11
Keskiviikko syyskuun 16. 2009
Hannu Virtanen
Punkalaitumen kunnantalo
sijoittui Suomen Kuntaliiton
järjestämässä Kauneimmat
kunnantalot -äänestykses-
sä kolme kauneimman kun-
nantalon joukkoon. Punkalai-
tumen kunnantalon rinnalla
alansa kaunokaisia ovat Kuo-
pion kaupungintalo sekä Päl-
käneen kunnassa sijaitseva en-
tinen Luopioisten kunnantalo.
Menestyksenkunniaksi Pun-
kalaitumella juotiin valtuustosa-
lissakakkukahvit, kunEuroopan
rakennusperintöpäivän avoimet
ovet kutsuivat tutustumaankun-
nantaloon perjantaina. Tilaisuu-
dessapalkittiinmyös kolme van-
han kiinteistön saneeraushan-
ketta, joiden puuhamiehinä ovat
olleet Sakari Pärssinen, Jari Le-
minen ja Ilpo Jalasjoki. Heidän
lisäkseen kunta kiitti myös kun-
nantalon saneerauksen suun-
nitellutta arkkitehti Raimo Vir-
tasta ja kunnantalon kilpailuun
kuvannutta päätoimittaja Juha
Aroa.
Jugend-henkeä
20-luvulta
Punkalaitumen kunnanta-
lo on rakennettu 1923. Ju-
gend-henkinen kaksikerrok-
sinen puurakennus on sanal-
la sanoen edustava. Sen toinen
kerros on laajan mansardika-
ton peittämä ja sen katonhar-
jaa koristaa pieni torni. En-
simmäinen kerros on hirsira-
kenteinen.
Taloon sijoitettiin aikoi-
naan kunnankanslia, kunnan-
kirjurin asunto, valtuustosa-
li, alakoulu ja opettajan asun-
to. Talon suunnitteli arkkiteh-
titoimisto Eränen & Autere
Tampereelta.
Kunnantalossa on vuosi-
en varrella tehty useita muu-
toksia ja huonejärjestelyi-
tä. Vuosina 1992-1998 teh-
tiin kunnantalon perusteelli-
nen saneeraus. Saneerauksen
suunnittelun lähtökohtana oli
”vanhan ehdoilla nykyteknii-
kan aikakaudelle”. Suunnitte-
lusta vastasi arkkitehti Raimo
Virtanen Punkalaitumelta.
Pinta-alaa kunnatalossa on
915 neliömetriä. Viimeisin pe-
ruskorjaus on tehty vuonna
2000. Kunnantalonhuoneet ovat
tilavia, keskimäärin 15 neliötä.
Ikkunat, erkkerit ja muut syven-
nykset, parkettilattia ja kattova-
laisimet viimeistelevät kokonai-
suuden.
Huomio rakennettuun
kulttuuriympäristöön
Suomen Kuntaliitto järjesti kil-
pailun Euroopan rakennuspe-
rintöpäivien 2009 Kunnan- ja
kaupungintalo -teeman tapah-
tumana. Kilpailulla kiinnitet-
tiin kuntalaisten ja päättäjien
huomiota omaan rakennettuun
kulttuuriympäristöön.
Kilpailu osoitti, että kunta-
laisia pitävät eniten vanhoista
kunnan- ja kaupungintaloista.
Voittaneet rakennukset edus-
tavat 1800-luvun ja 1900-lu-
vun alun rakennustaidetta.
Mukana kilpailussa oli viiden-
nes maamme kunnan- ja kau-
pungintaloista.
P
unk
ala
i
t
u
m
en kunn
a
n
tal
on
m
enes
t
y
m
inen kunn
a
n-
ja
k
a
u
p
un
g
in
tal
o
j
en k
a
uneuski
lpa
i
l
uss
a
ei o
l
e i
hm
e. K
a
unis
ha
n se on.
P
unk
ala
i
t
u
m
en kunn
a
n
tal
on u
p
e
a
ss
a
v
alt
uus
t
os
al
iss
a
j
uo
t
iin k
a
kkuk
ah
vi
t
ra
kennus-
p
e
r
in
töpä
iv
ä
n
ä
vii
m
e
p
e
rja
n
ta
in
a
.
P
unk
ala
i
t
u
m
e
lla pal
ki
tt
iin
ra
kennus
p
e
r
in
töpä
iv
ä
n
t
i
la
isuudess
a
kunn
a
n
tal
on s
a
nee
ra
uksen suunni
t
e
ll
u
t ar
kki
t
e
ht
i
R
a
i
m
o Vi
rta
nen sek
ä
Jar
i
L
e
m
inen,
Ilp
o
Jala
s
j
oki
ja Sa
k
ar
i
Pär
ssinen v
a
n
h
o
j
en kiin
t
eis
töj
en s
a
nee
ra
us
ha
nkkeis
ta
.
Punkalaitumen kunnantalo
maamme kauneimpia
Kirjelmässä toivotaan
Tekopohja-
vesihanke
pintavesi-
hankkeeksi
L
oun
a
is-
S
uo
m
en k
a
unein k
a
n
ga
s -
ar
vok
a
s
harj
u
al
ue -
suo
ra
s
taa
n ku
t
suu
l
iikku
maa
n –
TS
V Oy:n
m
y
ll
e
rr
yksi-
en
jäl
keen
t
osin eni
mmä
kseen
m
ie
l
eni
lma
uksien
m
e
r
-
keiss
ä
. Kuv
a
: Ki
r
si
Mä
ki.
!Turun Seudun Vesi Oy:n te-
kopohjavesihankkeen alueen
kunnista lukuisat kaupungin-
valtuutetut, kunnanvaltuu-
tetut ja varavaltuutetut ovat
allekirjoittaneet kirjelmän,
jossa Turun kaupunginval-
tuutettuja pyydetään muut-
tamaan valtuustopäätöksellä
tekopohjavesihanke pintave-
sihankkeeksi, jolloin veden-
puhdistus tapahtuu Turun
Halisten vesilaitoksella eikä
Kokemäenjoen vettä lasket-
taisi ollenkaan Virttaankan-
kaalla maaimeytykseen. Näin
toimien Virttaankankaan ai-
to ja puhdas pohjavesi säilyi-
si huonontumattomana su-
kupolvelta toiselle. Myöskään
muita haittoja tämä järjestely
ei saisi aikaan Virttaan harju-
ylängöllä.
Kirjelmän allekirjoittajina
on yli 200 kunnallispoliitik-
koa — kaikki kaupunginval-
tuutettuja, kunnanvaltuutet-
tuja ja varavaltuutettuja.
Kirjelmä on toimitettu jo-
kaisen turkulaisen kaupun-
ginvaltuutetun sähköpostiin ja
allekirjoittajista koostunut
lähetystö jätti kirjelmän Tu-
run kaupunginvaltuuston pu-
heenjohtajalle, Jukka Mikko-
lalle viime torstaina.
Jakelualueemme valtuu-
tetuista ja varavaltuutetuis-
ta seuraavat ovat allekirjoitta-
neet kirjelmän:
Huittisista:
Ilpo Hosike (Kesk.), Te-
ro Hosike (Kesk.), Vesa Jalo-
nen (SDP), Pekka Kankaan-
pää (Vas.), Mikko Kaunisto
(Vas.), Kari Kojo (Kesk.),
Outi Kontio (Kok.), Aar-
no Korpela, (SDP), Jouko
Lindstedt (PS), Heikki Mai-
ne (SDP), Lauri Matinta-
lo (Kesk.), Arto Metsämäki
(Kesk.), Jari Mäenpää (Vas.),
Juhani Mäkelä (SDP), Mar-
ja-Riitta Partanen (PS), Ash-
ton Peasley (SDP), Leila Pel-
tomäki (Kesk.), Veikko Ran-
tanen (KD), Asko Ritakal-
lio (Kesk.), Ilkka Riuttamäki
(PS), Simo Riuttamäki (PS),
Henna Stenfors (Kok.), Maa-
rit Säilä (SDP), Timo Tammi-
nen (PS), Pekka Tatti (SDP),
Seppo Tuliniemi (PS), Ma-
ritta Tuominen (SDP), Pertti
Varjokumpu (SDP), Arto Vii-
tanen (PS) ja Susanna Visu-
ri (PS).
Säkylästä:
Jyrki Aaltonen (Kok.), Jar-
mo Alho (SDP), Tuula Erkkilä
(SDP), Mika Heikkilä (Kok.),
Pasi Helminen (Kesk.), Irme-
li Henriksson (SDP),
Jarkko Jaspa (Kok.), Irina
Kaukinen (Kok.), Pertti Ki-
viranta (Kesk.), Jukka Koi-
visto (Kesk.), Timo Kuusis-
to (Kesk.), Jarmo Kyllönen
(Kesk.), Tarmo Luoto (Kesk.),
Seija Muurinen (Kok.), Päi-
vi Peltonen (Kesk.), Timo
Puisto (Vas.), Jaakko Reko
(Kesk.), Sirkku Reko (Kesk.),
Raimo Salo (Vas.), Silja Sa-
velje" (Kok.), Jere Tamminen
(Kesk.), Tauno Varhia (Kesk.),
Satu Vartia (Kesk.) ja Reijo
Virmavirta (Kok.).
Viro tutuksi -
viikoilla mielen-
kiintoisia luentoja
VTT Kari Kaunismaan luen-
to ”Pysyvä muutos Neuvos-
toliiton ja Venäjän histori-
assa” kuullaan maanantaina
21.9 kello 18.00 Forselius-
salissa.
Kari Kaunismaa on synty-
nyt 1954 Huittisissa ja kirjoit-
tanut ylioppilaaksi 1972 Laut-
takylän yhteiskoulusta. Hän
on toiminut mm Moskovan
suomalaisen peruskoulun reh-
torina vuosina 1998-2000. Vi-
rolainen kirjailija, elokuvante-
kijä Imbi Paju jatkaa luentojen
sarjaa maanantaina 5.10 kel-
lo 18.00 Forselius-salissa ai-
heenaan ”Voimmeko jotain
oppia historiasta – ihmisyy-
den pimeät
ja valoisat puolet”. Im-
bi Paju on syntynyt 3.6.1959
Jõgevamaalla ja asuu nykyi-
sin Suomessa. Hänen vuonna
2006 julkaistu teos Torjutut
muistot on ilmestynyt myös
viroksi, ruotsiksi ja venäjäk-
si. Paju on tehnyt myös saman
nimisen elokuvan. Hän on
toimittanut yhdessä So# Ok-
sasen kanssa kirjan Kaiken ta-
kana oli pelko.
Luennot järjestetään yh-
dessä Huittisten seudun kan-
salaisopiston kanssa ja niihin
on vapaa pääsy.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32