Page 12 - Alueviesti_8_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 20. 2008

Asunto ostetaan yleensä pankkilainalla

Asunto

ste-

taan tavallises-

ti pankkilainan

turvin. Pankki-

en lainaehdot

vaihtelevat asia-

kassuhteen ja ennakkosäästö-

jen mukaan.

Kuluttajavirasto neuvoo,

että ennen lainaneuvottelu-

ja kannattaa arvioida, kuinka

paljon voi kuukaudessa asu-

misestaan maksaa. Täsmälli-

semmät laskelmat tehdään yh-

dessä lainaa myöntävän pan-

kin kanssa.

Tulot, menot, elämäntilan-

ne ja tulevaisuuden suunnitel-

mat vaikuttavat lainanmaksu-

kykyyn. Maksukyky puoles-

taan vaikuttaa lainan saantiin,

määrään ja takaisinmaksuai-

kaan.

Pankit perivät myöntämis-

tään luotoista vaihtelevan suu-

ruisia maksuja.

Omistusasunnossa asumi-

sen hinta koostuu vastikkeis-

ta (rahoitus- ja hoitovastike),

asunnon käyttökorvauksista

(sähkö- ja vesimaksut) sekä

henkilökohtaisen asuntolai-

nan koroista ja lyhennyksistä.

Lainan eri

lyhennystavat

Tasalyhenteisessä lainassa ly-

hennyksen maksuerään sisäl-

tyvän lyhennyksen osuus on

jokaisella lyhennyskerralla yh-

tä suuri. Koron osuus pienenee

kunkin lyhennyksen jälkeen

edellyttäen, ettei yleisestä ko-

ron noususta muuta aiheudu.

Lainanhoitomenot ovat alussa

suuremmat ja pienenevät lai-

na-ajan loppua kohden.

Annuiteetti- eli tasaerä-

järjestelmässä lyhennyksen

ja koron summa on joka ker-

ralla sama koko takaisinmak-

suajan. Alussa lyhennyksen

osuus summasta on pienem-

pi ja koron suurempi ja laina-

pääoman pienentyessä lyhen-

nyksen osuus kasvaa ja koron

osuus pienenee.

Joissain pankeissa on valit-

tavana myös tasaerälaina, jos-

sa maksuerä pysyy samana ko-

ko laina-ajan. Maksuaika jous-

taa, pitenee tai lyhenee koron

muuttuessa ja maksuerä pysyy

samana. Vuotuisten lyhennys-

kertojen määrä ja lyhennysten

suuruus vaikuttavat lainan-

hoitomenoihin. Pankin kanssa

voi sopia, että lainaa ei lyhen-

netä esimerkiksi ensimmäise-

nä vuonna, jolloin maksetaan

vain korot. Lyhennyksistä va-

paat vuodet merkitsevät kui-

tenkin suurempia lainanhoi-

don kokonaiskustannuksia,

kun laina-aika pitenee. Lyhen-

nysvapaat vuodet merkitsevät

yleensä korkeampaa korkoa.

Lainojen korot

vaihtelevat

Viitekorolla tarkoitetaan si-

tä korkoa, johon pankki sitoo

asuntol inan koron. Uusien

asuntolainojen korko sovitaan

tavallisimmin joko pankkien

omiin markkinaehtoisiin vii-

tekorkoihin eli primekorkoi-

hin tai euribor-korkoihin.

Pankit määrittelevät itse

primekorkojen suuruuden.

Eri pituisten euribor-korkojen

suuruus noteerataan euroalu-

een pankkien välisillä mark-

kinoilla. Pääsääntöisesti esi-

merkiksi 12 kuukauden euri-

bor-korko pysyy vakaana aina

vuoden kerrallaan.

Lainansaajan ja pankin on

mahdollista sopia myös kiin-

teäkorkoisesta lainasta, jol-

loin korko pysyy samana ko-

ko laina-ajan. Pankin kanssa

voidaan myös sopia, että osa

lainasta sidotaan vaihtuvaan

korkoon ja osa kiinteään kor-

koon.

Lainansaajan maksettavak-

si tuleva kokonaiskorko sisäl-

tää viitekoron lisäksi pankin

asiakaskohtaisesti määrittele-

män margina lin. Kaikki lai-

nanhoitomaksut sisältävän

todellisen vuosikoron avulla

asunnontarvitsijat voivat ver-

tailla lainakustannuksia eri

rahoituslaitosten välillä.

Ostaja maksaa

varainsiirtoveron

Asunnon hinnan lisäksi osta-

jan on maksettava varainsiir-

tovero, joka on osakehuoneis-

toissa 1,6 prosenttia sekä oma-

kotitaloissa ja muissa kiinteis-

töissä 4 prosenttia asunnon

kauppahinnasta.

Ensiasunnon ostaja on va-

pautettu

kauppahinnasta

maksettavasta varainsiirtove-

rosta, jos asuntoa käytetään

omana asuntona eikä ostaja

ole vuoden 1989 jälkeen omis-

tanut vähintään puolta omis-

tusasunnosta. Lisäksi edelly-

tetään, että ensiasunnon osta-

ja on 18-39 -vuotias.

Lähde: Kuluttajavirasto

Asuntotuotanto jatkuu vakaana

Rakennusteol-

lisuus RT ry:n

tuoreen asun-

totuotantoky-

selyn mukaan

aloitettiin viime

vuonna 7 400 rivi- ja kerrosta-

loasunnon rakentaminen pe-

rustajaurakointina.

Vuonna 2006 vastaava aloi-

tusten määrä oli 10 700 asun-

toa, joten aloitukset supistui-

vat 31 prosenttia. Tänä vuon-

na RT:n jäsenyritykset arvioi-

vat aloittavansa 7 900 uuden

vapaarahoitteisen rivi- ja ker-

rostaloasunnon rakentamisen,

eli hieman enemmän kuin vii-

me vuonna.

Merkittävin haitta tuotan-

non käynnistämiselle on edel-

leen rakennuskelpoisen tont-

timaan puute ja siitä aiheu-

tuva tonttikustannusten nou-

su. Kysynnän riittämättömyys

on noussut toiseksi merkittä-

vimmäksi tekijäksi. Myös ko-

honneet rakennuskustannuk-

set on noussut yhdeksi olen-

naiseksi tuotannon käynnis-

tymistä haittaavaksi tekijäksi

kyselyn vastaajien mielestä.

Etenkin rakennustarvik-

keiden vuoden 2004 kevääl-

lä alkanut hintojen nousu,

sekä rakentamismääräyksiin

ja kuntien lisääntyviin kaa-

vavaatimuksiin liittyvät teki-

jät nostavat rakennuskustan-

nuksia.

Myynnissä olevien asunto-

jen määrä oli supistunut lähes

7 prosenttia vuotta aiemmas-

ta, mutta myymättömien val-

miiden asuntojen määrä oli

kasvanut.

Kyselyn mukaan vuoden

vaihteessa Rakennusteollisuus

RT:n jäsenyrityksillä oli myy-

mättä joka neljäs myynnissä

olleesta uudesta 5 650 asun-

nosta. Liiton kyselyyn vastan-

neet yritykset edellyttävät nyt,

että asuntoja on varattu en-

nakkoon noin 40 prosenttia,

ennen kuin hanke käynniste-

tään. Ennakkovarausprosent-

ti on hieman korkeampi kuin

vuosi sitten.

Eniten asuntoja rakenne-

taan tänäkin vuonna Helsin-

gin seutukunnan alueella, jos-

sa aloitetaan yhteensä 3 000

vapaarahoitteisen rivi- ja ker-

rostaloasunnon rakentami-

nen.

Seuraav ksi enite vapaa-

rahoitteista tuotantoa käyn-

nistyy Tampereen seutukun-

nassa, missä aloitetaan 870

asunnon rakennustyöt. Oulun

seutukunnan alueella käyn-

nistyy 600, Turun seudulla

430, Jyväskylän seutukunnan

alueella 350 ja Kuopion seu-

dulla noin 300 asunnon ra-

kentaminen.

Muuttoliike ja hyvä

työllisyys pitävät yllä

asuntojen kysyntää

Asuntoluottojen korot ovat

nousseet vuoden 2005 syk-

systä lähtien. Loppuvuoden

2007 jälkeen nousu on tait-

tunut. Keskimäärin uusi-

en asuntolainojen korko oli

viime vuonna 4,7 prosent-

tia. Uusien asuntoluottojen

määrän kasvu on myös tait-

tunut.

Asuntojen kysyntää yl-

läpitävät kuitenkin väestön

muuttoliike, hyvä työllisyys ja

myönteiset asunnonostoaiko-

mukset.

Ennakkoarvioiden mu-

kaan vuonna 2007 aloitettiin

yhteensä 32 000 asunnon ra-

kennustyöt, mikä oli hieman

vähemmän kuin edellisenä

vuonna. Tänä vuonna arvioi-

daan käynnistyvän yhteensä

28 000 - 30 000 asunnon ra-

kennustyöt.

Jos asuntojen kysyntä tänä

vuonna merkittävästi piris-

tyy, voi se nostaa myös uusien

asuntojen hintaa.

Page 13

Page 11

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11 13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,...32