Page 6 - Alueviesti_31

6

Keskiviikko heinäkuun 29. 2009

370-vuotias

Punkalaidun

juhli näyttävästi

Marianna Langenoja

Kenraalikuvernööri Pietari

Brahe perusti Punkalaitumen

kirkkoherrakunnan 31.7.1639.

Tämän viikon perjantaina siitä

tulee täyteen tasan 370 vuot-

ta. Viime sunnuntaina Pun-

kalaidun juhli pyöreitä vuo-

siaan, eikä pääjuhlatilaisuu-

dessa säästelty koreita sanoja.

Vaatimattomuus oli unohdet-

tu hyve muun muassa Suo-

men Kuntaliiton puheenjoh-

taja Pekka Nousiaisen terveh-

dyssanoissa. - Punkalaidun on

perinteikäs, ennakkoluuloton,

elinvoimainen, ihmisläheinen,

kuntayhteistyötä vaaliva kun-

ta, jossa on aina eletty ajassa.

Kunta on tehnyt päätöksensä

ripeästi mutta perusteellisesti.

Siitä mihin Nousiainen jäi,

jatkoi Pirkanmaan liiton Arto

Pirttilahti: - Punkalaidun on

15 vanhimman kunnan jou-

kossa. Se on todella kaunis

kunta, jossa näkyy vielä pe-

rinteinen maatalous ja oma-

leimainen maisema, joka on

innoittanut niin lauluntekijöi-

tä kuin meitä moottoripyöräi-

lijöitäkin. Punkalaidun on ol-

lut edelläkävijä monikulttuu-

risuuden kehittämisessä. Se

on ottanut hyvin paikkansa

Pirkanmaalla.

Itsenäinen, muttei

yksinäinen

Kunnanjohtaja Antero Aleni-

us muistutti, ettei juhlassa vie-

tetty Punkalaitumen muistoti-

laisuutta, vaan edessä on vielä

monia vuosia. Sitä Alenius ei

kuitenkaan osannut sanoa, tu-

levatko seuraavat vuodet ku-

lumaan itsenäisenä vai liitos-

sa. Hän vertasi Suomea muu-

tosten tuuliseksi mereksi, jolla

Punkalaidun seilaa, mutta mi-

hin suuntaan?

-Vaikka Punkalaidun on

yhä itsenäinen, se ei tarkoita

yksinäistä.

-Kunta on selvinnyt sodis-

ta, lamoista ja kaupunkilaistu-

misesta. Eikös nykyiset vaike-

udet ole niihin verrattuna vain

kärpäsen surinaa korvissam-

me, johtaja kysyi.

Hänen mukaansa Punka-

laidunta on vienyt eteenpäin

vuosien varrella niin pysyvyys

kuin muutoskin. Vaikka moni

asia pikkukunnassa on muut-

tunut, kuntarakenne ja kun-

nantalo on aina haluttu säi-

lyttää.

Tyypillinen

punkalaitumelainen

Tilaisuudessa paljastettiin

myös Juhlavuoden taulu, jon-

ka on tehnyt Raimo Huitti-

nen. Teoksessa ovat limittäin

sekä historia että nykyaika.

Tulevaisuutta edustaa läppäri,

kun taas Pietari Brahe edustaa

historiaa. Taulussa näkyy niin

maatalous, kirkko kuin kou-

lukin.

Juhlan musiikista vastasi-

vat Punkalaitumen mieskuo-

ro sekä nuoret haitarinsoitta-

jat Jenni Vesaniemi ja Saara

Takku. Tapahtumassa kuultiin

myös valtuuston puheenjohta-

ja Ari Poutalan puhe sekä hal-

lintotieteiden tohtori ja oike-

ustieteen lisensiaatti Kauko

Heurun juhlapuhe. Paikallis-

ta murretta höpötteli Salme

Törmä.

Päätössanat lausunut Aleni-

us lainasi puheessaan Punka-

laitumen historian kirjoittajan

Seppo Suvannon tekstiä, jossa

kuvaillaan 1600-luvun pun-

kalaitumelaista. -Tyypillinen

punkalaitumelainen on ehkä

syrjäseudun ihminen, mutta

osaa ajaa omia asioitaan vah-

vasti. Hän on jopa häikäile-

mätön, sanavalmis ja rehva-

kas. Ainakaan punkalaitume-

laiset eivät ole alistettuja rah-

vaita. Itse voin sanoa, etteivät

he ole sitä vielä 2000-luvulla-

kaan.

Juhlan juontanut Aki Mikkola jututti taiteilija Raimo Huittista, joka oli tehnyt Punkalaitumen Juhlavuoden tau-

lun. Taulussa näkyy niin historia kuin nykyaikakin. Pietari Brahen lisäksi taulua koristavat muun muassa kirkko

ja koulu.

Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Alenius sanaili veikeästi Punkalaitumen 370-vuotisjuhlatilaisuudessa. Hän

muun muassa kertoi millainen on tyypillinen punkalaitumelainen.

Talonpoikaismuseo

Yli-Kirra vietti

syntymäpäiviään

Punkalaitumen 370-juhlavuo-

si poiki kaikenlaisia tapahtu-

mia ympäri Punkalaitumen.

Viime sunnuntaina Punkalai-

tumen Yli-Kirralla vietettiin

Koiramäen talon 55-vuotis-

syntymäpäivää ja juhlittiin sa-

malla vanhaa Punkalaidunta.

Punkalaitumen museo- ja ko-

tiseutuyhdistyksen puheen-

johtaja Kalevi Sillanpää kut-

sui paikalle kaikki entiset ja

nykyiset johtokunnan jäsenet

istuttamaan pihlavapuun mu-

seon pihaan. -Pihlava on py-

hä puu. Se turvaa talon onnen

ja suojelee. Pihamaallamme ei

ole ollut enää pariin vuoteen

pihlavaa. Mahtaakohan meillä

olla onneakaan? Päätimme, et-

tä onni on parempi varmistaa,

Sillanpää totesi. Puulle annet-

tiin nimeksi Paavon pihlaja.

Aiemmin tänä kesänä mu-

seolla on nähty muun muassa

hevosten missikisat ja keskus-

teltu Punkalaitumesta.

Punkalaitumen museo- ja kotiseutuyhdistyksen

nykyiset ja entiset johtokunnan jäsenet

istuttivat pihlavan

Yli-Kirran Talonpoikaismuseon pihamaalle.

Istutuksen sai aloittaa kotiseutuneuvos,

kunniapuheenjohtaja Juhani Helariutta.

Page 6 - Alueviesti_31_2009