Page 16 - Alueviesti_38

16

Keskiviikko syyskuun 16. 2009

Marianna Langenoja

-Mihin tämä oikein laitetaan,

eräs Äetsän koulun yhdeksäs-

luokkalainen ihmetteli kukka-

penkin reunalla tulppaaninsi-

puli kädessään. Osa nuoris-

ta oli silloin jo työntouhussa.

Opettaja muistutteli, että si-

puli kannattaa istuttaa suip-

popää ylöspäin, jotta se lähtisi

keväällä kasvamaan. –Me istu-

timme juuri narsisseja, joiden

sipulit laitetaan kahdentois-

ta sentin syvyyteen, 9B-luo-

kan Jonna Parkkila tiesi. Sii-

hen hän ei kuitenkaan osan-

nut vastata, kuinka harvaksel-

taan narsissin sipulit kuuluu

istuttaa. Siitäkin huolimatta

siis, että sipulit olivat jo maas-

sa. –En ole aiemmin istutta-

nut kukkia. Koulun puolesta

olemme kyllä männyn taimia

istuttaneet, Jonna selosti.

Luonto lähelle lapsia

Yhdeksäsluokkalaisten pro-

jekti liittyy Kauppapuutarha-

liiton kampanjaan. Kampan-

ja lahjoittaa joka vuosi sa-

dalle koululle ja päiväkodille

kolmesataa kukkasipulia. Tä-

nä vuonna Äetsän koulu ha-

ki ja sai kukkasipuleita. –Jär-

jestämme seitsemäsluokkalai-

sille vuosittain ympäristöpäi-

vän, kahdeksasluokkalaisille

roskienkeräysprojektin, mut-

ta yhdeksäsluokkalaisille ei ole

toistaiseksi ollut mitään ym-

päristöön liittyvää. Kun näin

Opettaja-lehdessä tällaises-

ta mahdollisuudesta, tuli heti

mieleen, että yhdeksäsluokka-

laisethan voisivat istuttaa kuk-

kia, projektin äiti Anneli Lai-

ne kertoi.

Kauppapuutarhaliiton ta-

voitteena on saada luonto lä-

helle lapsia, muistuttaa kas-

vun ihmeestä ja tarjota pien-

tä piristystä syksyn keskelle.

Liitto on huolissaan siitä, että

kunnilla on harvoin varaa sat-

sata koulupihojen viihtyvyy-

teen. Lahjoitettu sipulipaketti

sisältää pääosin tulppaaneita.

Loput ovat narsisseja, kroo-

kuksia ja helmililjoja. Sellai-

sia kukkia siis, jotka koululai-

set ehtivät näkemään vielä ku-

kassa ennen kesäloman alkua.

Äiti istuttelee

tämmöisiä

Äetsässä suurin osa sipuleista

istutettiin etupihalle jo valmii-

na olleeseen kukkapenkkiin.

Siinä on aiemmin ollut joita-

kin perennoita, mutta ne ovat

olleet melko huonossa kun-

nossa. Myös musiikkiluokan

eteen istutettiin joitakin sipu-

leita. Siinäkin on ollut joskus

kukkapenkki, mutta se oli vie-

lä huonomassa kunnossa kuin

etupihan penkki. –Tarvitsim-

me traktoria apuna musiikki-

luokan edustan kukkapenkin

möyhentämisessä, Laine ker-

toi. Hän suunnitteli istutus-

paikat yhdessä talonmiehen ja

kaupungin puutarhurin kans-

sa. Ensikevääksi Laine lupai-

lee myös uusia perennoja.

-Äiti istuttelee tämmöisiä.

Jostain syystä itse en ole mi-

kään kukkaihminen, Miikka

Yli-Hongisto Äetsän koulun

9B-luokalta totesi hypistelles-

sään narsissin sipulia. –Sitten

kun narsissi kasvaa, siitä tu-

lee sellainen keltainen ja ko-

mea kukka, vähän niin kuin

voikukka, Miikka jatkoi tietä-

väisenä.

Marianna Langenoja

Jotkut keräilevät astioita, toi-

set taideteoksia ja mielikuvi-

tuksettomammat yksinker-

taisesti rahaa. Toiset taas ei-

vät saa tyydytettyä ihmiselle

ominaista keräilyviettiä näin

pinnallisilla asioilla. He ovat

valmiita maksamaan satoja-

tuhansia euroja ja ajamaan

satoja kilometrejä yhden pa-

perinpalasen eteen. Sellainen

voi tietenkin olla vain hyvin

harvinainen postimerkki.

Etelä-Satakunnan Posti-

merkkikerhon jäsen, sasta-

malalainen Teuvo Vesaniemi

on kerännyt elämänsä aikana

kymmenen prosenttia kaikis-

ta maailman merkeistä. Tämä

tarkoittaa lukuna siis sataa-

tuhatta postimerkkiä. Kirja-

hyllyssä seisookin toistasataa

postimerkkikansiota. Vesanie-

mi ei ole vieläkään tavoittees-

saan, sillä hän ei ole saanut kä-

siinsä lempimerkkejään, kah-

ta Suomen ihka ensimmäistä

postimerkkiä. -Kyllä tämä on

mielenkiintoinen harrastus. Ja

opinpahan maantietoakin sa-

malla, kun keräilen merkkejä

ympäri maailman.

Koossa tuhat silta-

aiheista postimerkkiä

Sienestys, jalkapallo, linnut,

kirkot, sillat, Punainen Risti...,

Etelä-Satakunnan Postimerk-

kikerhon puheenjohtaja Erkki

Vanhanen luettelee postimer-

keistä löytyviä aiheita. Hän it-

se jo kerran luuli saaneen-

sa kaikki sienestystä koske-

vat postimerkit kasaan, mutta

joutuikin pettymään. Hänen

intohimonsa kohde onkin vai-

kea laji sen vuoksi, että posti-

merkkejä tehdään kokoajan

lisää. -Tiedä sitten, mikä täs-

sä harrastuksessa on niin vie-

hättävää. Ihan kymmenvuo-

tiaana olen tämän harrastuk-

sen aloittanut, puheenjohtaja

kertoo. Hän tunnustaa, ettei-

vät keräilyn kohteena ole vain

postimerkit. Myös yrityskuo-

ret, kortit ja rengas- sekä ket-

juleimat kelpaavat.

Hänen kokoelmistaan löy-

tyy ainakin tuhat silta-aiheis-

ta postimerkkiä ja yhtä mon-

ta jonkinlaisella sillalla kuvi-

tettua postikorttia. -Riippuu

tietysti paljon omista kiinnos-

tuksista ja muista harrastuk-

sista, millaisia merkkejä halu-

aa keräillä, hän toteaa.

Omakuvapostimerkki

Sastamalalle

Harrastajat kiertävät alan

huutokaupoissa ja viettävät

aikaa kerhoilloissa vaihdel-

len ja ostellen postimerkkejä.

Vanhasen mukaan harvinai-

nen merkki ei ole aina se pa-

ras. Hyvä merkki sopii omiin

kokoelmiin. Klassikkomerk-

kejäkin on harrastajalla hyvä

olla. Esimerkiksi suomalaista

50 pennin, malli 30:n vihreää

leijona-postimerkkiä on pai-

nettu 356 miljoonaa kappa-

letta. Sellainen yksilö on har-

rastajan helppo löytää, mut-

ta esimerkiksi vain tuhan-

nen kappaleen painokset ovat

haastavampia.

Yksi tällainen tuhan-

nen kappaleen painos saatiin

myyntiin Sastamalassakin vii-

me viikon keskiviikkona, pos-

timerkin päivänä. Se on niin

sanottu omakuvapostimerkki,

jonka Etelä-Satakunnan Pos-

timerkkikerho valitsi yhdessä

paikallisen postin kanssa. Sa-

maan aikaan julkaistiin valta-

kunnallisesti lisää postimerk-

kejä. Tänä vuonna merkeissä

näkyvät revontulet ja taidesar-

jan kuusi erilaista kuvaa. Myös

antiikkisarja sai riviinsä mer-

kin verran täydennystä.

-Vaikka tämä harrastus

saattaa kuulostaa vähän has-

sulta, niin kyllä niitä keräi-

lijöitä riittää joka lähtöön.

Servettien keräily ei ole mi-

kään harvinainen harrastus,

ja olemmepa kuulleet muovi-

pussienkeräilijöistäkin, kerho-

laiset puolustautuvat.

Huutokaupassa postimerkki saattaa maksaa satojatuhansia euroja

Keräily on yksi ihmisen perusvieteistä

”

Myös

yrityskuoret,

kortit ja

rengas- sekä

ketjuleimat

kelpaavat.

”

He ovat valmiita maksamaan

satojatuhansia euroja ja ajamaan

satoja kilometrejä yhden

paperinpalasen eteen.

Sastamalalaiselta Teuvo Vesaniemeltä (vasemmalla) löytyy kokoelmista jopa 100 000

postimerkkiä. Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon puheenjohtaja Erkki Vanhasel-

la taas on tuhat silta-aiheista postimerkkiä. Miehet edustivat kerhoaan viime viikolla

Sastamalassa postimerkin päivänä.

Viime viikolla Suomen

postimerkit saivat lisäys-

tä, kun Revontuli-sarja il-

mestyi.

Ysiluokkalaiset istuttivat Äetsässä 300 kukkasipulia

”Narsissi on vähän

niin kuin voikukka”

”

Kauppapuutarhanliitto on

huolissaan siitä, että kunnilla

on harvoin varaa satsata

koulupihojen viihtyvyyteen.

Äetsän koulun 9B-luokka oli perjantaina menossa istuttamaan sipuleita Merja Han-

hisalon johdolla. Ensin vain piti kerrata, mites ne sipulit käytännössä sinne maahan

laitettiinkaan.

Jonna Parkkila ja Miikka Yli-Hongisto istuttivat sipulei-

ta ensimmäistä kertaa elämässään.

Säkylä-seura toimii kotiseudun hyväksi

Keväällä perustettu Säkylä-

seura toimii aktiivisesti. Yh-

distyksen tavoitteena on ke-

hittää kotiseutua, lisätä asuk-

kaiden viihtyvyyttä, sekä

toimia positiivisena hengen-

luojana säkyläläisille yrityksil-

le. Tuoreella seuralla on tällä

hetkellä vajaa 60 jäsentä. Koti-

seutuyhdistyksen perustami-

seen otettiin mallia Köyliös-

tä, mutta tavoitteena on viedä

toimintaa pidemmälle.

Parhaillaan etsitään säky-

läläisten muistoja omasta ko-

tikunnastaan, syksyn aika-

na käynnistyy seuran verkko-

sivuilla logo-kilpailu, johon

voivat osallistua kaikki haluk-

kaat. Seura kerää toimintaan-

sa varoja muun muassa myy-

mällä Säkylä-viirejä. Seura on

myös tehnyt aloitteen vanhan

kirkonpaikan merkitsemises-

tä sekä Säkylän valtuustosa-

lin nimen muuttamista Säky-

läsaliksi.

Tavoitteena vahva

Säkylän kylä

Säkylä-seuran hallituksen pu-

heenjohtaja Timo Mäntyran-

ta sanoo miettineensä seuran

perustamista jo kymmeni-

sen vuotta, mutta vasta tuleva

kuntaliitos sai vauhtia ryhtyä

ajatuksista tekoihin. –Säkylä-

seura ei ole kuitenkaan poliit-

tinen yhdistys eikä toimi kun-

taliitosta vastaan, vaan tarkoi-

tuksena on luoda vahva Säky-

län kylä tulevan Euran sisälle,

Mäntyranta kertoo.

Alkuruuhkaa helpotta-

maan seura on palkannut

vuoden loppuun saakka pro-

jektisihteerin. Saija Virtanen

aloitti työnsä muutama viikko

sitten ja alkuun hän on puu-

haillut lähinnä yhdistyksen

kotisivujen parissa. Projekti-

sihteerin toimenkuva tarken-

tuu jatkossa, mutta tarkoituk-

sena on, että hän toimisi Sä-

kylä-seuran yhteyshenkilönä

muihin säkyläläisiin yhdis-

tyksiin. Varapuheenjohtaja

Silja Savelje! uskoo projekti-

työntekijän edistävän seuran

toimintaa.

- Seura voisi toimia sateenvar-

jona muille säkyläläisille seu-

roille ja yhdistyksenä, Silja Sa-

velje! toteaa.

Lapsen juomavalinnat vaikuttavat

painoon nuoruudessakin

Jo 5-vuotiaiden tyttöjen

juomavalinnat vaikutta-

vat kehon painoon ja li-

havuuteen 5-15-vuotiai-

na, selviää tuoreesta ame-

rikkalaisesta tutkimukses-

ta. Paljon makeita juomia

käyttävät tytöt olivat mer-

kitsevästi useammin liha-

via tai ylipainoisia kuin

vain vähän näitä juomia

nauttivat tytöt. Maidon ja

täysmehujen juominen ei

lihottanut tyttöjä tässä tut-

kimuksessa, kuten ei aiem-

missakaan tutkimuksissa.

Maidon ja täysmehujen ku-

lutus oli vähäisempää ma-

keita mehuja paljon juo-

neilla kuin niitä vähän tai ei

lainkaan juoneilla tytöillä.

Ympäristötekijöillä oli vai-

kutusta lapsen juomavalin-

toihin: juomien saatavuus ja

tyttöjen vanhempien juoma-

valinnat olivat vahvoja tyttö-

jenvalintoihinvaikuttavia te-

kijöitä.

Aiemmat tutkimukset pal-

jastavat, että mieltymykset ja

ruoka- ja juomatottumukset

kehittyvät jo varhain, ja vai-

kuttavat tottumuksiin vielä

pitkään. Niinpä tutkijat to-

teavat johtopäätöksenään, et-

tä lapsia jaheidänvanhempi-

aan on tarve opastaa jo var-

hain. Heille tulee suositel-

la terveellisiä juomavalintoja

kuten vähärasvaista maitoa

ja vettä makeiden mehujen

sijaan. Tutkimuksessa seu-

rattiin 166 tyttöä 5-vuotiaas-

ta 15-vuotiaaksi asti. Tyttö-

jen ruoka- ja juomavalinto-

ja seurattiin kahden vuoden

välein aluksi vanhempien

avustuksella.

Page 16 - Alueviesti_38_2009