Page 11 - Alueviesti_39_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko

syyskuun 23. 2009

Ilo oli läsnä

Rakas ihminen

–tapahtumassa

Marianna Lagenoja

Suomalaisilla on korkein kiin-

tymys perheeseen ja ystäviin.

Omaa itseensä kohdistuvaa

arviointia sen sijaan näyttää

olevan todella vaikea tehdä.

Jumala, Jeesus ja seurakun-

ta koetaan yleisesti tärkeäk-

si, mutta seurakunnan toi-

minnassa ei olla mukana, ei-

kä uskonasioista juuri haluta

puhua. Työtovereihin, naa-

pureihin ja sukulaisiin toivot-

taisiin olevan enemmän kiin-

tymyssuhteita, mutta niitä ei

vaan ole.

Tämä yleinen linjaus sel-

viää Huittisten seurakuntien

järjestämässä Rakas ihminen

–tapahtumassa toteutetus-

ta kyselystä, jossa huittislai-

set laitettiin pohtimaan kiin-

tymyssuhteitaan ja heille rak-

kaita asioita. Kyselyyn vastasi

useita tapahtumaan saapunei-

ta henkilöitä.

Paikalla ollut evankelislu-

terilaisen seurakunnan kap-

palainen Rauno Herranen ki-

teytti lauantaisen Rakas ih-

minen -tapahtuman sanoman

kertomuksellaan, jossa pieni

lapsi yrittää saada unta omas-

sa huoneessaan, mutta hän-

tä pelottaa. –Kun lapsi huu-

si omassa makuuhuoneessaan

nukkuvalle äidille, että häntä

pelottaa, äiti vastasi, ettei ole

mitään pelättävää, sillä Jeesus

on lapsen kanssa. Kohta lapsi

huusi kuitenkin uudestaan, et-

tä pelottaa vieläkin. Äidillä oli

taas tarjota sama vastaus. Sii-

hen lapsi totesi, että hän tietää

kyllä Jeesuksen olevan läsnä,

mutta hän haluaa vierelleen

jonkun sellaisen, jolla on iho.

Maksutonta apua kodin

pieniin töihin

Evankelisluterilaisen evanke-

liointityön toimikunnan jäse-

nen, tapahtuman vapaaehtoi-

sen Pirjo Vihlmanin mukaan

Huittisten seurakunnilla oli

halu tulla yhdessä kertomaan

ihmisille Jumalan rakkaudes-

ta. –Haluamme päästää tulen

irti, jotta Jumalan tuli lähti-

si leviämään, Vihlman sanaili.

Seurakunnat olivatkin saa-

neet aikaiseksi kokonaisuu-

dessaan aika kattavan ja sy-

dämellisen tapahtuman. Laut-

turin edestä sai iltapäivällä

ilmaisia lettuja, hengellisiä kir-

joja ja äänikasetteja sekä tar-

vitsevat saivat tilata apua pie-

niin kodin töihin, kuten ik-

kunanpesuun, haravointiin,

kaupassa käyntiin tai lasten-

hoitoon. Vapaaehtoisia lähim-

mäisten auttajia oli saatu ka-

saan kymmenkunta, ja he to-

teuttavat lupaamansa pienet

avustukset maksutta parin

seuraavan viikon aikana. Pal-

velupisteellä ihmisten avun-

tarpeita vastaanottivat Reetta

Holmi ja Pirjo Hurri.

Elämä on annettu

lahjaksi

Rakas ihminen -tapahtumas-

sa nähtiin myös Ilonkylväjien

tanssiesityksiä, laulettiin yh-

dessä, ja ihmisille annettiin

myös mahdollisuus rukoil-

la yhdessä seurakunnan työn-

tekijöiden kanssa sekä kertoa

ongelmistaan tai ilonaiheis-

taan vapaasti. Moni seura-

kuntalainen kehuikin, että ta-

pahtumassa oli hyvä ja rento

tunnelma. Tapahtuman juon-

si Päivi Huhtanen.

Rauno Herranen halu-

si muistuttaa, että me ihmiset

olemme kaikki erilaisia, mut-

ta jokainen meistä on syntynyt

Jumalan rakkaudesta. Maailma

on kova paikka elää: useat ovat

haavoittuneita ja tulleet pete-

tyksikin. Kristityille yhteistä on

kuitenkin se, että olemme saa-

neet kaikki syntimme anteeksi.

Herrasen mukaan myös mei-

dän ihmisten tulisi antaa toisil-

lemme anteeksi.

Vapaaseurakunnan Juhani

Mattelmäki lisäsi, että elämä

on annettu meille lahjaksi. Sik-

si on hyvä laskea päivät oikein,

sillä nekin joskus päättyvät.

uittisten evankeliluterilaisen

seurakunnan kappalainen Rauno

erranen,

oora Markki

-B

a, vapaaseurakun

nan

uhani Mattelmäki, kitaraa

soittava Ritva Kirra, Pirjo

ihlman

takaa kurkkivat Mari Mattelmäki

Ketola

kä

arri Ketola

laulattivat kansaa viime

lauantaina Rakas

ihminen

–

tapahtumassa

uittisissa.

Riina

alkilah

elle

elämässä

tärkeintä

ovat

äiti

ruoka. Kaveruksille Roosa

alki

lah

elle

atta Krookilalle

rakkaimpia ovat perhe

ja ystävät.

tulivat

tapahtumaan

lounaalle, kun

alkilahtien äiti

touhuili

naisten

esiintymistilaisuu

essa.

ettutaikinaan meni

kananmunaa

litraa mai

toa. Markku

issinen paistaa päivän ensimmäistä

lettua.

lonkylväjät

esittivät

tanssiesityksen gospel

musiikin

tahtiin.

”

Maailma on kova paikka elää:

useat ovat haavoittuneita ja

tulleet petetyksikin.

Huono työllisyystilanne

lisäsi kesäopintotuen saajia

Opintotukea sai kesä-elo-

kuussa 2009 yhteensä 80

900 opiskelijaa, mikä oli

29 % enemmän kuin vii-

me kesänä. Koska kesätyö-

tä oli vaikea saada, aiempaa

useampi opiskelija keskittyi

viime kesänä opiskeluun.

Myös opintolainaa opis-

kelijat nostivat aiempia ke-

siä enemmän. Opintolai-

nan valtiontakauksen sai

39 100 opiskelijaa, mikä oli

viidennes enemmän kuin

viime kesänä.

Erityisesti ammatillis-

ten oppilaitosten opiskeli-

jat hakivat vilkkaasti opin-

totukea. Heistä 30 000 sai

opintotukea, mikä oli 38

% enemmän verrattuna

kesään 2008. Yliopisto-

opiskelijoista kesätukeen

turvau-tui 25 300 henkeä.

Tämä oli 29 % enemmän

kuin viime kesänä. Am-

mattikorkeakoululaisis-

ta kesä-opintotukea sai 22

200 opiskelijaa, missä oli

kasvua neljännes edellis-

kesästä.

Opintolainaa nostivat

eniten yliopisto-opiskelijat.

Heistä opintolainan val-

tiontakauksen sai 12 400,

mikä oli lähes kolmannes

enemmän kuin edelliske-

sänä. Ammattikorkeakou-

lulaisista valtiontakauksen

sai 10 500 opiskelijaa, mis-

sä oli kasvua lähes viiden-

nes edelliskesästä.

Yliopistoista kesäopin-

totuki oli suosittu erityi-

sesti teknillisissä yliopis-

toissa. Esimerkiksi Tek-

nillisessä korkeakoulussa

opintotukea nosti heinä-

kuussa lähes kaksinker-

tainen määrä opiskelijoi-

ta edellisen vuoden hei-

näkuuhun verrattuna.

Ammattikorkeakouluis-

ta kesäopintotuen suosio

kasvoi erityisesti Tampe-

reen, Saimaan, Oulun ja

Kemi-Tornion ammat-

tikorkeakouluissa. Niis-

sä opintotuen saajamäärä

kasvoi yli 80 % viime vuo-

den heinäkuuhun verrat-

tuna.

Kesäopintotukea mak-

settiin yhteensä 40 mil-

joonaa euroa. Siitä opin-

torahaa oli 25 miljoonaa

ja asumislisää 15 miljoo-

naa.

Taas aika hakea

äitienpäivän

kunniamerkkejä

Esitykset ensi vuoden äi-

tienpäiväkunniamerkkien

saajiksi Länsi-Suomen lää-

nissä tulee tehdä lää-nin-

hallitukselle viimeistään

12.11.2009. Läänin alueel-

la asuville myönnetään en-

si vuonna 13 kun-niamerk-

kiä.

Lääninhallitus ottaa

kunniamerkkiesitykses-

sään huomioon sekä tasa-

puolisen alueellisen jakau-

man että ruotsinkielisen

väestön osuuden. Läänin-

hallitusten esitysten pe-

rusteella sosiaali- ja ter-

veysmi-nisteriö tekee kun-

niamerkkiesityksen rita-

rikunnille. Kunniamerkit

luovutetaan totuttuun ta-

paan äi-tienpäivänä järjes-

tettävässä valtakunnallises-

sa juhlassa, jonka järjeste-

lyistä vastaa Mannerhei-

min lastensuojeluliitto.

Kunniamerkit myön-

netään ansioista lasten ja

nuorten esimerkillisenä

kasvattajana, perhe-elä-

män ja vanhemmuuden

edistäjänä sekä laajemmin-

kin yhteisvastuullisen kas-

vatustehtävän toteuttajina

esi-merkiksi lastensuojelu-

ja perhejärjestöissä, nuo-

riso- ja urheilujärjestöis-

sä sekä muissa yhteiskun-

nallisissa instituutioissa.

Ehdokkaiden tulee edus-

taa tasapuolisesti tämän

päivän äitejä myös ikänsä

puolesta. Ehdokkaiden ala-

ikäraja on 40 vuotta.

Palkittavien äitien tu-

lee edustaa mahdollisim-

man erilaisia ryhmiä ai-

na ansiotyössä käyvistä äi-

deistä ja yksinhuoltajista

maaseudun emäntiin sekä

myös eri vähemmistöryh-

miä kuten romaneja ja saa-

me-laisia. Määräävä perus-

te palkitsemiselle ei ole las-

ten lukumäärä, ja palkitta-

viksi voidaan esittää myös

adoptio- ja sijaisäitejä. Am-

matissaan kasvattajina toi-

miville äitienpäiväkunnia-

merkkiä ei kui-tenkaan ole

tarkoitus myöntää.

Esityksistä vähintään

puolet on oltava kuntien,

järjestöjen tai vastaavien

yhteisöjen tekemiä. Omien

lasten tekemissä kunnia-

merkkiesityksissä tulee ol-

la vähintään kaksi luotet-

tavaa, toisistaan riippuma-

tonta puoltavaa lausun-

toa sellaisilta järjestöiltä tai

muilta yhteisöiltä, jotka hy-

vin tuntevat kyseessä ole-

van perheen. Muut omai-

set, tuttavat ja naapurit voi-

vat olla aloitteellisia, mutta

esityksen tekijänä tulee ol-

la viranomainen, järjestö

tai muu yhteisö.

Esitykset tehdään hake-

muslomakkeille, joita saa

kunnanvirastoista, läänin-

hallituksesta ja internetis-

tä nimellä kunnial1, osoit-

teesta:

http://www.suomi

fi. Hakemukset toimite-

taan ehdokkaan asuinpai-

kan mukaan lääninhalli-

tuksen sosiaali- ja terve-

ysosastolle Turkuun, Jy-

väskylään, Tampereelle tai

Vaasaan.

Lavian seudulla

hirvijahtiin 10.10.

Lavian seudun rhy:n alu-

eella seurat aloittavat hir-

venmetsästyksen! loka-

kuun! kymmenentenä päi-

vänä.Alueelle on myönnet-

ty 68 lupaa(46+44).

Hirvieläinjahdin! yh-

teisjahtipäällikkönä toi-

mii Aimo Rantanen Lavi-

asta. Kullakin! seuralla! on

jahdissa lisäksi omat johta-

jansa ja seurat metsästävät

omilla alueillaan.

Valkohäntäpeuran met-

sästys aloitetaan jo syys-

kuun 26. päivänä.Alueel-

le! on myönnetty yhteensä

190 peuralupaa (125+130).

Hirvijahti kestää jou-

lukuun loppuun ja peu-

ranmetsästyskausi tammi-

kuun! loppuun asti.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32