4
Keskiviikko tammikuun 21.2009
Nro 4. 27. vuosikerta. Keskiviikkona 21.1.2009
www.alueviesti
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,40/pmm
väri-ilmoitus ! 1,75/pmm
Takasivu
! 1,30/pmm
väri-ilmoitus ! 1,60/pmm
Tekstisivut
! 1,10/pmm
väri-ilmoitus ! 1,30/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
03-5141 416
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 SASTAMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Sastamala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 39,00/vuosikerta
! 12,00/ 3 kk.
Joutenolokin on
tärkeää
!
s. 11
Sastamala-
liitto vahvistui
juhlassa
!
s. 14
K-market
-ketjun
arvontavoitto
Huittisiin
!
s. 27
Vesitilanne
rauhoittunut
Lounais-Suomessa
Viime viikon lauha jakso
jäi melko lyhyeksi eikä lisän-
nyt kovin merkittävästi vir-
taamia Lounais-Suomen ve-
sistöissä. Vuoden alussa syn-
tyneet jääkannet ovatkin säi-
lyneet vesistöissä melko hyvin
mm. Kokemäenjoella. Sääen-
nusteiden mukaan ilma tu-
lee pysyttelemään lähiaikoina
hieman pakkasen puolella tai
korkeintaan nollan tuntumas-
sa, joten merkittävää sulamis-
ta ja virtaamien kasvua ei ole
ennusteiden mukaan odotet-
tavissa.
Lounais-Suomen vesis-
töissä järvien vedenkorkeu-
det ja jokien virtaamat ovat
pienentyneet viime päivinä
useimmissa vesistöissä lähel-
le vuodenaikaisia keskiarvoja.
Alueen isoimmassa järvessä
Säkylän Pyhäjärvessä ja isoim-
massa joessa Kokemäenjoessa
ollaan kuitenkin vielä selvästi
keskimääräistä suuremmissa
lukemissa, koska niissä vaih-
telu tapahtuu pidemmällä vii-
veellä.
Jäät ovat viimeaikaisis-
ta pakkaspäivistä huolimat-
ta pääosin vielä niin heikkoja
Lounais-Suomessa, että jääl-
lä liikuttaessa on noudatetta-
va erityistä varovaisuutta eri-
tyisesti merialueella ja virtaa-
vissa paikoissa.
Hirvivahingot vähentyivät
Lounais-Suomessa
Hirvien metsälle aiheutta-
mien korvattavien vahin-
kojen määrä on vähentynyt
Lounais-Suomessa. Metsä-
keskuksen metsätaloustar-
kastajat tekivät viime vuon-
na yhteensä 42 hirvivahin-
koarviota.
Metsänomistajille mak-
setaan tänä vuonna yhteen-
sä korvauksia 74 000 euron
verran. Viimevuotinen kor-
vaussumma oli 189 000 eu-
roa.
Satakunnan alueella ar-
vioitiin 33 hirvivahinkoa.
Näistä korvaussummaksi
muodostui
49 000 euroa. Vuonna
2007 arvioitiin 53 vahinkoa,
joista vahinkoa koitui 106
000 euroa.
Eniten korvattavaa vahin-
koa syntyi Huittisissa, Porin
seudulla ja Pomarkussa.
Valtio korvaa
Valtio korvaa yksityisil-
le metsänomistajille hirvi-
eläinten metsälle aiheutta-
mia, enintään kolme vuot-
ta vanhoja tuhoja. Metsäkes-
kuksen tekemään arviointiin
perustuva korvaus makse-
taan arviointia seuraavana
vuonna.
Jo puolenkin hehtaarin tu-
hoala voi riittää korvauksen
saamiseen, jos pahoin vauri-
oituneita taimia on runsaas-
ti. Korvauksen hakijan oma-
vastuu on 250 euroa.
Uuden riistavahinkolain
mukaan korvauksen oma-
vastuu poistuu. Tieto oma-
vastuun tulevasta poistumi-
sesta on aiheuttanut jonkin
verran arvioitten siirtymistä
vuodelle 2009.
Eduskunta käsitteli lain
viime joulukuussa, mutta se
ei ole astunut voimaan, kos-
ka EU:n komissio ei vielä ole
hyväksynyt lakia.
Sastamala mikä Sastamala
Äetsäläinen Matti Ahvonen ja
yhdeksän muutaallekirjoitta-
jaa ovat jättäneet Sastamalan
kaupungille kuntalaisaloit-
teen Sastamalan nimen vaih-
tamisesta jälleen Vammalak-
si uuden kaupungin nimenä.
He vetoavat aloiitteessa mm.
Kotimaisten kielten tutkimus-
laitoksen johtajan ja tutkijan
lausuntoon, jossa nämä viime
helmikuussa toteavat, että yh-
distyvien kuntien eli Mouhi-
järven, Vammalan ja Äetsän
nimeksi sopii parhaiten Vam-
mala.
Aloitteessa esitetään, et-
tä Sastamalan uusi valtuusto
ottaa nimiasian käsittelyyn ja
muuttaa kaupungin nimeksi
Vammala. “Nimi on tunnet-
tu ja osataan tarkasti sijoittaa
Suomen kartalle.”
Kaupunginhallitus esittää
valtuustolle kuntalaisaloit-
teen hylkäämistä ja perustelee
kantaansa mm. näin: - Uuden
kaupungin valmistelutyös-
sä lähdettiin kuntien välisissä
neuvotteluissa
alusta alkaen siitä, että nyt
ryhdytään perustamaan ko-
konaan uutta kuntaa ja nykyi-
siä kuntia esitetään lakkautet-
taviksi. Kun lähtökohtana oli
siis uusi kunta, on sillä oltava
myös uusi nimi. Tätä pidet-
tiin tasavertaisena lähtökoh-
tana. Nimikysymystä pohdit-
tiin syksyn 2007 aikana pe-
rusteellisesti. Ohjausryhmä
mm. järjesti 20.9.2007 kaikille
avoimen asiantuntijaseminaa-
rin uuden kaupungin nimes-
tä...Kuntien valtuustot hyväk-
syivät Sastamala -nimen yhtä-
pitävin päätöksin. Sastamala -
nimi perustui vahvasti myös
suoritetun mielipidekyselyn
tuloksiin. Se oli suosituin esi-
tetyistä vaihtoehdoista kaikis-
sa kunnissa.
Samoin kaupunginhallitus
toteaa, että Sastamala -nimen
käytölle on olemassa erittäin
vahvat historialliset ja paikal-
liset perus teet, mistä syystä si-
tä voidaan pitää erinomaisena
uuden kaupungin nimenä. Se
muistuttaa myös,että Korkein
hallinto-oikeus on 28.10.2008
antamallaan päätöksellä hy-
lännyt Aimo Matikaisen vali-
tuksen, jonka tämä teki valtio-
neuvoston
päätöksestä 8.5.2008, siis
Vammalan kaupungin sekä
Mouhijärven ja
Äetsän kuntien lakkautta-
misesta ja uuden Sastamalan
kaupungin perustamisesta.
Kuntajakolain 9 §:n mu-
kaan hallinnon ja palvelu-
jen järjestämissopimusta
on noudatettava kuntajaon
muutoksen voimaantulos-
ta lukien kolmen seuraavan
vuoden ajan, jolleivät olo-
suhteet ole muuttuneet si-
ten, ettei sopimuksen nou-
dattaminen ole mahdollista.
Sopimuksesta poikkeami-
nen on siten perusteltava ja
todettava, mitkä olosuhteet
ovat muuttuneet. Min-
käänlaista tämän lain mu-
kaista olosuhteiden muu-
tosta, joka antaisi aiheen ka
pungin nimen muuttami-
seen, ei kaupunginhallituk-
sen näkemyksen mukaan ole
tapahtunut.
Samat sanat
postiosoitteista
Samat allekirjoittajat ovat
jättäneet kuntalaisaloitteen
myös Sastamalan postitoi-
mipaikkojen nimistä, koska
heidän mielestään, ja myös
asiantuntijoiden mieles-
tä, postiosoitteissa olisi hyvä
säilyttää taajamanimet, koska
ne näkyvät myös tienviitoissa.
He vetoavat tässäkin asiassa
myös Kotimaisten kielten tut-
kimuskeskukseen, jonka kan-
nan mukaan
postitoimipaikkojen ny-
kyiset nimet viestittävät pai-
kallisesta identiteetistä.
Kaupunginhallituksen
päätöksessä todetaan, että
keskeisenä periaatteena Sas-
tamalan tunnetuksi tekemi-
sessä on johdonmukaisuus
nimistön käytössä. Sen lisäk-
si, että
osoitteita kirjoitetaan
suuri määrä postilähetyk-
siin, kaupungini nimi esii-
tyy monien organisaatioi-
den nettisivuilla ja muus-
sa viestinnässä. “Sastama-
lan kaupungilla ei ole varaa
sihen
viestinnälliseen epäjoh-
don mukai suuteen, joka
johtuisi lakanneiden kun-
tien nimien käytöstä osoit-
teissa, sanoo kaupungin-
hallitus ja esittää kaupun-
ginvaltuustolle, että kunta-
laisaloite ei anna aihetta toi
menpiteisiin.
Myöhäistä on
puristaa kun...
S
astamalan kaupungin perustamista on juhlittu nyt
hartaasti. Häiden jälkeen on aika käydä töihin ja
lakata valittamasta ja tekemästä Sastamalan ni-
menmuutosta koskevia kuntalaisaloitteita.
Niitä ei laki tietenkään kiellä, mutta miksi työllistää vir-
kamiehiä valmistelutyöllä, joka ei johda mihinkään.
Ettei kukaan loukkaantuisin, voin paljastaa nyt ensi ker-
ran koko liitosprosessin aikana, että minua ottaa tuo
Sastamalan nimi kovasti päähän, mutta päähänottami-
nen ja turha valittaminen ovat kaksi aivan eri asiaa.
Sastamala on nyt Sastamala, sillä siisti. Historia todistaa,
ettei senkään tulevaisuus tämän nimisenä välttämättä
maailmantappiin kestä, mutta muutaman sata vuotta
kummemmin.
Eivätkä Vammala, Suodenniemi, Mouhijärvi tai Äetsä
ole mihinkään kuolleet. Eivät edes Kiikka ja Keikyä, jois-
ta Äetsä aikanaan tehtiin. Minä asun edelleenkin Vam-
malassa, ihan niinkuin asuu Passin Mikko Karkussa. Tai
Pukan Leena Suodenniemellä ja Äijälän Tuomas Mou-
hijärvellä. Ei kenenkään pannu kestä räknätä sitä, missä
Miekkajärventie Sastamalassa maisemia halkoo. Harva
tietää, että se halkoo niitä Kotajärvenmaassa ja kulkee
entisen Pääjärventie uraa, koska jossakin liitoskunnas-
sa tässä uudessa Sastamalassa sattui olemaan samanni-
minen, asumaton tienpätkä.
Kun Vammala, joka syntyi Vammalasta ja Tyrväästä, sai
kimppaansa Karkun, ei Karkun nimi kuollut. Sehän elää
ja voi hyvin yhä tänään. Putaja on Suodenniemellä ja
Suodenniemi Sastamalassa, jos tarkkoja ollaan. Helsin-
ki on niin laaja alue, että siellä on suorastaan pakko tur-
vautua kaupunginosien nimiin, jotta osasi pikkuserkun
ovelle kaupunkireissulla. Siellä asutaan edelleen mm.
Haagassa, joka kauan sitten oli itsenäinen kunta.
Kaupunginosien nimet jäävät elämään Sastamalassakin.
Sitä paremmin ja pitempään, mitä enemmän Sastama-
lan asukkaat kotikyliensä nimiä normaalissa puheessa
viljelevät.
Oikein hienosti voisi sanoa, ja lohduttautua samalla, et-
tä Sastamala on kattojärjestö, kuin sateenvarjo, jonka
alla Vammalan, Mouhijärven, Suodenniemen ja Äetsän
on yhdessä hankkiutua yhteistä hyvää tarkoittavaan kas-
vuun siitä huolimatta, että otsonikato on lisännyt aurin-
gon porotusta (lue: kuntiin kohdistuvia ulkoisia painei-
ta) roimasti.
Erkki Petman
1,2,3 5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,...28