Page 11 - Alueviesti_12

11

Keskiviikko maaliskuun 18. 2009

vv

Otsikoiden takaa

• Hannu Virtanen

K

evät on monen muun asian tavalla suhteel-

linen käsite. Joillekin kevät alkaa almanakan

tarkkuudella maaliskuun ensimmäisenä päi-

vänä. Toiset odottavat alkaneesta keväästä selkeätä

viestiä tietyiltä muuttolinnuilta tai kukkaan puhke-

avilta kasveilta. Voipa joku odottaa vain tiettyä fiilis-

tä, josta voi päätellä talven taittuneen.

Vaan pöllöjen sekä samalla myös pöllötutkijoiden ja

-harrastajien ajantaju on toinen. Lainaan armoitetun

pöllö- ja sääksimiehen Pertti Saurolan tekstiä Suo-

men pöllöt -teoksesta (Kirjayhtymä 1995):

“Lehtopöllöille uudenvuodenyö ei ole merkki uuden

vuoden alkamisesta. Niiden uusi vuosi alkaa jo elo-

syyskuun vaihteessa, jolloin nuoret yksilöt aloittavat

haparoiden itsenäisen elämänsä ja konkarit ovat vih-

doin päässeet eroon kyltymättöminä ruokaa kärttä-

vistä jälkeläisistään. Syksy on lehtopöllöllä uusjaon

aikaa. Silloin tarkistetaan reviirin rajat ja vaihdetaan

puolisoa, jos aihetta on.”

Viime kuukaudet ovatkin olleet hyvänä esimerkkinä

siitä, että hän joka on herkistänyt korvansa iltaisin

pöllöjen huhuilulle, on voinut viedä kevään askel-

merkit jo pitkälle päättyneen vuoden puolelle. Huip-

puunsa kasvanut peltomyyräkanta sananmukaises-

ti evästi pöllöjen vuodenvaihteen kantaen aina näil-

le pesinnänaloitusviikoille saakka. Pöllöjen kuunte-

lu ei liene vuosikausiin ollut niin vaivatonta kuin se

nyt on ollut.

Vastaavasti huonoina ravintovuosina pöllöjen elä-

mä on vaisua. Sarvi- ja suopöllöt osaavat lähteä pe-

simään seuduille, joilla syötävää on, mutta lehto- ja

viirupöllöt edustavat paikkalintuina toista ääripäätä.

Ne sinnittelevät ja kituuttavat tutuilla kotikulmillaan

myyräromahduksen aikanakin. Tällöin muut pikku-

nisäkkäät, linnut ja jopa sammakot ovat tärkeää ei-

nettä, eloonjäämisen edellytys.

Paikalliset pöllöt voivat pulavuosina säästää itseään

jättämällä pesinnän väliin. Edellisen kerran tällainen

aallonpohjavuosi oli 2007. Kun pyysin alueellamme

pöllöjä rengastavaa Jari Valkamaa muistelemaa tuon

kevään pesintöjä, hän poimi muistiinpanoistaan La-

viasta yhden lehtopöllön pesän sekä Kiikoisista kak-

si viirupöllön pesää. Lavian lehtopöllöparilla oli sil-

loin myös tyypillinen pulavuoden aikataulu, mikä

tarkoittaa myöhäistä pesintää. Pesän kolme poikas-

ta oli rengastettavissa vasta kesäkuun puolivälissä,

noin kuukautta keskimääräistä myöhemmin.

Voisi kai sanoa pöllöjen olevan mestareita sopeu-

tumaan niin ravinto- kuin sääolosuhteisiinkin. Oi-

keampi yleistys taitaa kuitenkin olla se, että menes-

tyvillä linnuilla, siis hengissä pysyvillä ja jälkeläi-

siä tuottavilla yksilöillä, on kyky elää ja joustaa kul-

loisenkin tilanteen mukaan. Pöllöjen piirissä nämä

ominaisuudet ovat kehittyneet huippuunsa.

Pöllöjen

keväässä

Sastamalan seudun pöllöt aloittaneet pesintänsä

Hannu Virtanen

Syksyn ja talven hyvä myyräti-

lanne on pitänyt huolen siitä,

että pöllöt ovat olleet kevättal-

ven äänessä innokkaasti. Vaik-

ka myyräkantojen romahdus

ja pöllöjen nälkäviikot alka-

vatkin olla lähellä, viime kuu-

kausien yltäkylläisyys on en-

nakoinut pesintöjä, jopa var-

haisia pesintöjä.

Pöllörengastajien viikon-

loppuna tekemä kierros Sas-

tamalan seudulla osoitti sen,

että ainakin helmi- ja viiru-

pöllöt ovat jo aloittaneet pe-

sintänsä. Ensimmäiset munat

on munittu tai niitä varten on

ainakin jo pyöräytetty pesä-

kuoppa.

Jari Valkama sanoo käy-

neensä lauantaina 21 pöntöl-

lä, joista viidestä löytyi pe-

sä. Näistä kaksi oli helmipöl-

lön pesiä ja kolme viirupöl-

lön pesiä.

-Kaikki viisi pesää ovat hiljat-

tain aloitettuja, mutta kuulin,

että Etelä-Savossa yhdellä hel-

mipöllöllä poikaset olivat kuo-

riutuneet viime viikon maa-

nantaina, rengastustoimiston

johtaja Jari Valkama kertoo.

Munia tai pesäkuoppa

Suodenniemellä helmipöllö-

naaraalla oli pesässään kol-

me munaa ja eväinään kak-

si metsämyyrää. Kiikoisissa

pöntössä oleskellut helmipöl-

lö oli pyöräyttänyt kämppän-

sä pohjamujuun kuopan mut-

ta ei ollut vielä ehtinyt munia.

Tässä pöntössä eväänä oli yk-

si metsämyyrä. Helmipöllöil-

lä on tavallisesti 5-7 munaa,

huonoina vuosina vähem-

män, hyvinä vuosina enem-

mänkin.

Viirupöllöemoilla oli Kii-

koisten Kuorsumaassa kaksi

munaa, Suodenniemen Heini-

järvenmaassa niin ikään kaksi

munaa ja Vammalassa Pääjär-

ventien maastossa yksi muna.

Suodenniemellä pesintän-

sä aloittaneen naaraan Val-

kama on rengastanut pesivä-

nä lintuna samalla alueella jo

vuonna 1995. Kolmella muul-

la pöntöllä viirupöllö oli teh-

nyt pesäkuopan, mikä viittaa

muninnan aloittamiseen lähi-

aikoina.

Sunnuntaina varmistui Kei-

kyässä, että Aurajärvenmaan

viirupöllöpari on myös ryh-

tynyt tosi toimiin. Pesässä oli

tuolloin yksi muna. Viirupöl-

löillä on tavallisesti 2-4 munaa,

hyvinä vuosina enemmänkin.

Lajista riippuen pöllöt hau-

tovat nelisen viikkoa tai hie-

man enemmän, joten poikasia

nyt munittuihin pesiin alkaa

kuoriutua huhtikuun loppu-

puolella. Poikaset ovat pesis-

sä eri-ikäisiä, koska emo alkaa

hautoa ensimmäisiä munia jo

ennen kuin täysi munamäärä

on koossa.

Poikasiaan vahtivan viirupöllöemon kanssa täytyy olla

tarkkana. Pöllö napsuttaa kuuluvasti nokkaansa, ja jos

se ei häiritsijään tehoa, se kohdistaa iskunsa terävillä

kynsillä ohikulkijan päähän tai hartioihin.

Seitsemän veljestä. Helmipöllön poikaset eivät

muistuta väriltään juurikaan aikuista lintua. Tämä

poikue on tuotu maahan rengastusta varten touko-

kuun alussa.

Pesivä helmipöllörouva tulee helposti katsomaan,

kuka lähistöllä kulkee, mutta ei siitä häiriinny.

Viirupöllöt ovat aloittaneet munintansa maaliskuun puolivälissä. Munat ovat

pingispalloa vain hieman soikeampia.

Viirupöllön tun-

nistaa sen tummis-

ta silmistä ja oljen-

keltaisesta nokasta.

Page 11 - Alueviesti_12_2009