11
Keskiviikko lokakuun 7. 2009
Alueellisesta toimijasta on kasvanut kansallinen
Satafoodissa iloitaan yritysten
arjessa kehitetyistä läpimurroista
Maija Latva
-Satafoodin 10 toimintavuot-
ta ovat osoittaneet, että tarvet-
ta tälle toiminnalle on ollut.
Pienestä alusta on kasvanut
merkittävä ruokaketjun kehit-
täjä, joka tänä päivänä tarjoaa
13 asiantuntijan voimin pal-
veluja vuositasolla 100:lle yri-
tykselle. Työtä tehdään pellol-
ta pöytään, tiivistää Huittis-
ten elinkeinojohtaja Eila Tör-
mä, joka toimi vielä syyskuun
loppuun asti Satafoodin toi-
mitusjohtajana. Viime torstai-
na toimitusjohtajan vastuun
otti harteilleen Jari Lehmus-
vaara. Hän lupaa toimitusjoh-
tajan roolissaan jatkaa edeltä-
jänsä viitoittamalla, oikealla
tiellä. -Asiakasyritykset ovat
tottuneet Satafoodin palvelui-
ta käyttäessään ehdottomaan
luotettavuuteen, nopeuteen ja
konkreettisen osaamisen välit-
tämiseen, Lehmusvaara tietää.
Eila Törmä jatkaa Satafoo-
din hallituksessa asiantuntija-
jäsenenä.
Maukkaalle
lähiruoalle tilaa
-Ei ole yhdentekevää, tulee-
ko juomamme maito koti-
maasta vai ulkomailta ja on-
ko syömämme liha peräisin
toiselta puolen maapalloa,
vai onko se tuotettu Suomes-
sa. Alkutuotantoon ja elintar-
vikkeiden jalostukseen jääväl-
lä rahalla pyöritetään monen
paikkakunnan palveluita ja
kerätään pohjaa hyvinvoinnil-
le, Lehmusvaara muistuttaa.
Hän uskoo, että tulevaisuudes-
sa kuluttajien vaatimukset tu-
levat muuttumaan ja esimer-
kiksi ympäristöystävällisyys
korostuu ja vaikuttaa ostopää-
töksiin yhä enemmän. -Lähel-
lä tuotettu ruoka hyötyy näis-
tä vaatimuksista. Globalisoi-
tuminen tulee tuomaan Suo-
men markkinoille myös yhä
enemmän kotimaamme ul-
kopuolella valmistettuja tuot-
teita. Toisaalta tilaa tulee löy-
tymään puhtaalle, maukkaalle
lähiruoalle ja ylipäätäkin Suo-
messa valmistetulle ruoalle.
Ruoan maku säilyttää kunin-
gasasemansa ostopäätösten
perusteena. Maun, hinnan ja
terveellisyyden rinnalla voi-
mistuvat ns. eettiset perusteet,
Lehmusvaara visioi.
Lehmusvaara uskoo myös,
että korkealaatuisille suoma-
laisille erikoistuotteille on ky-
syntää maamme rajojen ulko-
puolellakin.
-Nyt vain 13 % elintarvi-
kealan pk-yrityksistä harjoit-
taa vientiä. Kun valuuttakurs-
sien arvot naapurimaihimme
nähden taas palaavat lähem-
mäs normaalia, olisi näiden-
kin yritysten hyvä aika panos-
taa vientiin ja miettiä valmiik-
si omat kärkituotteensa, hän
neuvoo.
”Olemme onnistuneet”
Satafoodin hallituksen pu-
heenjohtaja Jukka Tuori to-
teaa, että esimerkiksi Huit-
tisten ja Porin kaupunkien
sekä Satafoodin yritysjäseni-
en vankka tuki on ollut tär-
keää toiminnalle. -Kehitys-
hankkeitamme ovat rahoitta-
neet mm Satakuntaliitto, alu-
eelliset TE-keskukset, Tekes,
Sitra, Lounais-Suomen Ym-
päristökeskus sekä maa- ja
metsätalousministeriö, hän
luettelee. Tuorin mukaan
10-vuotisen taipaleen aika-
na eniten iloa ovat tuotta-
neet yritysten arjessa kehite-
tyt läpimurrot. -Olemme on-
nistuneet siinä, mitä varten
Satafood kehitettiinkin, hän
iloitsee.
Satafoodin hallituksen puheenjohtaja Jukka Tuori (va-
semmalla) ja uusi toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara ovat
vakuuttuneita siitä, että lähellä tuotetun ruoan arvostus
tulee edelleen kasvamaan.
Ei ole yhdentekevää, tuleeko
juomamme maito kotimaasta vai
ulkomailta ja onko syömämme
liha peräisin toiselta puolen
maapalloa, vai onko se tuotettu
Suomessa.
Ruokaketjussa
on valta
usein vaihtunut
S
uomalaisen ruokaketjun alkupää, maanviljelijät oli-
vat määrääviä vielä 70-luvulla ja heidän perustaman-
sa osuustoiminnalliset suuret ruuan-jalostusyrityk-
set ottivat ketjussa vallan omistajiltaan 80-luvun tienoilla.
Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995 siirsi vallan teollisuu-
delta kaupalle. Tarkemmin määriteltynä valta siirtyi tukku-
liikkeille Keskolle ja SOK:lle.
Kesko ja SOK käyttävät EU-jäsenyyden tuomaa kaupan
vapautumista häikäilemättömästi hyväksi ja määräävät
tuontielintarvikkeilla koko kotimaisen ruokaketjun hin-
nat. Maanviljelijät ja ruokateollisuus kamppailevat alhai-
sen kannattavuuden kourissa, kun samalla tukkuliikkeet si-
joittavat huippukannattavuuttaan yhä uusiin ja suurempiin
”ostosparatiiseihin”.
Ei voi kun toivoa, että me kuluttajat, jotka ostamme kau-
poista valtavasti ruokaa, ottaisimme ruokaketjun viimeise-
nä lenkkinä määräysvallan.
Ihanne tietysti olisi se olotila, Reilun-kaupan periaatteita
lainaten, että yksituumaisesti hyväksyttäisiin kohtuullinen
kannattavuus viljelijöille, teollisuudelle ja tuotteita jakele-
valle kaupalle. Nyt tukkukauppa rahastaa.
Vieraskynä
Satafood
pähkinänkuoressa
Satafood Kehittämisyhdistys ry perustettiin 10.8.1999.
Satafoodin taustavoimat ovat Huittisten, Porin ja Koke-
mäen kaupungit, Loimaan, Kaakkois-Satakunnan, Poh-
jois-Satakunnan ja Sastamalan seutukunnat, Satakun-
nan ammattikorkeakoulu sekä elintarviketeollisuus.
Satafoodin tehtävänä on edistää alueellista ja kansallis-
ta kilpailukykyä ja hyvinvointia tarjoamalla yrityksille
monipuolisia, erityisesti bio- ja ympäristöteknologioihin
liittyviä kehityspalveluita.
Poliisin piiristä
Tulipalo vaati uhrin
Kokemäellä
Kokemäellä Teljänkadul-
la menehtyi sunnuntaina
aamuyöllä asuntopalossa
vuonna 1956 syntynyt mies-
henkilö. Pelastuslaitoksen ja
poliisin saavuttua tapahtu-
mapaikalle olivat kaksiker-
roksisen omakotitalon mo-
lemmat kerrokset tulessa.
Palomiehet löysivät asun-
nosta mieshenkilön kuol-
leena. Lisäksi palossa kuoli
myös koira. Poliisi tutkii tu-
lipalon syttymissyytä. Oma-
kotitalo tuhoutui purkukun-
toon.
Palanut talo syttyi uudel-
leen maanantaina aamul-
la hieman ennen kello viit-
tä. Palokunta sai kuitenkin
tulen sammumaan nopeas-
ti. Päivystävän palomestarin
mukaan raunioissa kytenyt
tuli roihahti uudelleen ko-
van tuulen vuoksi.
Huumeissa ojaan
Vuonna 1984 syntyneen
mieshenkilön epäillään
ajaneen huumausaineiden
vaikutuksen alaisena Huit-
tisissa Risto Rytinkadulla
viime keskiviikkona aamu-
päivällä.
Miehen kuljettama auto
oli ajautunut ojaan Pikkusil-
lankujan ja Risto Rytinkadun
risteyksessä.
Jäinen tienpinta
vei ojaan
Lauantaina aamulla Pun-
kalaitumentiellä Sastama-
lan suuntaan tullut paket-
tiauto suistui vasemmalle
kaartuvassa mutkassa kul-
ku suunnassa tien oikealle
puolelle pyörähtäen katon
kautta ympäri. Kuljettajan
mukaan tie oli tapahtuma-
aikaan jäinen.
Ratista kiinni
Kokemäellä
Vuonna 1967 syntynyt
mieshenkilö ajoi henkilö-
autoa humalassa Kokemäel-
lä Järiläntiellä lauantai-ilta-
na. Kuljettaja puhalsi alko-
metriin 0.94 mg/l, eli häntä
epäillään törkeästä ratti-
juopumuksesta. Kuljetta-
jalla ei ollut voimassa ole-
vaa ajokorttia.
Autiotalossa paloi
Maanantain vastaisena yö-
nä kello 01.00 jälkeen po-
liisille tuli ilmoitus, että
autiotalo on liekeissä Ho-
pun kaupunginosassa. Syt-
tymishetkellä rakennuk-
sessa ei ollut ketään sisällä.
Paloviranomaisilta saadun
tiedon mukaan kyseessä
on suurella todennäköi-
syydellä tahallaan sytytet-
ty palo.
Poliisi selvittää paloon
liittyviä seikkoja.
Toistuvia murtoja
mökkiin Kiikoisissa
Kiikoislainen vapaa-ajana-
sunto on ollut murron koh-
teena peräti kolme kertaa va-
jaan kahden vuoden aikana.
Viimeisin Kuorsumaassa Poh-
janmaantien varrella sijaitse-
vaan mummonmökkiin teh-
ty murto huomattiin viime
sunnuntaina. Edellinen mur-
to tehtiin vuodenvaihteessa,
vain yhdeksän kuukautta sit-
ten. Tätä aikaisempi murto oli
sekin vain vuoden päässä, jou-
lukuussa 2007.
-Tähän kun lisää vuosina
2003 ja 2005 tehdyt murrot,
voi vain sanoa paikalla olleen
vilskettä pienellä aikaa, omis-
taja tuumii.
-On päivänselvää, että mö-
kissä ei kannata säilyttää mi-
tään varkaille kelpaavaa. Silti
sinne pitää vain mennä, ikään
kuin pyydystä kokemaan.
-Vuodet 90-luvun lopulta
aina vuoteen 2003 olivat hil-
jaista aikaa. Edellisellä omis-
tajallakaan ei pitkän pitkäl-
tä ajalta juuri ollut kokemuk-
sia murroista. Sitten alkoi hul-
lunmylly, joka on kärjistynyt
vajaan kahden vuoden sisällä.
-Varastetun tavaran ar-
vo ei kummoinenkaan ole ol-
lut. Lähinnä tällainen mol-
laa henkisesti ja tuo tietenkin
lapsiperheelle omat kuvion-
sa, kun pitää etukäteen selvit-
tää, minkälaisen kaaok-
sen keskelle on jälkikas-
vuaan viemässä.
Kiikoisten Kuorsu-
maassa sijaitseva va-
paa-ajanasuntoon on
murtauduttu kolme
kertaa vajaan kahden
vuoden aikana.
Uusi ruokastrategia
Kotimaisen ruuan tuotanto on erityisesti maatiloilla tapah-
tuvan raaka-ainetuotannon osalta myöskin yhteiskunnan
voimakkaan sääntelyn kohteena. Sääntelyn viisautta ja on-
nistumista voidaan arvostella, koska olemme viljan, sian-
lihan ja kananmunien tuotannossa jatkuvassa ylituotanto-
tilanteessa.
Meidän pitäisi muuttaa koko kotimainen ruuantuotanto
kuluttajan tarpeista lähteväksi. Se ei välttämättä muuttai-
si maanviljelyä ja jalostavaa ruokateollisuutta Suomessa
kovinkaan radikaalisti, mutta sillä pyrittäisiin poistamaan
kannattavuutta heikentävä ylituotanto.
Viljaa käytetään eläinten rehuksi, osa käytetään ruokate-
ollisuudessa, mutta vuotuista ylijäämävilja tulisi käyttää
energiantuotannossa tai sen pinta-alaa tulisi korvata uu-
silla tuotantokasveilla ja kesannoinnilla.
Suomeen tulisi laatia ruoka-ja energiastrategia, jossa val-
tiovalta ja koko ruokaketju kuluttajatahto mukaan
lukien synnyttäisivät uuden mallin. EU:n oh-
jausmekanismit ovat kovakouraisia, ne eivät
ota meidän tuotantorakennetta ja olosuhtei-
ta huomioon.
Kansallinen visiointi on nyt laajapohjaisesti
käynnistettävä.
Jukka Tuori Huittinen, agronomi,
Satafoodin hallituksen pj
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32