeseen, mutta väki-
valta ei. Stenbackan mukaan
riitojen ja väkivallan ero on
hämärtynyt monen mielessä.
-Väkivaltaan tarvitaan vain
yksi, riitaan aina kaksi. Väki-
vallassa on kysymys halusta
pakottaa toinen omaan tah-
toonsa.
Asiakkaita
laidasta laitaan
Stenbacka muistuttaa toistuvas-
ti, että väkivalta on paljonmuu-
takin kuin hakkaamista, joksi
se yleensä mielletään. Hän on

kohdannut Jussi-työssään liu-
dan erilaisia väkivallan muoto-
ja: fyysistä, henkistä ja seksuaa-
lista väkivaltaa, uhkailua, pelot-
telua, eristämistä ja lapsen käyt-
tämistä väkivallan välineenä.
-Väkivaltaa voi tehdä toiselle
sanaa sanomatta ja kättä käyttä-
mättä. Itse asiassa väkivalta on
usein kaikkea muuta kuin lyö-
mistä, mies korostaa. -Sekin on
väkivaltaa, kun vähättelee toi-
sen ihmisarvoa. Kun kävelee
ohi katsomatta edes päin.
Lähisuhdeväkivalta mielle-
tään yleensä alempien sosiaa-
liluokkien ongelmaksi. Sten-
backalla on kuitenkin ollut
asiakkaita kaikista ammatti-
ryhmistä aina papista polii-
siin. Hän muistuttaa, etteivät
rantojen miehet kaipaa Jussi-
työntekijän apua, sillä heillä
harvoin on perhettä, jota koh-
della kaltoin.
Uhri ei ole syypää
Myytti on myös se, että uhri
olisi jollain tavoin syyllinen
väkivaltaisesti käyttäytyvän
ongelmiin. -Nainen saattaa
ajatella, että okei, nyt mäkätin
vähän liikaa, kai se lyöminen
oli ihan oikein. Vaikkei mä-
kättäminenkään mukavaa ole,
niin turpaan veto ei ole kos-
kaan sallittua.
Väkivaltaisuuden sykli
kiertää samaa kaavaa pahim-
millaan toistuvasti. Ensin kas-
vaa jännite ja nainen alkaa pe-
lätä. Seuraavaksi mies räjähtää
ja hyökkää, saa naisen pelkää-
mään ja tuntemaan fyysistäkin
kipua. Mies vähättelee tapah-
tunutta ja kieltää sen, kunnes
nainen syyttää siitä itseään. -
Sen jälkeen alkaa niin sanot-
tu kuherruskuukausivaihe,
jolloin mies lupaa, ettei enää
koskaan tee mitään. Nainen
on toiveikas, ajattelee että nyt
se on loppu, Stenbacka kuvai-
lee. Valitettavasti naisen toive
on usein täysin turha. -Kierre
jatkuu edelleen, ja usein väki-
valta vaan rankkenee.
Ongelmista puhuttava
Jussi-työntekijän asiakkaista
puolet ottavat Stenbackaan it-
se yhteyttä, mutta loput ohja-
taan keskusteluun lastensuo-
jelun tai turvakotiin tulleen
naisen kautta. -On hieno asia,
että miehet tarttuvat itse toi-
meen. He ovat ehkä nähneet
lehti-ilmoituksen, mutustel-
leet sitä pari päivää ja tarttu-
vat sitten puhelimeen. Miehet
tarvitsevat usein aikaa ja asi-
an kelaamista ennen toimeen
ryhtymistä, Stenbacka muis-
tuttaa.
Hän tapaa asiakkaansa yk-
siössä, jossa keitellään kahvia
ja jutustellaan.
-Miehen kuunteleminen on
tärkeää. Saada selville se, mi-
kä häntä painaa. Tehtäväni on
kulkea miehen rinnalla ja et-
siä korvikkeita ongelmatilan-
teisiin. Usein keskustelussa
kuoriutuu esiin muitakin on-
gelmia, kuten alkoholi. Lisäk-
si miehet saavat ”kotitehtäviä”,
kuten pyynnön verkostokar-
tan luomisesta.
-Miehen on vaikea kohdata
väkivaltaisuuttaan. Hän ei näe
yhteyttä oman väkivaltaisuu-
tensa ja muun perheen hyvin-
voinnin välillä. Väkivaltaiset
miehet ovat usein charmant-
teja ja hyviä puhumaan. Heil-
le puolison avunhuuto mer-
kitsee suunniteltua salaliittoa
heitä itseään vastaan.
Stenbacka muistuttaa, että
jotain on tehtävä, mikäli vä-
kivaltaisesta käyttäytymisestä
haluaa eroon. -Ongelmat ei-
vät lähde puhumatta, niitä ei
voi vaan painaa villaisella.
Jussi-työntekijä Tero Stenbacka:
Toista voi vahingoittaa kättä
käyttämättä ja sanaa sanomatta
Väkivaltainen käyttäytyminen jää harvoin yhteen kertaan, vaikka mies esittäisi kuin-
ka katuvaa. -Väkivalta rankkenee kerta kerralta, Tero Stenbacka muistuttaa.
Fakta
Poliisin tietoon tuli vuonna
2005 4109 perheväkival-
tarikoksen uhria. Uhreista
3195 oli naisia, 914 miehiä.
-Perheväkivaltatapauksista
vain noin 10 prosenttia tu-
lee poliisin tietoon, toteaa
Jussi-työntekijä Tero Sten-
backa.
Arviolta 20 prosenttia
naisista elää väkivaltaises-
sa suhteessa. Heistä 30-40
kuolee vuosittain väkival-
lan johdosta.
Vuosittain 200-300 lasta
saa vaikean vamman per-
heväkivallan seurauksena.
-Yhä useammassa tapauk-
sessa lapseen kohdistuvan
väkivallan takana on äiti.
Tero Stenbacka muistut-
taa, että kyseessä on kohta
kolmen vuoden takaiset
tilastot. -Väkivallan mää-
rä on aivan takuulla kas-
vanut.
INFO Jussi-työ
Jussi-työtä tehdään kahdeksalla eri paikkakunnalla, muun
muassa Porissa. Asiakkaaksi voi hakeutua myös ympäris-
tökunnista.
Vuonna 2005 Jussi-työ tavoitti noin 700 uutta asiakasta.
Asiakaskäyntejä kaikissa yksiköissä toteutui noin 5000.
Jussi-työntekijät ovat eri koulutuksia saaneita sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan työntekijöitä, joilla on vähintään opis-
totasoinen ammattitutkinto. Työntekijöitä sitoo vaitiolovel-
vollisuus asiakkaan asioista.
Jussi-työ on Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistys-
ten yhteistyönä tuottama palvelu, joka alkoi vuonna 1994.
Jussi-työtä tehdään Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
Asiakkaalle Jussi-työ on maksutonta.
•
•
•
•
•
Kaahari paineli
Vammalassa
poliisia karkuun
Poliisin pysähtymismerkit ei-
vät saaneet tamperelaista kul-
jettajaa himmaamaan vauh-
tiaan, vaan parikymppinen
nuori mies painoi entistä ha-
nakammin kaasupoljinta.
Puistokadulla annetun pysäh-
tymiskehotuksen jälkeen mie-
hen matka jatkui Itsenäisyy-
dentielle, jossa tutka nappasi
satasen nopeuden 40 km/h -
rajoitusalueella.
Mies jatkoi pakomatkaansa
valtatielle 12 ja kohti Huittis-
ta, kunnes
antoi pe-
riksi. Poliisin
alkometriin
hur j astelij a
puhalsi pa-
rin promillen
lukemat, eikä
hänellä ollut voi- mas-
saolevaa ajokorttia. Tampe-
relaista epäillään nyt törkeäs-
tä rattijuopumuksesta, liiken-
teen vaarantamisesta ja ajo-oi-
keudetta ajosta.
Kiikoisista vietiin fillari
Naisten polkupyörä lähti
varkaiden matkaan Kiikois-
ten Mäntysaarentieltä vii-
me perjantain ja lauantain
välisenä yönä. Fillari on vä-
riltään punainen ja sen on
varustettu seitsemällä vaih-
teella.
Kaksi koiraa menehtyi
kennelpalossa Vampulassa
Vampulan Kukonharjantiellä
sijaitsevassa kennelissä roihu-
si tulipalo maanantai-iltana.
Pelastuslaitos sai hälytyksen
paikalle noin kello 21. Palo
sai alkunsa 200 neliöisen puu-
rakennuksen toisesta päästä.
Puolet rakennuksesta ehti tu-
houtua palossa.
Pelastuslaitos keskittyi suo-
jelemaan pihapiirissä sijain-
nutta toista rakennusta tulel-
ta.
Kaksi kennelin koirista
kuoli palossa, mutta muut on-
nistuttiin pelastamaan. Palon
syttymissyystä ei ole toistai-
seksi tietoa.
Risteyskolari vei
sairaalaan Köyliössä
Henkilöauton kuljettaja louk-
kaantui lievästi Köyliössä
maanantaina sattuneessa ris-
teyskolarissa. Kahden auton
välinen törmäys sattui Pyhän
Henrikintien ja Vankilantien
risteyksessä noin kello 16.45.
Toisessa autossa oli mat-
kustajan lisäksi koira, joka säi-
lyi vammoitta.
Myös toisen ajoneuvon
kuljettaja kävi tarkistuttamas-
sa vammansa terveyskeskuk-
sessa.
Henkilöauto liukasteli päin
kuorma-autoa Huittisissa
Vuonna 1987 syntynyt huittis-
lainen mies loukkaantui hen-
kilöauton ja kuorma-auton
kolarissa Huittisissa maanan-
taina.
Onnettomuus sattui Karhinie-
mentiellä kymmenen aikaan
aamupäivällä. Henkilöau-
to ajautui oikealle kaartuvas-
sa mutkassa vastaantulijoiden
kaistalle ja törmäsi suoraan
vastaan tulleen kuorma-auton
nokkaan. Henkilöauton kul-
jettaja vietiin sairaalahoitoon.
Tie onnettomuuspaikalla oli
erittäin liukas.
Varusmies jäi puristuksiin
Huovinrinteellä
Kokemäen poliisi tutkii Po-
rin prikaatissa ystävänpäivänä
sattunutta liikennevahinkoa.
Torstaiaamuna noin kello 9.30
sattuneessa onnettomuudes-
sa loukkaantui vuonna 1987
syntynyt varusmies.
Kuljetuskeskuksen pihas-
sa oli peräkkäin kaksi Sisu-
merkkistä maastokuorma-au-
toa. Autojen kuljettajien oli
tarkoitus lähteä suorittamaan
ajomääräyksen mukaista teh-
tävää.
Etummaisen ajoneuvon
kuljettaja käynnisti automaat-
tivaihteisen kuorma-auton ja
kytki epähuomiossa peruu-
tusvaihteen päälle. Auto läh-
ti liikkumaan taaksepäin hil-
jaisella nopeudella, sillä kul-
jettaja ei kuitenkaan painanut
kaasua. Kuorma-autojen vä-
lissä oli samalla hetkellä va-
rusmies, joka jäi puristuksiin
kahden ajoneuvon väliin.
Varusmies loukkaantui rin-
takehästään ja hänet kuljetet-
tiin Satakunnan keskussairaa-
laan.
Alustavien tietojen mukaan
varusmiehellä on ainoastaan
lieviä nirhaumia ja arkuutta
ylävartalossa.
Lähteitä
kunnostetaan
Pirkanmaalla
Lähteiden kunnostamisen ta-
voitteena on palauttaa lähtei-
den luonnontilaisuus sellaisiin
lähteisiin, joissa se on ihmisen
toiminnalla joskus muutettu
tai jopa tuhottu.
Lähteet ovat elinympäris-
töltään reheviä ja niissä kas-
vaa monia harvinaisia kasvi-
lajeja, joiden kasvuolosuhteis-
sa on tärkeä merkitys lähteen
pienilmastolla.
Eniten lähteiden luonnon-
tilaisuus on muuttunut met-
sässä tehtyjen konetöiden yh-
teydessä, kuten metsäojien
kaivuissa ja uudistusalojen
muokkauksissa. Tällöin on
menty liian lähelle lähdettä ja
näin vaarannettu tai tuhottu
lähteen luonnontilaisuus.
Lähteiden kunnostamis-
projektissa Pirkanmaan met-
säkeskus kunnostaa metsän-
omistajien lähteitä luonnonti-
laisemmiksi maksutta valtion
kestävän metsätalouden ra-
hoituksella.
Pirkanmaalaiset metsän-
omistajat voivat ilmoittaa läh-
teensä hankkeeseen ja metsä-
luontosuunnittelija tarkastaa
kohteen kunnostus kelpoi-
suuden.
Kunnostaminen
tehdään käsityönä
Lähde lähiympäristöineen on
erittäin ”herkkä paikka”, siksi
sen ennallistaminen pitää teh-
dä suurta varovaisuutta nou-
dattaen.
Lähteestä poistetaan mah-
dollisesti siellä oleva ylimää-
räinen ”roina” käsin, samoin
kuin lähteestä kaivettujen oji-
en tukkiminenkin tehdään la-
piotyönä.
Lähteessä ja sen reunamilla
oleva sammal- ja muu lähde-
kasvillisuus pyritään säilyttä-
mään mahdollisimman luon-
nontilaisena.
Osa hyötykäytössä
olleista lähteistäkin
kelpaa kunnostettavaksi
Aiemmin asutuksen ja karjata-
louden tarpeita varten lähteitä
on jonkin verran muunneltu
paremmin tarkoitusperiä vas-
taamaan, rakentelemalla sin-
ne kehikoita tai asettelemalla
esim. renkaita tai pohjattomia
tynnyreitä ”lähdesilmiin”.
Kunnostamisessa tällai-
set ylimääräiset rakenteet
poistetaan, jos ja kun niiden
merkitys ja tarve on maail-
man kehityksen myötä hä-
vinnyt.
Vastaavasti puuston hak-
kuiden yhteydessä voi olla ok-
sakasoja ja hakkuutähteitä, jo-
pa kantoja joutunut lähteen
päälle, peittäen lähteen näky-
mättömiin.
Lähteen kunnostaminen
on metsänomistajalle
maksutonta
Suurin osa lähteistä on vain
muutaman ihmisen tiedos-
sa, yleensä myös maanomis-
tajan.
Luonnontilaisena säilyneet
lähteet ovat metsälain mää-
rittelemiä erityisen arvokkaita
elinympäristöjä, eivätkä vaadi
ennallistamista. Sellaiset läh-
teet, joissa luonnontilaisuus
on syystä tai toisesta muuttu-
nut, sopivat projektissa kun-
nostettaviin kohteisiin.
Mikäli maanomistaja halu-
aa kunnostuttaa tällaisen käsi-
tellyn lähteensä maallaan, läh-
teen voi ilmoittaa Pirkanmaan
metsäkeskukseen. Lähteen
kunnostaminen on maan-
omistajalle maksutonta.
Lähde lähiympäristöineen on erittäin herkkä paikka, siksi sen ennallistaminen pitää
tehdä suurta varovaisuutta noudattaen.
Lännen Tehtaiden
liikevaihto kasvoi
Lännen Tehtaat -konsernin
vuoden 2007 jatkuvien lii-
ketoimintojen liikevaihto oli
309,6 miljoonaa euroa. Kas-
vua edellisvuodesta tapahtui
noin 27 prosenttia. Kasvu tu-
li pääosin kalaliiketoiminnas-
ta ja viljakaupasta.
Säkylässä sijaitsevan Län-
nen Tehtaiden hallitus on lin-
jannut konsernin kasvutavoit-
teeksi liikevaihdon kaksinker-
taistamisen kolmen vuoden
jaksolla.
Päättynyt vuosi oli Lännen
Tehtailla merkittävien ratkai-
sujen vuosi. Yritys päätti luo-
pua rehuliiketoiminnasta, ja
osake-enemmistön kaupas-
ta sovittiin Hankkija-Maata-
louden kanssa tammikuussa.
Vuoden alussa taas ostettiin
norjalainen kalanjalostusyri-
tys Maritim Food.