Page 13 - Alueviesti_12

13

Keskiviikko maaliskuun 18. 2009

Pauliina Parto

Kokemäelle saapui keskiviik-

koiltana 40 turvapaikanhaki-

jaa. He saapuivat Pitkäjärven

vapaa-aikakeskukseen Hel-

singin vastaanottokeskukses-

ta, joka on ääriään myöten

täynnä. Hätämajoitus järjes-

tyi Kokemäelle vuorokauden

varoitusajalla. SPR:n Sata-

kunnan piirin toiminnanjoh-

taja Paula Ilén sai tiistai-ilta-

na sisäasianministeriön yli-

tarkastaja Veikko Pyykkö-

seltä puhelun, jossa kysyttiin

onnistuisiko Pitkäjärvelle jär-

jestää hätämajoitus. Ilén pyy-

si vuorokauden miettimisai-

kaa. Sitä ei kuitenkaan heru-

nut. -Hetken päästä tuli toi-

nen puhelu, jossa sanottiin,

että linja-auto lähtee huo-

menna iltapäivällä Helsingis-

tä, hoidatteko homman, Ilén

muistelee. Turvapaikanhaki-

jat olivat perillä Kokemäel-

lä keskiviikkoiltana kello 19.

Siihen mennessä Ilén oli saa-

nut rekrytoitua järjestelyihin

mukaan tukun vapaaehtoisia:

kolme kokenutta konkaria ja

SPR:n Kokemäen paikallis-

osaston.

12 eri kansallisuutta

40:n turvapaikanhakijan jou-

kossa on edustettuna 12 eri

kansallisuutta. Suurin osa on

somaleja ja afgaaneja, mutta

mukana on myös yksi sene-

galilainen ja yksi Kosovon al-

baani.

Nuorin Kokemäelle saapu-

neista on 2-vuotias, vanhin

kuusikymppinen. Mukana

on kaksi perhettä, joissa mo-

lemmissa on kolme lasta. Ala-

ikäisiä, ilman perhettään saa-

puneita turvapaikanhakijoita

joukossa ei ole.

SPR:n valmiuspäällikköKa-

ri Petäjä kertoo ryhmän ole-

van hyvin yhteen hitsautunut.

-Yhteistyö on sujunut puo-

lin ja toisin. Kaikkien kans-

sa on helppo asioida ja tulla

toimeen. Petäjän mukaan osa

turvapaikanhakijoista on saa-

punut Suomeen jo joulukuus-

sa. Heistä nuorimmat ovat eh-

tineet omaksua suomen kie-

len ja ymmärtävät sitä jonkin

verran.

Minne tie vie?

Kokemäelle järjestetty hä-

täratkaisu on todella poik-

keuksellinen. Satakunnan

TE-keskuksen työvoimapal-

velujen asiantuntija Min-

na Giss muistuttaa, että nor-

maalisti TE-keskus neuvot-

telee kuntien kanssa pitkään

ennen sijoitusta. -Tässä tapa-

uksessa teemme SPR:n kans-

sa sopimuksen takautuvasti.

Valtio korvaa kaikki järjes-

telyistä aiheutuneet kustan-

nukset.

Turvapaikanhakijat viipy-

vät Pitkäjärven vapaa-aika-

keskuksessa huhtikuun 17.

päivään saakka. Minne hei-

dän tiensä vie sen jälkeen, si-

tä ei kukaan osaa sanoa. Ko-

kemäen kaupunginjohtaja

Martti Jalkasen mukaan hei-

dät sijoitetaan näillä näky-

min vastaanottokeskuksiin

eri puolille Suomea.

Uusien vastaanottokes-

kusten perustamiselle on

kovat paineet, sillä turva-

paikanhakijoita tulee täl-

lä hetkellä maahamme noin

500 kuussa. Minna Giss ker-

too, että keskusteluja on käy-

ty myös Satakunnassa. -Tie-

dän, että Siikaisissa on mie-

titty asiaa. Lisäksi vastaan-

ottokeskus olisi mahdollista

perustaa Satalinnan sairaa-

laan Harjavaltaan.

Kokemäki järjesti turvapaikanhakijoille

hätämajoituksen vuorokauden varoitusajalla

”

Kokemäelle

järjestetty

hätäratkaisu

on todella

poikkeuksellinen.

Pitkäjärven vapaa-aikakeskuksen taululle oli keskiviikkona kirjattuna aikataulu ja oh-

jeet päiviä rytmittämään.

SPR:n valmiuspäällik-

kö Kari Petäjä kehuu tur-

vapaikanhakijoiden jou-

kon hitsautuneen hyvin

yhteen. -Heidän kanssaan

on helppo tulla toimeen ja

asioida.

V

iime laman suurimpia virheitä oli se, että työt-

tömyyden nopeaan kasvuun ei osattu varautua

riittävän hyvin. Näihin päiviin asti on makset-

tu laskua siitä, että monen kohdalla työttömyys johti

työkyvyn alenemiseen. Osalta paluu työelämään ei on-

nistunut lainkaan, vaikka työvuosia olisi vielä ollut jäl-

jellä.

Tätä samaa virhettä ei pidä tehdä nyt, kun työttömyys

on kansainvälisen talouskriisin seurauksena uudelleen

kääntynyt nousuun. Itse asiassa työmarkkinat reakoivat

talouden muutoksiin viivellä ja sen vuoksi työttömyy-

den kannalta pahin on vasta edessä. Kauempana näkyy

kuitenkin valoa, sillä ikärakenteestamme johtuen työ-

voimapula on oven takana heti, kun talous uudelleen

lähtee nousuun.

Suomen talous on pitkälti riippuvainen viennistä. Itse

asiassa 45% tuloistamme tulee viennistä. Viennin hii-

puminen näkyy siten kaikkialla. Se näkyy työttömyyden

kasvuna, valtion talouden ongelmina ja tuo saneeraus-

tarpeita kuntatalouteen. Suurimmissa ongelmissa ovat

vientiteollisuuden alihankkijat, joille kriisi tuntuu vielä

rajumpana, kun pääyritykset siirtävät töitä itselleen tur-

vatakseen omien työntekijöidensä työpaikat.

Sastamalan seutukaan ei ole jäänyt talouskriisistä osat-

tomaksi. Onneksi meidän monipuolinen ja vakaisiin

perheyrityksiin perustuva talousrakenteemme ei ole

kaikkein altein nopeille muutoksille. YT-neuvotteluja

on silti täälläkin käyty ja työsuhteiden päättymiset ja lo-

mautukset koskevat satoja. Uusiakin työpaikkoja koko

ajan syntyy, mutta yleinen suunta on sama kuin muu-

allakin maailmassa. Kuluttamisessa vedetään henkeä ja

se näkyy töiden vähentymisenä. Selkeimmin muutos on

nähtävissä teillä ja satamissa. Kuljetettavaa on selvästi

aiempaa vähemmän.

Talouteen kuuluvat suhdannevaihtelut. Vaikka nyt käy-

däänkin alempana kuin kymmeniin vuosiin, niin sieltä-

kin tullaan ylös. Nyt on aika toimia sekä yrityksissä, et-

tä koko kansantaloudessa niin, että selviydytään taantu-

man yli ja ollaan iskukyvyssä seuraavaan nousuun.

Yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen ohella avainasia

on työttömien ja lomautettujen työkyvyn ylläpitäminen.

Hallitus onkin myöntänyt lisää rahaa oppisopimuskou-

lutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työvoimapo-

liittiseen koulutukseen. Erityisesti on huomioitava ne,

joille uudelleen työllistyminen edellyttää ammatinvaih-

toa. Muiden osalta joutoaika kannattaa käyttää osaa-

mispohjaan parantamiseen koulutuksella.

Yhteiskunnan pitää tukea ja kannustaa työttömäksi jää-

viä. Niin tehdäänkin. Esimerkiksi päivärahan saa jatkos-

sa korotettuna, kun osallistuu koulutukseen. Tärkein-

tä on kuitenkin se, että oma motivaatio koulutukseen

ja uudelleen työllistymiseen säilyy. Vaikka talouden tai-

vas onkin nyt sysimusta, niin sen takaa nousee aurinko,

jolloin taas kaikkien suomalaisten työikäisten ja työky-

kyisten panosta tarvitaan.

Työkyky

turvattava

laman yli

• Arto Satonen

Kokemukset vaihtoon ja kysymyksiin vastauksia

Piraattien tre!eillä

nopeus oli valttia

Helppohoitoinen

palveluskoira

Collie on kooltaan keskiko-

koinen koira, uroksella säkä-

korkeus 56-61 cm ja nartul-

la 51-56 cm. Rotu on tullut

tunnetuksi Lassie-filmeis-

tä, jotka ovat vaikuttaneet

myös rodun yleistymiseen

Suomessa kuten monis-

sa muissakin maissa. Col-

lie on lähtöisin Englannista,

jossa se tuli suosituksi noin

sata vuotta sitten kuninga-

tar Viktorian kiinnostues-

sa rodusta. Alkujaan sitä on

käytetty lampaiden paimen-

nukseen Englannin karuilla

ylängöillä. Aikojen saatossa

paimennustehtävät väheni-

vät, mutta paimennusomi-

naisuudet ja yhteistyöhalu

säilytettiin rodussa. Tämän

ansiosta collie on helppo ja

lapsiystävällinen palvelus-

koira. Suomessa collieilla

kilpaillaan lähinnä perintei-

sissä palveluskoirakokeissa,

tottelevaisuuskokeissa sekä

agilityssä.

Päivi Kaski

Mitä tulee, kun yhdistetään

Maxi ja Tutti? No ei suinkaan

XL-kokoista hiljennysvälinettä

vauvaperheeseen, vaan yhdek-

sänpäinen colliepesue. Viime

kesäkuussa allekirjoittaneen

makuuhuoneeseen syntyneet

300-grammaiset hylkeet ovat

varttuneet parikymmenkiloi-

siksi karvapalleroiksi, ja sun-

nuntaina koitti ensimmäisten

pentutre!en aika pikkupiraa-

teille. Seitsemän yhdeksästä

pääsi paikalle ja hulinaa riitti

Levon metsästysmajalla use-

amman tunnin ajaksi.

Alkajaisiksi pennut saivat

purkaa enimpiä energioitaan

leikkimällä. Sisarukset olivat

selvästi mielissään jälleennä-

kemisestä ja pienen lämmit-

telyn jälkeen saatiin aikaan

melkoinen kiihdytyskilpailu.

Vauhti ja vähän vaarallisetkin

tilanteet saivat hymyn myös

katsojien huulille.

Panos tieteen hyväksi

Leikin tiimellyksestä oli ai-

na vuorollaan yksi poissa, ni-

mittäin antamassa verinäytet-

tä koirien geenitutkimukseen.

Helsingin Yliopistoon ja Folk-

hälsänin tutkimuskeskukseen

kuuluva tutkimusryhmä tekee

tärkeää työtä tunnistaessaan

koirien perinnöllisiä sairauk-

sia aiheuttavia geenivirheitä.

Jatkossa voidaan jalostukses-

sa DNA-testien avulla järjes-

telmällisesti vastustaa määrät-

tyjä sairauksia ja päästä niistä

kokonaan eroon. Tutkimus-

ryhmällä on kuitenkin vielä-

kin arvokkaampi päämäärä:

koirien epilepsiaa aiheuttavi-

en geenien löytäminen voisi

avata mahdollisuuden myös

miljoonien ihmispotilaiden

hoitamiseen.

Sama tutkimusryhmä kar-

toittaa myös eri rotujen pe-

rimän nykytilaa uuden gee-

niteknologian turvin. Mo-

nimuotoisuus on erityisen

tärkeää elinvoimaisuuden säi-

lyttämiseksi.

Koulutusta ja kuvausta

Ensimmäiset kädestäpitä-

en ohjeet näyttelyiden maail-

maan tulivat päivän koulutta-

jilta, Pajusen Jaanalta ja Leh-

tiheimon Lindalta. Jaana ja

Linda ovat kasvaneet lapses-

ta asti collieiden kanssa ja hei-

dän kasvatustyönsä perustuu

samansukuisiin koiriin. Mo-

lemmilla on kokemusta niin

näyttelykehistä kuin harras-

tuskentiltä.

Mallikoira Itu sai hihnan

kaulaansa ja karvat supsutel-

tiin järjestykseen, jonka jäl-

keen havainnollistettiin esiin-

tymisen merkitystä. Vuorol-

laan myös sisaruksille asen-

nettiin näyttelytaluttimet ja

jokaisen kanssa kokeiltiin

harjaamista ja poseeraamis-

ta. Samalla saatiin myös edus-

tavia kuvia pennuista, jotka

esiintyivät kuin vanhat teki-

jät. Ruokatauolla olikin juttua

siitä, miten näyttelyihin tuli-

si lähdettyä. Innostusta löytyi

useammalta.

Toisen koulutushetken ai-

heena oli luoksetulo, jonka

tärkeys korostui moneen ker-

taan keskusteluissa – se on

koiran irtipitämisen edellytys

ja vapaana juokseminen taas

on parasta liikuntaa varsin-

kin pennulle ja nuorelle koi-

ralle. Vinkkejä harjoitteluun

saatiin ja seuraavalla kerral-

la asia on varmasti paremmin

hanskassa.

Rohkea nakin syö?

Leikkimielisessä kilpailussa

koira lähti viivan takaa koh-

ti kymmenen metrin pääs-

sä odottavia lautasia, joil-

le oli pilkottu nakki kolmeen

osaan. Herkut piti syödä ja

palata sen jälkeen takaisin

lähtöpaikkaan. Vaikka suori-

tustapa oli vapaa, kaikki suo-

rittivat tehtävän juosten yh-

dessä koiran kanssa ja nakit-

kin päätyivät koirien suihin.

Nopeimmin selviytyivät Mar-

ko ja Nita. Pari sai pienen sie-

menen palkintokaappiin kai-

kille pennuille annetun herk-

kukupin lisäksi.

Päivän kouluttajat palkitsi-

vat mielestään mukavimman

yhteistyön tassupyyhkeellä ja

”Erinomainen” –ruusukkeel-

la. Tällä kertaa valinta osui

Tuuliin perheineen. -Iloisia ja

reippaita pentuja, kouluttajat

totesivat kuin yhdestä suusta,

kun heiltä kysyttiin mielipi-

dettä näkemästään. -Ilmeisen

rakastettuja perheenjäseniä

kaikki, Linda jatkoi. Sehän se

kuitenkin on tärkeintä: kotona

koira viettää suurimman osan

elämästään.

Veljekset Turo ja Frank kilpasilla.

Piraattipoppoo tuulet-

teli jo lauantaina, sillä

Tampereen kansain-

välisessä koiranäytte-

lyssä Ch. Juniperhill’s

Bucanera ”Jawa” voit-

ti valioluokan, oli toi-

seksi paras narttu ja

sai Cacibin. Pitkäkar-

vaisia collienarttuja

oli ilmoitettu näytte-

lyyn kaikkiaan 89. Ja-

wan isä, myös Päivillä

ja Tomilla kotona asu-

va Romeo, on pentujen

emänemänemänemän

puoliveli. Jawan kuva:

Sari Kupiainen.

Juhlatunnelmissa

jo lauantaina

Mukavimmasta yhteistyöstä palkittu Tuuli perheineen

tuli myös pisimmän matkan, yli 500 km, takaa. Kuva

Linda Lehtiheimo.

Page 13 - Alueviesti_12_2009