Page 16 - Alueviesti_39_2009

16 Keskiviikko syyskuun 23. 2009
Kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos täytti vuosia:
Marianna Langenoja!
-Tää se vasta onkin melkoi-
nen talo,/ nääs kun tänne las-
keutui tiedon valo/ jo 80 vuot-
ta sitten, kun Tullun maille/
avattiin emäntäkoulu tyttöop-
pilaille, Leena Kallio riimitte-
li Karkun kotitalous- ja sosiaa-
lialan oppilaitoksen 80-vuotis-
juhlatilaisuudessa. Hän sanai-
li veikeästi koko oppilaitoksen
historian aina emäntäkoulu-
ajoista nykypäivään, Sastama-
lan koulutuskuntayhtymän ai-
kaan asti. -…Täällä opitaan
hoitamaan vammaiset, van-
hukset ja lapset,/ kuntoutta-
maan myös iäkkäät harmaa-
hapset./ Opitaan hyvin perus-
sairaanhoito/ sekä hoivaami-
nen ja oivallinen keittotaito./
Kummallakin alalla töitä op-
pilaille riittää/ ja asiakkaat
heidän työpanostansa kiittää,
Kallio lopetti lorunsa. !
Ansiomerkin saaneet!
Karkun kotitalous- ja sosiaa-
lialan oppilaitosta juhlittiin
kuunnellen Janna Ilenin kau-
nista lauluääntä kanttori Hen-
na Ala-Mikkulan säestäessä,
kerraten oppilaitoksen histo-
riaa, paljastaen koulun enti-
sen rehtorin Seija Mahlamä-
ki-Kultasen muotokuva ja ja-
kaen ansiomerkkejä kuntalii-
ton henkilöstölle. Kultainen
ansiomerkki 40-vuotisesta
ansiokkaasta työstä kunnallis-
hallinnon hyväksi myönnet-
tiin Salme Helmiselle. Kultai-
sen ansiomerkin 30-vuotisesta
ansiokkaasta työstä saivat Lee-
na Kallio, Teuvo Raijala ja Lee-
na Seppänen. Hopeinen an-
siomerkki 20-vuotisesta an-
siokkaasta työstä meni Ani-
ta Eskola-Kronqvistille, Raija
Hiturille, Mervi Järviselle, Eli-
na Leppäjärvelle, Tarja Lylyn-
perälle, Ritva Savikolle sekä
Anne-Maj Sällille. ! !
Työelämävastaavuutta
koulutukseen!
Kouluneuvos Heli Kuusen
mukaan tänä!päivänä!ammat-
tikoulujen tavoitteena on ke-
hittää koulutuksen työelämä-
vastaavuutta entistäkin pa-
remmaksi. Valtakunnallises-
ti pyritään myös!ehkäisemään
keskeytyksiä ja kannustetaan
jatkamaan keskeneräisiä opin-
toja. Hänen mukaansa Karkun
kotitalous- ja sosiaalialan op-
pilaitos on luonut siihen hy-
vää mallia. –On hienoa huo-
mata, ettei pelkistään suuris-
sa kasvukeskuksissa olla ke-
hityksen kärjessä, Kuusi lisäsi.
Hänen mukaansa suomalaisen
koulutuksen hyvä puoli on ai-
na ollut pitkäjänteisyys. Nyt-
kin lamasta huolimatta kou-
lutusasioita mietitään pitkälle
tulevaisuuteen asti. !
Kolmen R:n sääntö!
Naisvaltainen koulu sai juh-
lapuheen pitäjältä tietysti ke-
huja naisnäkökulmasta. Kuusi
korosti sitä, että suomalaisten
naisten koulutustaso on maa-
ilmassa huippuluokkaa. Ty-
töt ovat aina pärjänneet hyvin
etenkin äidinkielessä ja asioi-
den ymmärtämisessä. Tytöt
nostavat Suomessakin koulu-
keskiarvoja. !
-Mikä! ero on terapialla ja
hyvällä!opetuksella, Kuusi ky-
80 vuotta rohkeudella,
rakkaudella ja rokilla!
Alla: Karkun kotitalous- ja
sosiaalialan oppilaitoksen
80-vuotisjuhlapuheen pi-
ti kouluneuvos Heli Kuusi.
Ansiomerkin saaneet 40, 30 ja 20 vuoden ansiokkaan työn hyväksi.
Vasemmalla: Koulun reh-
torinakin toimineen Sei-
ja Mahlamäki-Kultasen
muotokuva paljastettiin
juhlassa.
”
Täällä opitaan hoitamaan vammaiset,
vanhukset ja lapset, kuntouttamaan
myös iäkkäät harmaahapset.
syi. Molemmat hänenmukaan-
sa avaavat solmuja, joita ihmi-
sen elämästä! löytyy. Hyvän
koulutuksen myötä! nuori si-
joittuu yhteiskuntaan ja oppii
taidon hallita omaa elämäänsä.
Hyvää koulutusta oppilas saa,
jos opettajat muistavat kolmen
R:n säännön: rohkeus, rakkaus
ja rokki. Tarvitaan rohkeutta,
jotta ongelmat voitaisiin tun-
nistaa, rakkautta, jotta välitet-
täisiin ja rokkia, jotta työhön
voitaisiin heittäytyä.
Syksy saa
liikettä hirviin
– aja varoen
Tieliikenteen hirvieläinon-
nettomuuksien synkimmät
kuukaudet ovat taas käsillä.
Hämärässä liikkeelle lähte-
viä hirvieläimiä kohtaa nyt
myös vilkkaassa työmatka-
liikenteessä. Hirvionnetto-
muuksia ajetaan runsaim-
min syys- ja lokakuussa.
Peuroihin törmätään eni-
ten vuoden viimeisinä
kuukausina.
Eläinten liikkumista li-
säävät syksyinen kiima-ai-
ka, laitumien vaihto talven
lähetessä sekä syyskuun
lopussa alkava metsästys.
Yhdyskuntien maankäytön
kasvun myötä hirvieläin-
ten elinympäristö pirstou-
tuu, ja ne joutuvat hake-
maan uusia kulkuväyliä.
Riista-aidoilla varustetut
uudet tiet sekä tiiviit asun-
toalueet voivat tukkia totu-
tut reitit ja ohjata eläimiä
yllättäviinkin paikkoihin,
joskus aina taajamiin asti.
Eläin on aina
arvaamaton
liikenteessä
Valon vähetessä tien yli-
tykseen lähtevää eläintä on
vaikea havaita. Säikähtäes-
sään lähestyvää autoa sen
käyttäytyminen voi olla ai-
van odottamatonta: tien
suuntaisesti juossut peu-
ra hyppää suoraan auton
eteen tai vakaasti pienta-
reella seissyt hirvi lähtee-
kin viime hetkellä tien yli-
tykseen. Eläimen kykyyn
arvioida lähestyvän ajo-
neuvon nopeutta ei voi
luottaa.
Vaarallisinta aikaa vuo-
rokaudesta ovat auringon
nousun ja laskun tienoot.
Lähes puolet hirvikola-
reista ajetaan kolmen tun-
nin kuluessa auringon las-
kusta. Tällöin riski törmä-
yksiin voi olla kolmekym-
menkertainen valoisaan
kesäpäivään verrattuna.
Syksyn edetessä tämä kola-
rointihuippu siirtyy yhä ai-
kaisemmaksi.
Yli 5000
hirvieläinkolaria
vuosittain
Viime vuonna maanteil-
lä törmättiin hirveen 1593
ja peuraan tai kauriiseen
3443 kertaa.
Onnettomuuksissa kuo-
li 4 ja loukkaantui 165 hen-
kilöä. Kuluvan vuoden al-
kupuolen ennakkotieto
kertoo hirvionnettomuuk-
sien lievästä vähenemises-
tä vuoteen 2008 verrattu-
na. Peura- ja kauriskola-
rien määrät ovat pysyneet
likimain entisellä tasolla.
Hirvieläinonnettomuuk-
sissa on kuollut tänä vuon-
na jo 4 henkilöä.
Myös taajamaluontoi-
sissa oloissa kohtaa entis-
tä useammin eläimiä. Vii-
me vuonna törmättiin
hirvieläimiin 543 kertaa
matalien, 40–60 km/h no-
peusrajoitusten vaikutus-
alueilla. Varsinkin peurat
ja kauriit näyttäisivät liik-
kuvan myös asutussa ym-
päristössä ja viljelmillä.
Vaara törmätä näihin hir-
vieläimiin on erittäin suuri
maan lounaisosissa, mutta
niiden elinalue tuntuu jat-
kuvasti myös laajenevan.
Tienpitäjän keinot
vaikuttaa ovat
rajalliset
Vaarallisen vuorokauden-
ajan tiedostamisen ohel-
la tienkäyttäjä voi turvata
matkaansa tunnistamalla
hirvieläinten kulkupaikko-
ja. Hirvi ylittää tietä taval-
lisesti metsäisessä ympä-
ristössä tai metsän reunas-
sa ennen aukeaa. Peuran
havaitsee usein avoimessa
peltomaisemassa. Eläinten
talviruokintapaikat tulisi
sijoittaa aina riittävän kau-
as liikenneväylistä.
Onnettomuuksille alt-
teimmat tieosuudet on va-
rustettu varoitusmerkein –
näillä alueilla tulisikin olla
erityisen varovainen ajaes-
saan. Toki hirven voi koh-
data muuallakin lähes ko-
ko maassa.
Suosittuja hirvieläinten
tienylityspaikkoja ovat riis-
ta-aitojen päät, joista myös
varoitetaan erikseen liiken-
nemerkillä. Varoittamisen
ja aitaamisen ohella tien-
pitäjän keinovalikoimaan
kuuluu tienvarsien raivaa-
minen eläinten havaitta-
vuuden parantamiseksi.
Vuonna 2005 voimaan tul-
lut maantielaki mahdol-
listaa näkemiä parantavi-
en raivausten ulottamisen
myös tiealueen ulkopuo-
lelle, niin sanotulle suoja-
alueelle. Tätä onkin viime
aikoina hyödynnetty tien-
varsien hoidossa.
Eläinten yli- ja alikulku-
järjestelyt ovat tehokkuu-
dessaan omaa luokkaansa,
mutta yleistyvät vaikeasti
toteutettavina lähinnä uu-
sien teiden rakentamisen
myötä.