Page 13 - Alueviesti_39_2009

13 Keskiviikko syyskuun 23. 2009
METSO-ohjelma on
tehty metsänomistajalle
Oletko jättänyt ikivanhan
metsäsi uudistamatta, tuulen-
kaadot korjaamatta, roskapuut
raivaamatta ja vielä laiminlyö-
nyt metsien harventamisen,
vajaatuottoisten lepikoiden
uudistamisen ja kosteikkojen
ojitukset? Onneksi olkoon! Si-
nulla on todennäköisesti met-
säalue, joka kelpaa METSO-
ohjelmaan. Se tarkoittaa si-
tä, että tekemättä mitään voit
saada metsällesi tuottoa taval-
la, josta vielä 90-luvun alussa
ei osattu edes haaveilla.
METSO-ohjelma eli Etelä-
Suomen metsien monimuo-
toisuusohjelma on alkamassa
toden teolla vuoden 2010 alus-
sa. Ohjelma kestää vuoteen
2016. Koko Suomessa metsien
luontoarvoja turvataan ensi
vuonna yli 30 miljoonalla eu-
rolla, mikä tarkoittaa Pirkan-
maallakin noin 3 miljoonaa
euroa. Sastamalan alueen met-
sänomistajille se voi tarkoittaa
noin 300!000 euroa vuodessa.
Kaikki on kiinni metsänomis-
tajien omasta aktiivisuudesta.
Vapaaehtoista,
kannattavaa
METSOn avainsana on vapaa-
ehtoisuus. Metsänomistaja voi
halutessaan osallistua metsien
monimuotoisuuden edistämi-
seen ilman pelkoa pakkosuo-
jelusta. Toinen tärkeä asia on
taloudellisesta menetyksestä
maksettavat korvaukset. Jos
metsänomistaja ei ole tyyty-
väinen saamaansa korvauk-
seen, hän voi jättää tarjouksen
hyväksymättä ja jatkaa alueen
käyttöä parhaaksi katsomal-
laan tavalla - tietysti metsälain
puitteissa.
Jo vuodesta 2005 metsän-
omistajalla on ollut mahdol-
lisuus suojella pysyvästi met-
sänsä ja saada siitä puuston
arvon mukainen korvaus. Va-
paaehtoiseen pysyvään suoje-
luun varatut rahat ovat loppu-
neet joka vuosi, mikä kertoo
metsänomistajien avoimes-
ta asenteesta uudelle asialle.
METSO-ohjelmassa pysyvästi
suojeltuja kohteita Suomessa
on jo yli 5000 hehtaaria. Pir-
kanmaalla on toteutunut noin
50 kohdetta pinta-alaltaan 350
hehtaaria, joista Sastamalan
alueella on kolme aluetta yh-
teispinta-alaltaan kymmenen
hehtaaria.
Metsälain suojaamille ar-
vokkaille kohteille suunnattua
määräaikaista ympäristötukea
on ollut tarjolla jo yli kymme-
nen vuotta.
Ympäristötuki on en-
si vuonna osa METSO-ohjel-
maa ja sillä korvataan jatkossa
myös laajempia luontokoko-
naisuuksia. Sastamalan alueel-
la ympäristötukisopimuksia
on tehty 50 metsänomistajal-
le ja 140 hehtaarille.
Lahopuun
ystäviä etsitään
Yksi METSO-ohjelman kes-
keisimmistä kohdista on la-
jiston köyhtymisen estämi-
nen. On arvioitu, että maail-
manlaajuisesti sukupuuttoon
kuolee tuhatkertainen määrä
lajeja verrattuna luontaiseen
lajien häviämisnopeuteen.
Suunta on huolestuttava ja si-
tä voidaan verrata kuudenteen
laajaan sukupuuttoaaltoon vii-
meisen 500 miljoonan vuoden
aikana. Suomalaisten metsäta-
louden ei ole hyvä olla edistä-
mässä tätä kehitystä.
Suomessa uhanalaista met-
sälajistoa esiintyy eniten leh-
doissa ja runsaslahopuustoi-
sissa kangasmetsissä. Uhan-
alaisia lajeja näissä luonto-
tyypeissä on yhteensä noin
500, joka vastaa 80 prosent-
tia uhanalaisista metsälajeista.
Suurin osa Suomen lehdoista
on raivattu aikanaan pelloik-
si, joten jäljelle jääneet alu-
eet ovat luonnon monimuo-
toisuuden kannalta erityisen
tärkeitä.
Talousmetsissä lahopuuta
on vain murto-osa luonnon-
metsiin verrattuna. Lahopuun
merkitys metsäluonnonmoni-
muotoisuudelle on äärimmäi-
sen tärkeä. Puun kuoltua sen
lahoaminen kestää Etelä-Suo-
messa keskimäärin yhden ih-
misiän eli 70 vuotta ja Lapis-
sa noin 200 vuotta. Lahopuun
varassa elää arviolta 4000-
5000 eliölajia maamme noin
20!000 metsälajista.
Rahalle haetaan
ekologista tuottoa
Tuloksellisinta metsien lisä-
suojelu on siellä, missä jo en-
tuudestaan esiintyy uhanalai-
sia lajeja. Lehtojen suojelu leh-
tokeskusalueilla esimerkiksi
Pohjois-Karjalassa, Hämees-
sä, Lapin kolmiossa tai Loh-
jalla tuottaa lajistollisesti par-
haimman hyödyn. Runsasla-
hopuustoisten kangasmetsien
lajisto hyötyy suojelusta eni-
ten alueilla, joilla metsänkäy-
tön historia on lyhin. Näitä
löytyy esimerkiksi maamme
itärajan lähistöltä. Harjujen
paahderinteiden lajistoa esiin-
tyy Salpausselkien ja muiden
suurten eteläisten harjujen
rinteillä, kun taas perinneym-
päristöt ovat Etelä- ja Lounais-
Suomessa lajistollisesti arvok-
kaimpia. Sastamalan alue on
luontoarvoiltaan monimuo-
toinen ja säästettäviä kohteita
löytyy niin rehevistä kuin ka-
ruistakin metsäalueista.
Jos omistat hyvin hoidet-
tua metsää, jossa on viimeiset
vuosikymmenet panostettu
puuntuotantoon, todennäköi-
sesti metsäsi ei täytä METSO-
ohjelman luonnontieteellisiä
valintaperusteita. Kohteille
asetettujen valintaperusteiden
tarkoituksena on saada han-
kittua luontoarvoiltaan mer-
kittävimmät kohteet suojelun
piiriin. Talousmetsien ostami-
nen suojeluun ei tuota ekolo-
gisesti parasta tulosta. Metsäs-
sä kannattaa kulkea avoimin
silmin ja mielin ja miettiä, mi-
hin metsä parhaiten soveltuu.
Metsänomistajille
tietoisku
Metsänomistajille järjeste-
tään Sastamalassa tilaisuus
METSO-ohjelman tarjoamis-
ta mahdollisuuksista torstai-
na 1.10. Vehmaan tilalla. Ilta-
päivällä retkeillään maastossa.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy,
mutta ennakkoilmoittautu-
misia toivotaan Pirkanmaan
metsäkeskuksen metsäluonto-
neuvoja Jukka Ruutiaisen pu-
helinnumeroon 040!530 6721.
Sastamalan alueen metsänomistajille metsien monimuotoisuusohjelma voi tarkoittaa noin 300!000 euroa vuodessa.
Metsänomistajille
opastusta taimikonhoidossa
Sastamalassa järjestetään 23.
syyskuuta metsänomistajil-
le suunnattu taimikonhoi-
to- ja raivaussahakurssi, joka
käynnistyy Vammalan kun-
tourheilijoiden majalta Hei-
noosta. Osallistujille maksut-
tomalla kurssilla tutustutaan
taimikonhoidon perusteisiin
sekä teoriassa että käytännön
maastokohteilla.
Taimikonhoitokurssin jär-
jestäjinä toimivat Pirkan-
maan metsäkeskuksen Rys-
kettä metsiiin -hanke ja Met-
sänhoitoyhdistys Sastamala.
Kurssilaiset pääsevät kuule-
maan myös saha- ja varuste-
esittelyä.
-Taimikonhoito- ja raivaus-
sahakurssilla jokaisella onmah-
dollisuus päästä kokeilemaan
raivaussahan käyttöä. Tutus-
tumme aiheeseen ensin teori-
assa ja sitten lähdemme maas-
tokohteelle tositoimiin. Harjoit-
telemme lisäksi sahan teroitusta
ja haritusta, kertoo metsäluon-
tosuunnittelija Matti Äijö Pir-
kanmaan metsäkeskuksesta.
-Toivomme, että kurssi-
laiset ottavat saamansa opin
myös käyttöön. Taimikonhoi-
to sopii kaikille niin iästä kuin
sukupuolesta riippumatta, to-
teaa toiminnanjohtaja Pertti
Linnainmaa Sastamalan met-
sänhoitoyhdistyksestä.
-Kurssille voi ottaa myös
oman sahan mukaan, mutta
kaikille halukkaille löytyy va-
rusteita myös järjestäjien puo-
lesta.
Ryskettä metsiin -hank-
keen ja metsänhoitoyhdistys-
ten järjestämiä, metsänomis-
tajille suunnattuja taimikon-
hoito- ja raivaussahakursse-
ja pidetään syksyn aikana eri
puolilla Pirkanmaata yhteen-
sä kymmenen.
Hanke järjestää tulevaisuu-
dessa runsaasti myös muuta
metsänomistajille suunnattua
koulutusta.
-Panostamme tulevi-
na vuosina mittavasti met-
sänomistajien koulutukseen
ja neuvontaan. Järjestämme
kursseja ja koulutustilaisuuk-
sia mm. metsätilan sukupol-
venvaihdoksesta, yhteismet-
sistä, metsäverotuksesta ja
käytännön metsänhoitotöistä,
summaa koulutusasiantuntija
Minna Rautalin Pirkanmaan
metsäkeskuksesta.
Kurssille osallistumalla on
mainio tilaisuus suorittaa
raivaussahan ajokortti.
Alkoholiveron korotus
ohjaa kulutusta Viroon
Veron kiristys
voi pienentää
verotuottoja
Lokakuun alussa voi-
maan tuleva alkoholive-
ron kymmenen prosentin
korotus on huonosti ajoi-
tettu eikä välttämättä kas-
vata valtion verotuottoja.
Alkoholin kulutus kään-
tyi jo viime vuonna las-
kuun, samalla kun alko-
holin tilastoimaton käyttö
eli matkustajatuonti kas-
voi. Veron korotus tulee-
kin lisäämään entisestään
alkoholin maahantuontia
kotimaisen myynnin kus-
tannuksella.
- Alkoholiveron kiris-
tys ei tuo lisää rahaa val-
tion kassaan. Tänä vuon-
na talouden taantuman ja
yksityisen kulutuksen pie-
nentyessä myös alkoholin
kulutus pienenee. Kun tä-
hän vielä lisätään alkoho-
lin hinnan korotusten vai-
kutus alkoholin kysyn-
tään ja kasvava matkusta-
jatuonti, veron kiristys voi
jopa pienentää alkoholive-
rokertymää, Kaupan liiton
toimitusjohtaja Juhani Pek-
kala arvioi.
Vaikka alkoholin koko-
naiskulutus on kääntynyt
laskuun, alkoholin maa-
hantuonti kasvoi merkittä-
västi keväällä. Kasvu tullee
jatkumaan, koska lähimat-
kailua suositaan nykyises-
sä taloudellisessa taantu-
massa.
- Veron kiristys on ikä-
vää koko suomalaisen vä-
hittäiskaupan kannalta, sil-
lä alkoholin ohella matkus-
tajat ostavat muitakin tuot-
teita. Kuluttajilla on täysi
oikeus ostaa alkoholinsa
tai kulutustavaransa mis-
tä haluaa, mutta valtion ei
veropolitiikalla pitäisi tu-
kea muiden maiden pal-
velusektoreja Suomen kus-
tannuksella, Juhani Pekka-
la sanoo.
Alkoholiveroa on kiris-
tetty jo kahdesti: vuoden
2008 ja 2009 alussa. Alko-
holin kulutus on kääntynyt
laskuun jo vuonna 2008.
Vuonna 2008 alkoholin
kokonaiskulutus asukas-
ta kohti oli noin prosen-
tin pienempää kuin vuon-
na 2007.
Tilastoimaton kulutus
sen sijaan kasvoi 5,6 pro-
senttia.
Tilastoimattomasta ku-
lutuksesta lähes kolme
neljäsosaa on matkusta-
jatuontia ja matkustaja-
tuonnista noin kaksi kol-
masosaa tulee Virosta ja
laivoilta.
Vuoden 2009 tammi-
kesäkuussa alkoholin ko-
timaan myynti putosi ab-
soluuttisena alkoholina
1,7 prosenttia viime vuo-
desta.
Kuitenkin huhtikuuhun
mennessä alkoholin mat-
kustajatuonti kasvoi kah-
deksan prosenttia abso-
luuttisena alkoholina.
Alkoholin hintajousto
on suuri, eli hinnan muu-
toksilla on selvä vaiku-
tus kysyntään. Veron ko-
rotus nostaa keskioluen
hintaa 3,5 prosenttia, vii-
nien noin kolme ja väke-
vien alkoholijuomien hin-
taa noin seitsemän pro-
senttia. Tämä tulee vähen-
tämään selvästi kotimaista
alkoholin myyntiä. Keski-
oluen kulutus voi vähentyä
runsaan prosentin ja viini-
en kulutus jopa neljä pro-
senttia.
Puukauppa
virkistymässä
hiljaiselon jälkeen
-Puukauppa on selväs-
ti virkistymässä ennä-
tyshiljaisen alkuvuoden
jälkeen, sanoo Metsän-
hoitoyhdistys Sastamalan
toiminnanjohtaja Pertti
Linnainmaa.
Uutta puukauppaa on
tehty kuluneen vuoden ai-
kana ennätyksellisen vä-
hän Sastamalan metsän-
hoitoyhdistyksenkin alu-
eella. Leimikoita on tehty
vain neljäsosa viime vuo-
den ja viidesosa edellisen
vuoden määristä.
Linnainmaan mukaan
kysyntä varsinkin tukki-
puuhun ja energiapuuhun
on nyt nopeasti kasvanut.
Sahatavaravarastot on nyt
käytetty, eikä tukkiakaan
ole juuri ostettuna, joten
myydyt leimikot korjataan
myös nyt nopeasti.
Hintataso ei ole huip-
puvuosien tasolla, mutta
on kääntynyt nousuun ha-
vutukkien ja energiapuun
osalta. Lisäksi viime syk-
synä päätetyn puukaup-
poja koskevan 50 pro-
sentin verohuojennuksen
määräaika päättyy vuoden
lopussa.
Saadakseen puunmyyn-
titulosta 50 prosentin ve-
rohuojennuksen metsän-
omistajan pitää tehdä puu-
kauppa 31.12.2009 men-
nessä ja kauppahinta on
saatava 31.12.2010 men-
nessä.
Vuoden 2010 aikana
tehtyjen puukauppojen
verohuojennus on 25 pro-
senttia.
Linnainmaa toteaa, et-
tä valtakunnallisista uu-
tisista huolimatta näillä
edellytyksillä puukauppa
on selvästi virkistymäs-
sä Sastamalan alueella
ja luottamus puukaupan
osapuolten kesken on säi-
lynyt.
Energiapuun kysyntä
nuorista metsistä on kas-
vanut osittain päätehak-
kuiden vähäisyyden takia.
Hakkuutähteitä ja kan-
toja on nyt kerättävissä
vain noin puolelta alalta
viime vuoteen verrattuna.
Samaan aikaan puuenergi-
an tarve on kasvanut.
Kuitupuun kysyntä
on edelleen heikko, mut-
ta myös kuitupuukaupan
odotetaan kääntyvän ky-
synnän puolelle syksyn ku-
luessa.
Kuitupuutakin jalos-
tetaan koko ajan, vaik-
kakaan ei huippuvuosien
määriä.