14
Keskiviikko maaliskuun 18. 2009
EU-parlamentin jäsen Ville Itälä:
Rakentava kritiikki
vie EU:ta parhaiten
eteenpäin
Hannu Virtanen
Ajankohtaiset talousasiat sekä
Europan parlamentin jäsenten
älytön reissaaminen Brysselin
ja Strasbourgin välillä ovat
Ville Itälän (kok) mukaan ol-
leet aiheita, joista ihmiset ovat
halunneet puhua hänen kans-
saan viime päivinä.
-Strasbourgin juttu ei ole po-
liittisesti kaikkein tärkeimpiä
asioita, mutta se on uskotta-
vuuden kannalta tärkeä asia.
Sitä pitää suomalaisten vastus-
taan niin kauan, että se joskus
kaatuu.
Euroopan parlamentin jä-
sen Ville Itälä vieraili Sasta-
malassa viime perjantaina.
Hän aloitti kierroksensa ih-
misten parissa aamupäivällä
Mouhijärven Uotsolasta, siir-
tyi Häijään kautta välillä No-
kialle, josta palasi iltapäivällä
Sastamalaan, otti vastaan kau-
pungin kirjelmän ja osallis-
tui vielä ehtoon edellä Kinna-
lan Koukulla järjestettyyn Kei-
kyän Kokoomuksen ja Kiikan
Kokoomuksen jäseniltaan.
Itälä pitää tärkeänä tehdä
ymmärretyksi se, että ihmis-
ten asioista päätetään paljon
enemmän EU:ssa kuin edus-
kunnassa.
-Asioiden kirjo on EU:ssa niin
valtava, että joka porukalle
löytyy oma asiansa. On paljon
tärkeitä kysymyksiä: ilmasto-
kysymykset, ympäristökysy-
mykset, turvallisuuskysymyk-
set, maatalouskysymykset.
Hänen mukaansa EU:ta ei
vieläkään tunneta kovin hy-
vin Suomessa.
-Sitä en kyllä yhtään ihmettele.
Se on erittäin monimutkainen
ja vaikea. Vie kaikilta aikansa
oppia EU kovin tarkkaan. Ei-
kä ihmisten tarvitse sitä kovin
tarkkaan tunteakaan, vaan se
pääperiaate, mitä sieltä suo-
malaisittain halutaan.
Itälä uskoo, että äänestys-
prosentti nousee jonkin ver-
ran seuraavissa EU-vaaleissa.
-Jos se on alle 50 prosenttia,
se on huono tulos. Toivotta-
vasti äänestysprosentti nousisi
sen yli. Siellä kuitenkin pääte-
tään ihmisten jokapäiväisistä
asioista. Äänestämällä pystyy
vaikuttamaan siihen, mihin
suuntaan EU menee ja Suomi
siinä mukana.
Suhtautuminen Euroopan
unioniin on Itälän mukaan
Suomessa edelleenkin hyvin
mustavalkoista, ollaan joko
puolesta tai vastaan.
-Suhtautuminen on joko on
tai o", mutta välimaastoa ei
ole. Mielestäni meidän tulisi
hyväksyä se, että EU on tär-
keä ja se on tuonut meille pal-
jon hyvää. Kun olemme euro-
alueessa, näemme nyt sen, että
korot eivät ole nousseet.
-Siellä tulee esille myös hul-
luja asioita, kuten Strasbour-
gin reissaaminen, kurkut tai
susikysymykset. Niissä pitää
olla rehellinen ja todeta, et-
tä ne ovat pielessä. Rakentava
kritiikki vie EU:ta parhaiten
eteenpäin eikä se, että sitä jo-
ko rakastetaan tai vihataan.
Euroopan parlamentin jäsen Ville Itälä korostaa sitä, että EU:ssa päätetään ihmisten jokapäiväisistä asioista. Ku-
vassa on myös Sastamalan Kokoomuksen puheenjohtaja Päivi Rasimus.
Kaupunki kirjelmöi kuntataloudesta, seutukaupungeista ja tukioikeuksista
Hannu Virtanen
Sastamalan kaupunki nosti
esille taloudellisen tilanteen-
sa, seutukaupunkien toimin-
taedellytykset sekä viljelijöi-
den tukioikeudet, kun Euroo-
pan parlamentin jäsen Vil-
le Itälä vieraili Sastamalassa
perjantaina.
Valtiovallan edustajat ovat
toistuvasti tuoneet esiin, että
valtio tulee tukemaan kunta-
taloutta. Kiinnitämme kunni-
oittavasti huomiotanne myö-
tävaikutustoivomuksin siihen,
että saisimme tästä tuesta pi-
kaisesti tietoa talouden tasa-
painottamisen mitoittamisek-
si oikealla tavalla, Itälälle luo-
vutetussa kirjelmässä muotoi-
tiin.
Kuntajakolain mukaan val-
tio tukee rakennemuutosta
7,7 miljoonan euron yhdisty-
misavustuksin kolmen vuo-
den ajan. Yhden tuloveropro-
sentin tuotto on noin 3,3 mil-
joonaa euroa. Suunniteltuna
haasteena oli sopeuttaa talo-
utta vuoteen 2012 mennessä
niin, että 1,3 miljoonan euron
voidaan silloin torjua.
Nyt kansainvälinen taan-
tuma Suomeen kohdistuvine
vaikutuksineen on johtanut
kokonaan uuteen taloudel-
liseen tilanteeseen. Tammi-
maaliskuun yhteisöverotili-
tykset ja valtakunnalliset arvi-
ot osoittavat, että kaupunkim-
me talouteen on syntymässä
noin 1,8 miljoonan euron ra-
hoitusvaje 2009.
Valtiovallan tasapainotus-
toimenpiteet on arvioitu vai-
kuttavan noin 10 prosenttia
sitä korjaavasti. Tämän yk-
sityiskohdan määräaikainen
tarkistaminen kunta-valtio-
suhteessa ei riitä turvaamaan
kunnallisten palvelujen tuot-
tamisedellytyksiä.
Usein yritysten huonoon
tulokseen ja yhteisöverojen
maksukykyyn liittyvät lomau-
tukset ja irtisanomiset. Sasta-
malassa tilanne on tällä het-
kellä se, että irtisanomiset
ovat koskeneet noin 50 työn-
tekijää ja lomautukset noin
500 työntekijää. Lisäksi työlli-
syyden kehitykseen on vaikut-
tanut useiden työntekijöiden
määräaikaisten työsuhteiden
päättyminen. Nämä vähentä-
vät verotuloja.
Tuloveropohja, Sastamalas-
sa noin 305 miljoonaa euroa,
on supistumassa valtakunnal-
listen arvioiden mukaan 1,5
prosenttia, Sastamalassa noin
4,5 miljoonaa euroa, verotu-
loissa 19,5 tuloveroprosentin
mukaisesti noin 0,9 miljoo-
naa euroa.
Olemme tilanteessa, jos-
sa verotuloja puuttuu vuoden
2009 budjetista puuttuu yh-
teensä 2,7 miljoonaa euroa.
Talousarviomme on 1,9 mil-
joonaa euroa ylijäämäinen,
koska yhdistymisavustuksia
on kohdennettu investointei-
hin tuloslaskelman vuosikat-
teen kautta.
Tuloksen muuttuminen ali-
jäämäiseksi merkitsisi lainara-
hoituksen kasvua ja investoin-
tien karsimista. Yhdistymisa-
vustusten päättyessä on tilan-
ne 2012 erinomaisen vaikea.
Sastamalan kaupungin al-
kavassa taseessa on noin 5
miljoonaa ylijäämää kolmen
kunnan lakkaamisen jälkeen.
Kassassa ei suinkaan vastaa-
vaa rahamäärää ole, vaan ali-
jäämäinen talous voidaan het-
ken kirjanpidollisesti kattaa
tuosta ylijäämästä, mutta toi-
minnan ylläpitäminen edellyt-
tää vastaavaa lainanottoa.
Sastamalan kaupungin
suunniteltu velkamäärä yltää
2012 tasolle, joka jää noin 8
miljoonaa euroa alle valtio-
neuvoston asetuksen mukai-
sen kriisikuntarajan. 5 mil-
joonan euron alijäämät johta-
vat siis lähelle kriisikuntakri-
teeriä velkamäärän osalta.
Seutukaupunkien
toimintaedellytykset
Kirjelmässässään kaupunki
pyysi Itälää myös myötävai-
kuttamaan siihen, että seu-
tukaupunkien asema otetaan
uudistuvassa lainsäädännös-
sä huomioon ja että toisen
asteen ammatillinen, seudul-
lisesti yritystoiminnan tar-
peisiin suuntautuva koulutus
turvataan. Opetuksen saata-
vuus lähietäisyydeltä on myös
oppilaan etu ja siihen liittyvä
työllistyminen omalla seu-
dulla tehokas keino ennalta
ehkäistä syrjäytymistä.
Seutukaupunkeja ovat
Sastamalan tavoin kaupun-
git, jotka ovat seutukuntiensa
tai talousalueensa keskuksia,
mutta eivät ole maakuntien-
sa keskuksia. Seutukaupunki-
en haasteeksi on tulossa kan-
sallisvaltioiden yleisenä kehi-
tyssuuntauksena vaikuttava
taloudellisen toimeliaisuuden
ja väestön keskittyminen har-
voihin suuriin keskuksiin.
Euroopan Unionissa ja
Suomessa tähän kehitykseen
on haluttu vaikuttaa niin, että
koko maa pysyisi asuttuna ja
elinvoimaisia kuntia voidaan
PARAS-hankkeen periaat-
teiden mukaisesti muodos-
taa maakuntakeskusten ul-
kopuolelle. Sastamalan kau-
pungin perustajat ovat teh-
neet päätöksiään juuri tässä
tarkoituksessa.
Seutujen elinvoimaisuu-
den edellytyksenä on luon-
nollisesti kehittyvä aluetalo-
us, jossa yrityksillä on alu-
eellista tai valtakunnan rajat
ylittävää tuotteiden tai pal-
velujen vientiä. Keskittymis-
kehityksestä huolimatta seu-
tujen yritykset ovat menes-
tyneet kilpailussa globaaleil-
la markkinoilla.
Monissa aluekehittämis-
hankkeissa on edistetty yri-
tysten verkottumista ja pa-
rannettu toimintaedellytyk-
siä. PARAS-hankkeeseen
kuuluu yhtenä osana toisen
asteen ammatillisen koulu-
tuksen ylläpitäjäverkon supis-
taminen ja vähintään 50 000
asukkaan väestöpohjan saa-
vuttaminen.
Tässä rakennemuutokses-
sa ei ole lainsäädännöllises-
ti varmistettu koulutuspal-
velujen riittävää tarjontaa
seutukaupungeissa. Uhkana
on, että elinvoimaisen seu-
dun ja seutukaupungin toi-
mintaedellytykset rajoittuvat,
jos koulutusväylät eivät tuo-
ta yritysten tarvitsemaa työ-
voimaa.
Viljelijöiden
tukioikeudet
Kaupungin kirjelmä Itäläl-
le käsitteli myös viljelijöiden
tukioikeuksia toivoen Euro-
pan parlamentin jäsenen voi-
van vaikuttaa niin, että epä-
selvyydet tilatukiasioissa saa-
daan poistetuksi ja suomalai-
nen lainsäädäntö täytäntöön
pannuksi.
Eduskunta hyväksyi tila-
tukilain muutoksen 1.1.2009.
Jos tukioikeuksien siirtymi-
sestä ei ole sovittu esimer-
kiksi pellon vuokraussopi-
muksessa ennen tukioikeuk-
sien voimaantuloa, ja tilanne
johtaisi kohtuuttomuuteen,
voidaan sopimusta sovitella
maanvuokralaissa säädetyl-
lä tavalla sopijapuolten pe-
rustellut odotukset huomi-
oon ottaen. Yleensä omistaja
odottaa, että tukioikeus pa-
lautuu hänelle vuokra-ajan
päätyttyä.
Maanvuokralain mukaan
”jos vuokrasopimusehdon
soveltamisen katsotaan ole-
van maanvuokrasuhteissa
noudatettavan hyvän tavan
vastaista tai muutoin kohtuu-
tonta, voidaan ehtoa sovitella
tai jättää huomioon ottamat-
ta. Eduskunnan perustusla-
kivaliokunta on todennut la-
kimuutoksen perustuslain ja
EU-oikeuden mukaiseksi.
Nyt on kuitenkin ilmen-
nyt lain täytäntöön panemi-
sessa ongelmia EU:n komis-
sion poikkeavista kannan-
otoista johtuen. Tilatukila-
ki ei sisällä valtuuksia antaa
täytäntöönpanoa ohjaavia
säädöksiä.
Myös kaupungin ennen ti-
latukia voimassa olleita pel-
lonvuokraussopimuksia on
jouduttu tämän vuoksi jatka-
maan ja siinä on samalla so-
vittu tukioikeuksien palautu-
misesta takaisin omistajalle
eli kaupungille.
Synkkää, rankkaa ja hauskaa
ylle Kellarikaupasta
Pauliina Parto
Marttilankadulla Vamma-
lan keskustassa sijaitsevaan
Salonkiin avattiin viime vii-
kolla uusi Kellarikauppa-ni-
minen putiikki. Ihan kir-
jaimellisestikin rakennuk-
sen kellarissa, jykevien kivi-
portaiden päässä sijaitsevan
yrityksen takaa löytyy Katja
Kaksonen, tekstiiliartesaani
ja pukuompelija. Hän haluaa
tuotannollaan tarjota vaih-
toehtokansalle ekologisem-
man, eettisemmän ja yksi-
löllisen vaihtoehdon pukeu-
tumiseen.
Lokakuussa 2007 Turus-
ta Vammalaan muuttaneen
Katjan yritys on nimeltään
Counter Clockwise. Sen tuo-
tevalikoimiin kuuluvat vaat-
teet, asusteet ja sisustusteks-
tiilit. Tuotteita valmiste-
taan myös lemmikkieläimil-
le, kuten koirille ja kissoille.
Kaikki tuotteet on valmistet-
tu kierrätetyistä tekstiileistä
tai muista ekologisista, luo-
musertifioiduista kankais-
ta. -Kierrätettyjen tekstiilien
käytön taustalla ovat omat
eettiset ja ekologiset arvoni.
Haluan omalla toiminnal-
lani jättää mahdollisimman
pienen ekologisen jalanjäl-
jen, Katja kertoo.
Ekologisuus on viety mah-
dollisimman pitkälle. Katjan
työhuoneelle tulee ekosäh-
kö ja toimistopaperina hän
käyttää ekopaperia.
Mieleinen ala
auttaa jaksamaan
Kaikki Kellarikaupassa
myytävät vaatteet ja asus-
teet ovat Katjan omaa käsi-
työnä valmistettua tuotan-
toa. Ne ovat ainutlaatuisia
yksilöitä tai osa pientä sar-
jaa. Suurin osa vaatteista on
uniikkeja. -Teen myös mit-
tatilaustöitä ja korjausom-
pelua, Katja muistuttaa pal-
velutarjonnastaan.
Kierrätysmateriaaleis-
ta modifioitujen vaatteiden
ja asusteiden lisäksi Kellari-
kaupassa on myynnissä Au-
rinkoOtuksen rahapusseja,
pehmoeläimiä, juhlaveskoja
sekä koristesydämiä. -Haa-
veissa on, että saisin mui-
denkin kierrätysmateriaale-
ja käyttävien käsityöläisten
tuotteita myyntiin.
Kellarikauppa on avoinna
keskiviikkoisin ja torstaisin.
Muun ajan Katja Kaksonen
pyhittää ompelulle. Hänellä
on työhuone Käsityökadul-
la. -Välillä tehdään yötöitä,
välillä päivätöitä ja välillä to-
si pitkää päivää, Katja kuvai-
lee yrittäjän arkea. Töitä jak-
saa painaa, kun ala on mie-
leinen.
Tuoreen yrittäjän Katja
Kaksosen Counter Clock-
wise -merkkiset vaatteet
ja asusteet on valmistet-
tu kierrätettyjä kankaita
käyttäen. Kuvan hame on
tehty vanhoista housuista.
”
Haluan jättää
mahdollisimman
pienen ekologisen
jalanjäljen.
1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...28