Page 10 - Alueviesti_41

10

Keskiviikko lokakuun 7. 2009

Päihdepalveluille

toimintamalli

Sastamalan päihdehanke

on saanut aikaiseksi seu-

dullisen päihdetyön toi-

mintamallin ja toteutus-

ohjelman, johon sisältyvät

yksityiskohtaiset kehittä-

mistavoitteet, tavoitteiden

aikataulutus ja esitys bud-

jetiksi.

Sastamalan päihde-

hanke alkoi viime vuoden

maaliskuussa ja päättyi ku-

luvan vuoden elokuun lo-

pussa.

Hankkeen tavoittee-

na oli kartoittaa alueel-

la tuotettavat päihde-

työn lähipalvelut, seu-

dulliset päihdepalvelut

kuntien sosiaali- ja tervey-

denhuollossa, kolmannel-

la sektorilla, seurakuntien

diakoniatyössä ja mielen-

terveystoimessa.

Lisäksi tavoitteena oli

selvittää sosiaali- ja terve-

ydenhuollon peruspalve-

lujen henkilökunnan var-

haisvaiheen päihdetyön

osaamista ja tämän kartoi-

tuksen pohjalta suunnitella

ja toteuttaa varhaisvaiheen

päihdetyön koulutusta alu-

een peruspalvelujen työn-

tekijöille.

Hankkeen rahoitus oli

peräisin Länsi-Suomen

lääninhallituksen myön-

tämästä rahoituksesta se-

kä kuntien omarahoitus-

osuuksista. Hankkeen ko-

konaisbudjetti oli 100 054

euroa, josta kuntien osuus

oli 30 054 euroa.

Mielenterveyspäivä

viikonloppuna

Maailman mielenterveys-

päivän teemaksi ja sloga-

niksi paikallisissa mielen-

terveysseuroissa on tänä

vuonna valittu ”Terveys

mielessä”.

Maailman mielenter-

veyspäivää vietetään myös

Sastamalassa. Vammalan-

Huittisten seudun Mie-

lenterveysseura ry osallis-

tuu 9.-10.10. Sastamalan

perusturvakuntayhtymän

Muisti ja mieli -hankkeen

järjestämään Kunnon ikä

-tapahtumaan. Vammalan-

Huittisten seudun Mielen-

terveysseura ry:llä on osas-

to tapahtuman Apuvälineet

tutuksi -näyttelyssä. Yh-

distyksen osastolla jaetaan

monenlaista tietoa ja mate-

riaalia mielenterveydestä.

Näyttely on tarkoitettu

alan ammattilaisille, kun-

tapäättäjille, asiasta kiin-

nostuneille ikäihmisille ja

omaisille. Näyttelyssä esi-

tellään ikäihmisten arjessa

selviytymistä tukevia lait-

teita, menetelmiä ja palve-

luita.

Maailman mielenter-

veyspäivänä 10.10. Vam-

malan-Huittisten seudun

Mielenterveysseura tar-

joaa kahvit tapahtumaan

osallistuville.

Nyt 18:nnen kerran vie-

tettävän päivän taustavoi-

mia ovat Mielenterveyden

maailmanliitto ja Maail-

man terveysjärjestö. Maa-

ilmanliiton perustajajä-

sen Suomen Mielenter-

veysseura on tuonut Maa-

ilman mielenterveyspäivän

viettoa suomalaisten kes-

kuuteen meille tutumpana

Aleksis Kiven päivänä.

”Pasit” liikkeellä

Varsinais-Suomessa

ja Satakunnassa

Porin Prikaatin järjestä-

män kuljetuspanssariajo-

neuvon johtaja- ja ajaja-

kurssin tieajoleiri järjeste-

tään Satakunnan ja Varsi-

nais-Suomen tiestöllä ja se

jatkuu perjantaihin saakka.

Kurssille osallistuu kaikki-

aan viitisenkymmentä va-

rusmiestä, joilla on käytös-

sään 14 suomalaisvalmis-

teista Patria XA-203 -kul-

jetuspanssariajoneuvoa.

Leirin ohjelmaan si-

sältyy tie- ja taajama-ajoa

niin valoisalla kuin pi-

meälläkin Säkylä-Huitti-

nen-Eura-Rauma -alueel-

la sekä Säkylä-Aura-Tur-

ku -alueella.

Patria XA-203 -kulje-

tuspanssariajoneuvon pai-

no on runsaat 22 tonnia,

leveys 3 metriä, pituus 7,7

metriä ja korkeus 3,5 met-

riä.

”Käsityön opetusta ja ohjausta tarvitaan”

Valoveneiden armada

lipui Vammaskoskeen

Maija Latva

Vammaskosken siltaa Vam-

malassa torstai-iltana ylittä-

neet kulkijat hieraisivat silmi-

ään kerran jos toisenkin, kun

virrassa lipui pieniä, kauniita

valoveneitä. Taitokeskus Sas-

tamala osallistui valtakun-

nalliseen käsityöalan tempa-

ukseen, jota vietettiin peräti

47:llä paikkakunnalla käsityö-

koulun 20-vuotisen toimin-

nan kunniaksi ja sen tunne-

tuksi tekemiseksi. Tuhannet

5-15 -vuotiaat käsityökoulu-

laiset aloittivat oman valote-

oksensa valmistelut jo kevääl-

lä, jolloin Valo Virtaa -tapah-

tumaa ryhdyttiin valtakunnal-

lisesti suunnittelemaan.

Tilaisuus järjestettiin Tai-

tokeskus Sastamalan rannassa

ja ohjelmassa oli valoveneiden

laskun lisäksi toiminnanjoh-

taja Hanna-Leena Rossin ter-

vehdys sekä lasten teatteritai-

teen ryhmän esiintyminen.

Vammalassakin

jo 19 vuotta

Hanna-Leena Rossin mukaan

käsityön opetusta ja ohjaus-

ta tarvitaan, sillä monelle lap-

selle käsityö tulee tutuksi vas-

ta peruskoulussa. -Kun lakiin

perustuva taiteen perusope-

tusjärjestelmä luotiin 1980- ja

90-luvun vaihteessa, käsityö

oli yksi uusista taiteenalois-

ta. Ensimmäinen käsi- ja tai-

deteollisuusyhdistyksen käsi-

työkoulu perustettiin vuonna

1989 Seinäjoella, mutta Vam-

neiden, tekstiilien, vaatteiden

sekä ympäristön suunnittelua

ja valmistusta. Oppilaat ovat

saaneet oman taidollisen ja

taiteellisen oppimisen rinnalla

paljon valmiuksia elämäänsä

esimerkiksi luovuuden, ilmai-

sutaidon ja identiteetin kehit-

tyessä. Ja monelle käsityö-

koululaiselle on tullut harras-

tuksestaan myöhemmin jopa

ammatti, hän kertoo. Rossin

mukaan on selvästi nähtävis-

sä, että käsityön suosio on kas-

vanut ja harrastajamäärät ovat

lisääntyneet. -Käden taitoja on

alettu arvostaa uudella tavoin

ja ne nähdään nyt jokaisen pe-

rusoikeutena, hän toteaa.

9-vuotiaat Aada Viitamäki (vasemmalla) ja Milja Ruohola ovat aloit-

taneet toisen vuoden käsityökoulussa. Tytöt osaaavat jo ainakin huo-

vuttaa sekä värjätä huiveja ja T-paitoja. -Vauhtimadonkin olemme teh-

neet, Milja lisää. Valoveneiden tekeminen oli molempien mielestä mu-

kavaa puuhaa.

Vesille laskeminen oli tarkkaa puuhaa. Oona Jokiniemi lähetti oman

veneensä matkaan huolellisesti ja tarkoin karikoita vältellen. -Siitä huo-

limatta se upposi liian aikaisin, hän harmitteli myöhemmin. Oonalla

alkoi viides vuosi käsityökoulussa ja nuoresta iästään huolimatta tyttö

taitaa jo monenlaiset työtavat ja tekniikat.

Pajusta ja paperimassasta rakenne-

tut valoveneet oli lastattu hiekalla ja

itsevaletuilla kynttilöillä. Ne lähet-

tiin matkaan iloisin mielin...

...ja pian Vammaskosken virrassa li-

pui pursi poikineen.

malassakin opetusta on ollut

jo 19 vuotta, Rossi taustoittaa.

Taitokeskus Sastamala jär-

jestää opetusta yhteistyössä

Sastamalan Opiston kanssa.

Uusissa tiloissa Vammaskos-

ken sillan kupeessa Taitokes-

kus on ollut nyt reilun vuoden

ja vastaava neuvoja ja käsityö-

koulun opettaja Tiina Jalonen

sanoo, että tilaoihin ollaan to-

della tyytyväisiä. -Ne ovat va-

loisat ja avarat, ikkunoista au-

keaa inspiroiva maisema, hän

iloitsee.

Käden taitoja

arvostetaan

Hanna-Leena Rossi kertoo, et-

tä Taito-käsityökouluissa ope-

tus on tavoitteellista ja vuo-

sittain etenevää. -Opintoihin

kuuluu valtakunnallisen ope-

tussuunnitelman mukaan esi-

Toimittajan kommentti

Käsityökoulun ansios-

ta meidänkin perheessä on

henkilö, jolla sormi ei mene

suuhun, kun jonkun housut

tai hame pitää lyhentää, par-

sia rikkinäiset sukat tai va-

laa vaikka kynttilöitä. Itse

olen kaikissa tämänlaatui-

sissa askareissa kerrassaan

surkea, siksi varmaan aikoi-

naan suosittelinkin käsityö-

koulua tyttärilleni.

Varsinkin esikoinen

osoitti jo varhain kiinnos-

tusta käsillä tekemiseen.

Taitaa tulla isomummoon-

sa, joka vielä lähes yhdek-

sänkymppisenä viettää suu-

rimman osan päivästään

kangaspuiden ääressä.

Meidän kuopus taas lie-

nee perinyt ”käsityögeenin-

sä” minulta, hän viihtyi käsi-

työkoulussa yhden lukuvuo-

den, kun vanhempi kävi sitä

viisi vuotta.

Maija Latva

Sylvään koulu sai käytävälleen sota-ajoista kertovan näyttelyn

Marianna Langenoja

Sastamalan Sotaveteraanit ry

on pystyttänyt Sastamalan Syl-

vään koululle näyttelyn Suo-

men sota-ajoista. Koululaiset

pääsevät tutustumaan talviso-

taan, jatkosodan eri vaiheisiin

sekä Lapin sotaan esille tuo-

tujen kuvien, lehtileikkeiden,

karttojen ja esineiden avulla.

Alun perin näyttely tehtiin

vuonna 2007 Tyrvään seudun

museoon osana Sastamalan So-

taveteraanien perinneprojektia.

Nyt kun sodan alkamisesta on

kulunut 70 vuotta, halusivat so-

taveteraanit tuoda sen nuorten

nähtäville. Tällä hetkellä Syl-

vään koulun käyvää koristavat

lasivitriineissä seisovat puhde-

työt, tarkat kartat sodan vai-

heista, mielenkiintoiset ajan

lehtileikkeet sekä ehkä kaikkein

luetuimpana kuvakirja täynnä

Martti Sipponen ja Pentti Hannula olivatmukana pystyttä-

mässä näyttelyä sota-ajoista Sylvään koulun käytävälle. Ku-

vassa myös rehtori Jari Andersson.

Näyttely Sylväällä

vaikka 30 vuotta

Myös rehtori Jari Andersson

on tyytyväinen, että näyttely

siirrettiin nimenomaan kou-

lulle. –Yläkouluilla histori-

anopetukseen kuuluu toinen

maailmansota. Nyt näyttelyn

myötä meillä on korvaama-

tonta oppimateriaalia käytös-

sämme, Andersson kiittelee

veteraaneja. Hän sanookin, et-

tä ehkäpä jatkossa toista maa-

ilmansotaa käsittelevät oppi-

tunnit vietetään ainakin osit-

tain koulun käytävällä. Hänen

mukaansa näyttely on aarre

niille, joita historia kiinnos-

taa, ja montaa oppilasta kiin-

nostaakin.

–Tytöt katselevat lähinnä

noita puhdetöitä, pojat taas

selailevat kuvia ja ihastelevat

karttoja.

Andersson toteaa, et-

tä näyttely voi pysyä Sylvään

koululla vaikka seuraavat

kolmekymmentä vuotta. Sil-

le tulee aina olemaan tarvet-

ta ja käyttöä. Ja kuuluuhan sii-

hen hieno kokoelma nykyisin

erittäin harvinaisiksi käyneitä

puhdetöitä. Sen tarkempaa ai-

kataulua näyttelyn suhteen ei-

vät myöskään veteraanit osaa

sanoa. Se on Sylvään koululla

toistaiseksi.

Suomiko ”paskamaa”?

-Haluamme nyt kertoa ni-

menomaan nuorille suoma-

laisten käymistä sodista, Sas-

tamalan Sotaveteraanien pe-

rinnejäsen, kapteeni Martti

Sipponen aloittaa. Hän on itse

evakkopoika, joutunut katse-

lemaan oman kotikylän ja ko-

titalon paloa sodan alkumet-

reillä. –Aina nuoret väittävät,

että Suomi on paska maa, tääl-

lä ei ole mitään. Haluamme

muistuttaa, että tämän ”pas-

kamaan” puolesta on kaatu-

nut 90300 sotilasta. Tätä maa-

ta puolustettiin koko kansa

yhdessä. Miten sellainen maa

voisi olla niin kamala?

Näyttelyn puhdetyöt on

kerännyt jatkosodan sotave-

teraani, Sastamalan Sotave-

teraanien toiminnanjohtaja

Pentti Hannula. Hänen mo-

net ystävänsä tekivät puhde-

töitä rintamalla asemasodan

aikaan. Hannula keräsi nä-

mä taidokkaat työt kokoon ja

talteen. Nyt ne ovat nähtävil-

lä Sylvään koululla. –Näihin

liittyy paljon muistoja ja tun-

netta. Usein työt pyrittiin saa-

maan valmiiksi nimenomaan

ennen joulua. Joulu se siellä

rintamallakin liikutti. Usein

nämä upeat työt tehtiin äitejä

ajatellen, vasta toisena tulivat

morsiamet, Hannula kertoo

lasivitriinin äärellä.

Se kaikista tärkein

Näyttely on avoin kaikil-

le maamme sotaveteraaneil-

le myös koulupäivän aikana.

Rauhallisinta on saapua pai-

kalle kello 14 jälkeen. Myös

muulle yleisölle se on avoinna

kun Martti Sipponen aloittaa

Sylvään koululla luentosarjan

sota-ajoista. Ensimmäinen lu-

ento järjestetään 4.11 kello 18

alkaen. Luennolla katsotaan

muun muassa dokumentteja.

Luennot jatkuvat koko mar-

raskuun ajan joka keskiviikko.

Näyttelyyn voi tutustua luen-

tojen yhteydessä.

Sylvään koulun seinällä on

kuva liehuvasta siniristilipus-

ta. Martti Sipponen osoittaa

kuvaa ja sanoo: -Tämä on se

kaikista tärkein.

aitoja kentältä otettuja valoku-

via. -Kyllä nuo pikkupojat tässä

seisoskelevat välituntisin ja kat-

selevat näitä. Todella hyvä juttu

tämä näyttely, eräs koulun opet-

taja huikkaa ohimennen.

Page 10 - Alueviesti_41_2009