Page 10 - Alueviesti_31

10

Keskiviikko heinäkuun 29. 2009

Nuoren pariskunnan harvinaislaatuinen kokeilu Kiikoisissa:

Ratsastus- ja painileiri

toteutettiin talkoilla

Marianna Langenoja

Mitä kaikkea saa kahdellakym-

menellä eurolla? Ei ihan ensim-

mäisenä tulisi mieleen kolmen

päivän ratsastus- ja painileiri

majoituksineen ja ruokineen.

Kiikoislaiset helluntaiseura-

kuntalaiset Tiina ja Jyri Jär-

venpää tekevät melkeinpä hy-

väntekeväisyyttä järjestämällä

nuorille toimintaa puoli-ilmai-

seksi, vain kahdenkympin lei-

rimaksulla. Sen he tekevät hy-

västä tahdostaan ja uskostaan.

-Hevoset meillä on jo valmii-

na, majoitustilat löytyvät ylä-

kerrasta ja paini- sekä ratsas-

tuksenopettajat omasta tut-

tavapiiristä. Menot koostuvat

lähinnä ruoan raaka-aineis-

ta. Kaikki muu tehdään tal-

kootyönä, pariskunta kertoo.

He ovat saaneet todella paljon

apua Kiikoisten Helluntaiseu-

rakunnalta ja ystäviltään. Siten

tänä kesänä ensimmäistä ker-

taa pidetty kristillinen ratsas-

tus- ja painileiri on ollut mah-

dollista järjestää. Mikä tärkein-

tä, siihen on ollut jokaisella ha-

lukkaalla varaa osallistua.

Tämä kerta kokeilu,

leiristä säännöllinen

Kaikki tapahtui noin viikossa.

Omakotitalon yläkertaan re-

montoitiin majoitustilat ja ra-

put, pihaan tehtiin ratsastus-

kenttä ja pystytettiin painiteltta.

Jyri Järvenpään ensimmäinen

lomaviikko kului aamukahdek-

sasta yöyhteen leirin järjestelyis-

sä. Mukana oli myös parhaim-

millaan kaksikymmentä muuta

talkoolaista, joita Järvenpäät ha-

luavatkin syvästi kiittää.

Kun leiri sitten alkoi, valloit-

tivat pariskunnan omakotitalon

kolmisentoista teini-ikäistä. Sa-

maan aikaan Järvenpäiden piti

huolehtia neljästä omasta lap-

sestaan ja lukuisista lemmikeis-

tään. Silti viimeisillään raskaa-

na oleva Tiina Järvenpää jak-

soi vielä leirin kolmantenakin

päivänä nauraa. -Tarkoitukse-

namme on tehdä leiristä sään-

nöllinen. Tämä kerta oli vasta

kokeilu. Näyttää siltä, että vas-

taavanlainen leiri toteutetaan

jälleen ensikesänä. Vielä tänä

kesänäkin tapahtuu. Järjestäm-

me muun muassa jonkinlaisen

lastentapahtuman.

Tapahtumien parissa mene-

vätkin mukavasti pariskunnan

vuosilomat, mutta heitä se ei

haittaa tippaakaan. -Olemme

muutenkin pyhittäneet kaikki

lomamme seurakunnalle.

Raamattutunnitkin

kiinnostivat

Intohimo moiseen leirien jär-

jestelyyn tulee pariskunnan ha-

lusta evankelioida. Nuorille jär-

jestettiin kolmen päivän aikana

yhteensä kymmenen raamat-

tutuntia, joissa juteltiin nuo-

ria kiinnostavista aiheista raa-

matun näkökulmasta. -Kaikki

nuoret ovat olleet mielenkiin-

nolla mukana raamattutunneil-

lakin. Suurin osa heistä onkin

lähtöisin kristillisestä perheestä.

Jos leirillä ei ollut hiljaisuut-

ta, ruokailua tai raamattutun-

tia, oli toimintaa joko hevos-

ten kanssa tai painimatolla.

Kokeneemmat ratsastajatytöt

pääsivät maastoon, kun aloitte-

lijat kiersivät kenttää. Pojat taas

opettelivat lukkopainin erilaisia

tekniikoita ja harjoittivat yleis-

kuntoaan. -Teimme yksi aamu

seitsemän kilometrin juoksu-

lenkin, itse 14 vuotta lukkopai-

nia harrastanut Jyri Järvenpää

kertoi. Hänen lisäkseen painia

opetti isoveli Jarmo.

Minna Huikkala oli yksi ratsastusleirille osallis-

tuneista. Hän on ratsastanut siitä saakka kun on

kävellytkin. Minna tuli leirille avittamaan karsi-

noiden siivoamisessa ja auttoi aloittelijoita. Itse

hän ratsasti Manta-hevosta.

Vauhdin huumaa ratsastusleirillä Kiikoisissa. Anna Nieminen ja Sanni Suutari kokei-

livat maastossa ravia ja laukkaa.

Miten tähän solmuun päästään? Ohjaaja Jarmo Järvenpää ja leiriläinen Marko Kömi

ottivat mittaa toisistaan. Painiharjoittelun lisäksi poikien leiriohjelmaan kuului muun

muassa joka-aamuinen juoksulenkki.

”

Menot

koostuvat

lähinnä ruoan

raaka-aineista.

Kaikki muu

tehdään

talkootyönä.

Lastenleiriä

ja muuta työtä

Baltiassa

Ville Impiö

Liki 600 ajokilometriä Tal-

linnan satamasta lähtien

on takana, kun käännytään

muutaman soratiekilomet-

rin jälkeen hädin tuskin

ajokelpoiselle kärrytielle.

Rehevän lehtipuukasvus-

ton latvukset tien molem-

milta puolin ulottuvat liki

toisiinsa. Vielä vajaa mut-

kitteleva kilometri ja ol-

laan perillä. Paikka on Liet-

tuan helluntaiseurakuntien

leirialue.

Alue on maan koillis-

kulmassa. Valko-Venäjän

rajalle on tuskin kymmentä

kilometriä, Latvian rajalle

vähän enemmän. Leirialue

sijoittuu muutaman neliö-

kilometrin järven rantaan,

parisataa metriä rannasta

alkaa tiheä havumetsä.

Vanhalla, ehkä parin

hehtaarin peltoaukealla

seisoo keltavalkoinen suu-

ri teltta. Kymmenkunta

lasta juoksee pallon peräs-

sä kahden jalkapallomaa-

lin välissä. Muutama muu

tavoittelee pallollaan kori-

pallokoria. Onnistuminen

kuitataan riemunkiljah-

duksella. Kaikkia eivät pe-

lit juuri nyt kiinnosta, kul-

jetaan yksin tai kavereiden

kanssa pitkin kenttää sin-

ne tänne.

Tälle runsaan viikon

leirille on saapunut yli 120

lasta ohjaajineen eri puo-

lilta Liettuaa. Jotkut lap-

sista ovat jo leiriveteraane-

ja mutta monelle kokemus

on aivan uusi.

Yhteistä kaikille on kui-

tenkin tyytyväisyys ja ilo

saada olla täällä.

Enemmänkin olisi ollut

tulijoita mutta sekä leirin

ulkoiset puitteet että suh-

teellisen alhainenkin osal-

listumismaksu eli 170 litiä

(alle 50 !) on monelle lii-

an suuri maassa, jossa kes-

kikuukausipalkka on alle

1000 euroa. Tosin monet

leirille päässeet lapset on

varattomuuden vuoksi va-

pautettu maksusta.

Leiripäivä aloitetaan lei-

rilipun nostolla ja leirilau-

lulla unohtamatta aamu-

voimistelua. Aamupalan

jälkeen lapsijoukko vetäy-

tyy 7-8 lapsen ryhmissä

ohjaajansa seurassa raa-

matunopetuksen pariin.

Tämän vuoden leirin tee-

mana on apostoli Paavalin

vankeus Roomassa ja hä-

nen siellä kirjoittamiensa

neljän Uuden testamentin

kirjeen sanoma. Opetus-

ta tehostetaan päivän aika-

na mm. aiheeseen liittyvil-

lä draamaesityksillä ja kil-

pailuilla.

Lounaan jälkeisen ruo-

kalevon mentyä ilmassa on

suuren urheilujuhlan tun-

tua, kun kisaillaan leirin

jalka-, kori- ja lentopallo-

mestaruuksista. Kaikki ei-

vät kuitenkaan ole urhei-

lullisia vaan käyttävät ai-

kansa vaikkapa savitöiden

tekemiseen. Kukaan tus-

kin voi kieltäytyä kuiten-

kaan kohta alkavasta uin-

tihetkestä!

Päivällistauon päättyes-

sä kokoonnutaan suureen

telttaan iltatilaisuuteen.

Laulu kaikaa ja äänentois-

ton tehoja ei tarvi säästellä,

sillä lähin asutus on usean

kilometrin päässä. Joku lei-

riläinen kertoo päivän ko-

kemuksistaan, toinen vä-

hän syvällisemmin siitä,

mitä leiri on hänelle mer-

kinnyt. Kun on yksin ja yh-

dessä sekä kiitetty että ru-

koiltu siirrytään kentäl-

le lipun laskuun ja päivän

palkintojen jakoon. Sitten

onkin hyvä illan hämärty-

essä hiippailla iltapesulle ja

tuutumaan. Touhukkaan

päivän jälkeen ei ainakaan

pienimpien leiriläisten tar-

vitse lampaita laskeskella.

Apu yhä tarpeen

Vaikka Baltian maiden lii-

tyminen EU:hun muuta-

ma vuosi sitten toi sekä va-

kautta että vaurautta ollaan

kuitenkin kaukana suoma-

laisesta hyvinvoinnista. Jo

ennen tämänhetkistä la-

maakin pienituloisten ja

työttömien elämä on ol-

lut niukkaa. Tällä hetkellä

Latvian työttömyysaste on

EU:n toiseksi korkein eli n.

16 %. Maan itäosassa ole-

van Väinänlinnan (Dau-

gavpilsin), lähes täysin ve-

näjänkielisen yli 100 000

asukkaan kaupungin hel-

luntaiseurakunnan pasto-

ri Nikolaj Shevchuk arvioi

työttömyysasteeksi nyt yli

30 %. Sen vuoksi seurakun-

ta tekee merkittävää avus-

tustyötä kolmessa eri koh-

teessa kaupungissa. Päi-

vittäin tarjotaan lämmin

ruoka useille kymmenille

asunnottomille, eläkeläisil-

le ja vailla todellisia huolta-

jia oleville lapsille.

Muutaman viime vuo-

den ajan on Huittisten Hel-

luntaiseurakunnasta vie-

railtu Latviassa ja Liettuas-

sa joitakin kertoja vuodes-

sa vieden elintarvikkeita ja

muuta avustusta niin lasten

kuin aikuistenkin parissa

tehtävään sosiaaliseen työ-

hön. Viemiset on saatu lah-

joituksena Huittisten ja lä-

hialueiden yrityksiltä ja yk-

sityisiltä. Kiitos heille!

Padeka - kiitos, laulavat Liettuan lapset saamistaan

lahjoista

Page 10 - Alueviesti_31_2009