Page 13 - Alueviesti_38

13

Keskiviikko syyskuun 17. 2008

T

yöikäisten suomalaisten määrä kääntyy en-

si kertaa sodanjälkeisessä historiassa laskuun

vuoden 2010 aikana. Eläkkeelle jäävät ikäluokat

ovat kouluista valmistuvia nuoria suurempia. Erotus on

keskimäärin jopa 15000 ihmistä vuodessa.

Suomeen on siten tulossa työvoimapula riippumatta

siitä, miten maailman talouden suhdanteet menevät.

Huonoimmillaan talouden taantuminen saattaisi aihe-

uttaa samaan aikaan korkean työttömyyden ja työvoi-

mapulan. Nopeimmin kasvaa tarve sosiaali-ja tervey-

denhoidon ammattilaisista. Joka neljäs nuori tulisi kou-

luttaa tälle sektorille.

Nuorista ikäluokista ei ole varaa menettää ketään työ-

voiman ulkopuolelle. Siksi on huolehdittava siitä, että

ylä-asteen päättäville nuorille löytyy paikka joko luki-

osta, ammattikoulusta, kymppiluokalta tai työllistä-

miskeskuksesta. Näin on Vammalassa toimittukin. Sa-

ma malli pitää saada toimimaan myös isoissa kaupun-

geissa, jotta syrjäytymisuhan alla olevat nuoret pelas-

tetaan.

Nuoret eivät kuitenkaan yksin ole ratkaisu työvoimapu-

laan. Arvioitu pitkän ajan työvoimantarve on vuosita-

solla useita tuhansia korkeampi kuin koko nuorten ikä-

luokka. Työvoiman turvaamiseksi on siksi panostettava

työperäiseen maahanmuuttoon esimerkiksi Aasiasta ja

uusista EU-maista. Sekään ei ole helppo ratkaisu, kos-

ka maahanmuutto tuo mukanaan kieleen ja kulttuuriin

liittyviä haasteita.

Tärkein ratkaisu työvoimapulaan on sopeutua talouden

muutoksiin aikuiskoulutukseen panostamalla. On olta-

va koulutusta, jolla omaa ammattitaitoa kehitetään ja

on oltava väyliä myös alan vaihtajille. Suuret irtisano-

miset eri puolilta Suomea ovat opettaneet, että ihmis-

ten on helpompi vaihtaa ammattia, kuin vaihtaa asuin-

seutua. Tärkeintä on saada nopeasti takaisin työelä-

mään ne, joilta työpaikka on mennyt alta.

Aikuiskoulutuksella on Sastamalassa ja muissa seutu-

kuntakeskuksissa aivan erityinen roolinsa. Pienemmät

kaupunkit kärsivät ensimmäisenä korkeammin koulu-

tetun työvoiman pulasta. Sen vuoksi on tarjottava tän-

ne jo asettuneille mahdollisuus kouluttautua pidem-

mälle. Kokeneista ammattimiehistä voidaan kouluttaa

työnjohtajia ja lähihoitajista sairaanhoitajia. Oppisopi-

muskoulutusta on meillä jo hyödynnetty vahvasti ja si-

tä tulee jatkaa.

Työvoimapulaan vastaaminen kannattaa aloittaa

omasta väestä ja siihen valmistautumisen aika ei ole

huomenna,vaan tänään.

Aikuiskoulutukseen

panostettava

• Arto Satonen

puh. 020 742 9980 Tupurlantie 4, 38420 HÄIJÄÄ avoinna; ark 9.30-17.30 la 9.00- 14.00

URHEILUTARVIKE

HÄIJÄÄN

ASICS

Hyperplay

sisäpelikenkä

ADIDAS

Courtraw

sisäpelikenkä

ADIDAS

tekninenpaita

79,-

sisä

peleihin

39,-

24,-

ONEWAY

Beet

sb-maila

norm. 99,-

19,-

29

,90

ONEWAY

Volyme

sb-maila

norm. 39,-

Päivi Pelttari:

Sastamalaa

etsimässä

Etujoukko Sastamalan Ko-

koomuksen ehdokkaita tutus-

tui 6. syyskuuta tulevan Sasta-

malan kaupungin pohjoiseen

osaan. Kilometrejä kertyi 200,

kun mutkia väännettiin suo-

riksi mm. Palvialan, Kiuralan,

Tyrisevän, Salmin, Hyynilän,

Putajan ja Iirolan raiteilla. Oli

siinä ehdokkailla katsottavaa

ja opittavaa!

Tulevan kaupungin alue näyt-

täytyi meille elämänmakuise-

na. Vammalasta lähtiessämme

oli tietenkin toripäivä, Sas-

tamalan kirkossa Heinoossa

valmisteltiin häitä ja Kutalas-

sa ralli sulki tien. Mouhijär-

ven Uotsolan koululla oli ur-

heilupäivä ja Suodenniemen

seurakuntatalolla muistotilai-

suus.

Sastamalan pohjoisella puolis-

kolla maisemaa hallitsevat jär-

vet, joten kalavesiä ja vaellus-

reittejä riittää turistienkin tul-

la. Rautaveden ja Kuloveden

lisäksi ihastelimme ainakin

Mouhijärven, Kirkkojärven,

Tupurlanjärven, Kourajärven,

Heinijärven, Kuorsumaanjär-

ven ja Riippilänjärven ranto-

ja. Mainioita alueita rakentaa

joko vakituinen asunto tai va-

paa-ajan koti! Ja entäs ne sil-

lat: Otamussillan maisema

on huikea, eivätkä myöskään

Kiuralan tai Vammaskosken

maisemat jätä katsojaa kyl-

mäksi.

Kunnallisvaaliehdokkaiden

katse tarkentui tietenkin jo-

kaisen koulun, kirjaston ja ter-

veysaseman kohdalla. Saim-

me oppaanamme toimineelta

Maiju Vuorenojalta myös rau-

taisannoksen tietoa maaseu-

tuyrittäjistä, matkailutiloista,

pienteollisuudesta sekä suu-

remmistakin työnantajista.

Sastamalasta on tulossa laa-

ja puutarhakaupunki, jossa

elinvoimaiset yritykset, oppi-

laitokset sekä vireä kulttuu-

rielämä luovat hyvän elämän

puitteet.

Kohta valittavan Sastamalan

valtuuston haasteena on käyn-

nistää uuden kaupungin ydin-

palvelut, eli lasten ja nuorten

kasvatus, asukkaiden hyvin-

vointi sekä asuinympäristön,

elinvoiman ja osaamisen ke-

hittäminen.

Sastamalan Kokoomuksen linja-automatka jatkuu 20. syyskuuta, jolloin on vuorossa

kaupungin eteläinen osa

Zetor-kynnön MM Vimpeliin

Vimpeliläinen Markku Kivi-

pelto vei voiton Tyrvään Ze-

toristien järjestämässä maa-

ilmanmestaruuskisassa. Eroa

toiseksi tulleeseen Erkki Mä-

kiseen kertyi yli kaksikym-

mentä pistettä. Kolmas oli

Markku Ojala. Sekä Mäkinen

että Ojala ovat vammalalaisia.

Kisa järjestettiin sunnuntaina

Vammalan Roismalassa.

Tulokset:

1) Markku Kivipelto, Vimpeli

89, 4 pistettä,

2) Erkki Mäkinen, Vammala,

69 p,

3) Markku Ojala, Vammala,

68,6 p,

4) Jari Partala, Vammala,

67,6 p,

5) Ari Haapaniemi, Vammala,

65,4,

6) Tero Honkamäki

64,2 p.

Yleisessä sarjassa kilpailijoi-

ta oli kuusi. Nuorten sarjas-

sa kilpailijoita oli kaksi, Lau-

ri Honkamäki ja Kalle Aal-

to. Nuorten sarja arvosteltiin,

mutta kyntäjiä ei laitettu pa-

remmuusjärjestykseen.

Kilpailua oli seuraamassa tu-

hatpäinen yleisö.

Maksimissaan pisteitä olisi

voinut saada 100.

Huittinen

patistaa valtiota

pakolaisasiassa

Hannu Virtanen

Kaupunki on valmis neuvot-

telemaan TE-keskuksen kans-

sa pakolaisten sijoittamisesta

Huittisiin. Sosiaalijohtaja Ti-

mo Kaajan mukaan valtion on

kuitenkin kannettava vastuu,

joka sille kuuluu.

-Patistelemme valtiota täs-

sä asiassa. Saadut korvaukset

eivät tyydytä, Kaaja sanoo.

Asia oli esillä sosiaalilauta-

kunnassa viime viikolla. Sen

käsittely ei Kaajan mukaan ol-

lut kannanotto puolesta eikä

vastaan. Myöhemmin on aika

päättää pakolaisten tai turva-

paikanhakijoiden mahdolli-

sesta sijoittamisesta kaupun-

kiin.

Pakolaisten vastaanotto

kunnissa perustuu vapaaeh-

toisuuteen. Satakunnan TE-

keskus on pyytänyt kuntia

ilmoittamaan kantansa ja

mahdollisen mielenkiinton-

sa pakolaisten sijoittamises-

ta.

Huittisiin

sijoitettu 20

Huittisiin on sijoitettu 20 pa-

kolaista, muuta maahanmuut-

tajaa tai turvapaikanhakijaa.

Heistä aikuisia somaleita on

viisi, somalilapsia yksitoista ja

irakilaisia neljä.

Lapset ovat Timo Kaajan

mukaan monenikäisiä. Nuo-

rimmat ovat aivan pieniä, van-

hemmat hyvän matkaa toisel-

la kymmenellä. Heitä on sekä

päivähoidossa että kouluissa.

Aikuiset opiskelevat suomen

kieltä.

-Kolmen vuoden aikana

pitäisi oppia kieltä, ja sitten

tulisi päästä töihin, Kaaja sa-

noo.

Kaupunki teki aikanaan

TE-keskuksen kanssa sopi-

muksen enintään viiden so-

malin sijoittamisesta Huitti-

siin, koska he olivat jo oma-

toimisesti hankkineet asun-

non paikkakunnalta.

Perheenyhdistämisohjel-

man seurauksena Huittisiin

saapui yhteensä yksitoista las-

ta Somaliasta.

Irakilaiset ovat hakeutu-

neet Huittisiin myös omatoi-

misesti saatuaan tältä seudul-

ta työtä.

Satakunnassa Huittisten li-

säksi pakolaisia ja turvapai-

kanhakijoita ovat vastaanot-

taneet Pori, Rauma ja Koke-

mäki.

Valtion pakolaisista mak-

samat korvaukset eivät täysin

kata heistä kaupungille koitu-

via kustannuksia.

Laskennallinen korvaus on

ollut vuodesta 1999 nykyta-

solla.

Porteilla on väkeä

Suomeen pääsyä ja kuntapaik-

kaa odottaa sekä lähtömaissa

että maamme vastaanottokes-

kuksissa 193 henkilöä, joista

hätätapauksia on 72.

Vastaanottokeskuksissa

kuntaan pääsyä odottaa myös

230 myönteisen oleskeluluvan

saanutta turvapaikanhakijaa,

joista alaikäisten ilman huol-

tajaa tulleiden lasten osuus on

21 henkilöä.

Kunnalle maksetaan val-

tion varoista laskennallista

korvausta pakolaisten kotou-

tumista tukevan toiminnan

järjestämisestä aiheutuviin

kustannuksiin.

Yli 7-vuotiaan henkilön

osalta maksetaan 1 900 euroa

vuodessa ja enintään 7-vuo-

tiaan henkilön osalta makse-

taan 6 223 euroa vuodessa.

Korvaus maksetaan kol-

melta vuodelta.

Lisäksi korvataan toimeen-

tulotuen kustannukset kol-

melta vuodelta.

Vamman tai sairauden

edellyttämän pitkäaikaisen

sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisestä kunnalle ai-

heutuvat huomattavat kustan-

nukset voidaan korvata enin-

tään kymmeneltä vuodelta,

jos henkilö on ollut huollon

tai hoidon tarpeessa Suomeen

saapuessaan.

Tausta

YK:n pakolaisjärjestö

on kiinnittänyt huo-

miota siihen, että valit-

tujen pakolaisten pää-

sy Suomeen on pitkit-

tynyt.

Sisäasiainministe-

riö on pyytänyt TE-

keskuksia selvittämään

kuntien mahdollisuuk-

sia sijoittaa uusia pako-

laisia ja uusien kuntien

saamista mukaan toi-

mintaan.

Valtio korvaa kun-

nille pakolaisten vas-

taanottamisesta ai-

heutuvia kustannuk-

sia. Pohjana on val-

tioneuvoston päätös

kustannusten korvaa-

misesta.

Kunnissa katsotaan

korvaustason jääneen

jälkeen kustannusten

kehityksestä.

Pohjoispuolen kierros poikkesi myös Sastamalan keskiaikaisen kivikirkon maisemissa.

Page 13 - Alueviesti_38_2008