Page 14 - Alueviesti_38

14

Keskiviikko syyskuun 16. 2009

Syys- lokakuun vaihteessa vietämme jokavuotista vammais-

ten kulttuuriviikkoa. Perinne on jo pitkä. Välillä nimi muu-

tettiin Vammalan kulttuuriviikoksi, mutta uudestaan otetiin

käyttöön vanha nimi ”vammaisten kulttuuriviikko”. Nimi ko-

rostaa sitä, että nimenomaan vammaisuuteen kiinnitetään

huomiota. Asia on esillä viikon ohjelmassa ja myös esiintyji-

en joukossa on ihmisiä, joita voidaan kutsua vammaisiksi. It-

sestäni tuntuu pahalta sanoa sana vammainen, kun ymmär-

tää, että meillä jokaisella on jonkinlainen erilaisuus, jota voi-

taisiin kutsua myös vammaksi.

Mielessäni on monet kulttuuriviikon pääjuhlat, joissa olin

mukana toteuttamassa näytelmää, jossa Karkun kotitalo-

us- ja sosiaalialan oppilaitoksen kehitysvammaiset opske-

lijat näyttelivät näytelmässä, jossa toimivat ohjaajina lähi-

hoitajaopiskelijat. Olin molempien ryhmien ryhmänohjaa-

ja, joten olin ylpeä siitä, että omat opiskelijani olivat saaneet

tärkeän tehtävän. Meille kaikille harjoittelut ja varsinkin tär-

keässä juhlassa esiintyminen oli suuri tapahtuma.

Kehitysvammaiset ihmiset ovat itselleni ihmisryhmä, joka

on opettanut minulle paljon. Kehitysvammaiset ovat aito-

ja ja avoimia ihmisiä ja lähestyvät toista ihmistä luottavai-

sen lämpimästi. Nyt vuosien kuluessa en enää näe kehitys-

vammaisia vammaisina, vaan ihmisinä, joiden yhtenä omnai-

suutena on tietynlainen älyllinen vajavaisuus, mutta toisaal-

ta taas heillä on sellaista tunneälyä, joka meiltä ns. terveiltä

usein puuttuu.

Aikaisemmin, parikymmentä vuotta sitten, kehitysvammai-

sille terotetiin, että ei ole soveliasta halata tuttuakaan ihmistä

esimerkiksi kauppaliikkeesä. Se kun ei kuulu aikuisen käyt-

tytymiseen. Nuo kiellot ovat väistyneet. On alettu ymmär-

tää, että toisen lähelle meneminen on hyvää ja arvokasta. Me

asialliset ja tärkeät tehoyhteiskunnan jäsenet voimme op-

pia tästä.

Kulttuuriviikon pääjuhla on 11.10. klo 13 Vammalan seura-

kuntatalolla. Juhlassa on monipuolinen ja hyvä ohjelma, jo-

ten kannattaa tulla tutustumaan myös tähän elämänaluee-

seen.

Meillä kaikilla on paljon opittavaa niiltä ihmisiltä, joilla on

jokin rajoitteisuus elämässään. Kun ihminen on joutunut to-

teamaan, että ei selviä yhtä hyvin kuin muut ympärillä olevat

jollain elämänalueella, hän on käynyt luopumisen elämän-

koulua, joka on opettanut hänelle jotain sellaista, josta meil-

lä ”terveillä” on opittavaa.

Yleensä ottaen meidän jokaisen olisi opittava katsomaan tätä

elämää moninaisena ja erilaisuutta sisältävänä ja huomatta-

va, että erilaisuus on rikkautta. Jokaisella ihmisellä on ihmis-

arvo. Ihmisarvoa ei vähennä mikään vajavaisuus.

On hyvä, että vammaisen kulttuuriviikon aikana tuodaan

esille asioita, jotka jäävät usein varjoon tänä tehokkuuden

aikana. Lähimmäisen arvostamien on mielestäni niitä tär-

keimpiä ominaisuuksia, joihin kannatta pyrkiä. Jokainen ih-

minen, jonka kohtamme on lähimmäisemme erilaisista omi-

naisuuksistaan huolimatta. Kukaan ei ole täydellinen.

Tervetuloa vierailemaan vammaisten kulttuurivikon tapah-

tumiin.

Pirkko Lahtinen

Vammaisten

kulttuuriviikko

Huittisten Sotilaspojat

Muurmanskissa ja Petsamossa

Paavo Punkari

Huittisten Sotilaspojat ovat

perinteisesti tehneet kesäisen

retkensä joko Karjalan Kan-

nakselle, Vienan Karjalaan

tai Baltian maihin. Tänä kesä-

nä matka ulottui aina Muur-

manskiin ja Petsamoon saak-

ka. Ensimmäisenä matkakoh-

teena oli Raatteen tie Suomen

puolella. Raatten tien taistelu

oli yksi sotiemme ankarim-

mista taisteluista, jossa tam-

mikuun alussa 1940 torjut-

tiin ylivoimainen vihollinen

tunnetuin seurauksin. Raat-

teen tiellä on entisöity korsuja,

taisteluhautoja ja -varustuksia.

Tien tuntumassa on myös niin

suomalaisten kuin venäläisten

pystyttämiä muistomerkkejä

ankarista talvisista taisteluis-

ta. Uusin muistomerkki on

Talvisodan monumentti Raat-

teen Portin vieressä. Se koos-

tuu noin kolmen hehtaarin

laajuisesta kivikentästä ja kes-

kusmuistomerkkinä on ”Avara

syli”, jossa on 105 vaskista tuu-

likelloa, yksi jokaista Talviso-

dan päivää kohden. Tälle kau-

niille muistomerkille laskivat

Huittisten Sotilaspojat myös

seppeleen.

Raatteen tieltä matka jatkui

Kuusamoon ja sieltä edelleen

Venäjän puolelle Kiestinkiin,

jossa niinikään laskimme sep-

peleen suomalasten sotilaiden

muistomerkille. Kiestingissä-

hän käytiin myös ankarat tais-

telut, joissa suomalais-saksa-

laiset joukot ottivat yhteen ve-

näläisten kanssa. Näissä Kies-

tingin taisteluissa molemmat

osapuolet menettivät runsaas-

ti parhaita sotilaitaan.

Matka jatkui edelleen Lou-

hen, Kantalahden ja Hiipi-

nän kautta kohti Muurmans-

kia. Hyvät kestopäällysteiset

tiet kauniiden vaaramaisemi-

en lomassa jouduttivat matkaa

kohti Muurmanskia, jonne

saavuimme matkamme puo-

livälin vaiheilla. Itse kaupunki

on suuri ja kaunis, mutta op-

paan kertoman mukaan me-

nettää asukkaitaan joka vuosi

etelään. Kaupungin satama on

myös suuri, jonne laivoja tulee

ja menee joka päivä pojoiselta

Jäämereltä.

Muurmanskista matka jat-

kui Petsamoon, jossa silmiä hi-

velevät kauniit vaaramaisemat

jäivät matkalaisten mieliin ja

muistoihin. Raja-Joosepin ra-

janylityspaikan jälkeen oli vas-

tassa kotimaa ja Lappi, jossa jo

moni matkalainen kohtasi tut-

tuja maisemia ja paikkoja.

Vaikka retkemme kestikin

päivää vaille viikon, saatoim-

me yhdessä todeta, että ret-

ki kannatti tehdä, vaikka elo-

kuun alkupäivät olivat eh-

kä kesän kuumimpia. Olihan

parhaana päivänä Lapissa 27

astetta lämmintä.

Sotilaspoikien johtaja Pent-

ti Tiuttu johdatteli joukkonsa

terveenä ja reippaana kotei-

himme Huittisiin. Myös mat-

kamme toteuttaja Matka-Sa-

lonen Kiukaisista täytti kaikki

odotuksemme.

Sotilaspojat muistomerkillä.

Houhajärven kesävedenkorkeuden

laskua pyritään rajoittamaan

Antti Soini

Houhajärven pinnankorkeus

on laskenut jälleen ennätyk-

sellisen alhaalle. Lämmin ve-

si ja matala keskisyvyys (ko-

ko järvellä nyt jo alle 2 met-

riä) kiihdyttävät kasvillisuu-

den leviämistä ja vauhdittavat

leväkukintoja. Pitkän aikavä-

lin mittaukset osoittavat, et-

tä keskiveden korkeus on las-

kenut 70-luvulta asti tehty-

jen pinnankorkeuden mitta-

usten perusteella jatkuvasti ja

on nyt noin 20 cm alempana

kuin 70-luvun kuukausittai-

set keskiarvot. Ilmiö ei sinän-

sä ole poikkeuksellinen, vaan

saman kohtalon ovat kokeneet

monet muutkin järvet. Ongel-

maan on kuitenkin löydet-

ty koeteltuja ratkaisuja, joil-

la monet järvet on onnistuttu

palauttamaan entiselleen.

Houhajärvi työryhmä

ohjaamaan järven

vedenpinnan

vakauttamista

Houhajärvi ry:n kevään vuo-

sikokous velvoitti Houhajär-

vi ry:n johtokunnan asetta-

maan työryhmän, jonka tar-

koituksena on ohjata Hou-

hajärven pinnankorkeuden

vakauttamiseen tähtäävän

työn suunnittelua ja mah-

dollista toteutusta. Työryh-

mään kutsuttiin eri intres-

sien edustajat mahdollisim-

man kattavasti.

Houhajärvi -työryhmään

osallistuvat: Erkki Juurakko

ranta-asukkaiden edustaja-

na, Jouko Viitanen mökkiläis-

ten, Pertti Hakanen/ MTKn ja

maanviljelijöiden, Pertti Lin-

nainmaa Mestänhoitoyhdis-

tyksen ja metsänomistajien,

Tapio Meisalmi Pirkanmaan

ympäristökeskuksen, Jaak-

ko Erjo Sastamalan kaupun-

gin, Esko Piranen Vamma-

lan kalastusalueen ja Hannu

Kuukka Houhajärven osakas-

kunnan edustajana sekä Timo

Iso-Ketola osakaskuntien pu-

heenjohtajana, Erkki Välimä-

ki Vesaranta ry:n puheenjoh-

tajana, Antti Soini Houhajär-

vi ry:n ja työryhmän puheen-

johtajana ja Sari Honkalampi

työryhmän sihteerinä.

Ensimmäisessä kokoukses-

saan työryhmä päätti yksimie-

lisesti käynnistää vedenkorke-

uden vakauttamiseen tähtää-

vät toimenpiteet, kuten järven

syvyyskartoituksen hankki-

misen Pirkanmaan ympäris-

tökeskuksesta ja hankerahoi-

tuksen vaihtoehtojen selvittä-

misen.

Työryhmän tavoitteena

on alivedenkorkeuden nos-

to niin, että tulvia ei nosteta

vaan päinvastoin vähän laske-

taan. Koko hankkeen tavoit-

teena on veden laadun paran-

taminen. Hankkeen yhteydes-

sä tehdään myös pienempiä

järven tilaa ja virtaamista pa-

rantavia toimenpiteitä kuten

umpeen kasvaneiden ja kasva-

massa olevien lahtien ja saar-

ten avaaminen. Hankkeen en-

simmäisessä vaiheessa toteu-

tetaan vedenvakautussuunni-

telma ja hankitaan tarvittavat

toteutusluvat.

Yksimielisellä

ponnistelulla tuloksiin

Tavoitteena on rajoittaa kesä-

veden pinnan laskua ja samal-

la kuitenkin ehkäistä tulvavet-

tä nousemasta aiemmin ko-

ettuihin huippukorkeuksiin.

Työn onnistumisen lähtökoh-

tana on yksimielisyys. Sik-

si työryhmä kehottaa kaikkia,

joita asia koskee, ottamaan

yhteyttä työryhmään, mikäli

asia näin suunnittelun käyn-

nistyessä herättää kysymyksiä

tai epäilyjä mahdollisista hait-

tavaikutuksista, jotka tarvitta-

essa tutkitaan ja huomioidaan.

Hankkeen tavoitteena on luo-

da pysyvät edellytykset palaut-

taa Houhajärvi sellaiseksi hy-

vämaineiseksi virkistysalueek-

si, jota se oli silloin ennen.

Kuva Houhajärveltä, kun vesi pakenee.

Page 14 - Alueviesti_38_2009