11
Keskiviikko lokakuun 7. 2009
Alueellisesta toimijasta on kasvanut kansallinen
Satafoodissa iloitaan yritysten
arjessa kehitetyistä läpimurroista
Maija Latva
-Satafoodin 10 toimintavuot-
ta ovat osoittaneet, että tarvet-
ta tälle toiminnalle on ollut.
Pienestä alusta on kasvanut
merkittävä ruokaketjun kehit-
täjä, joka tänä päivänä tarjoaa
13 asiantuntijan voimin pal-
veluja vuositasolla 100:lle yri-
tykselle. Työtä tehdään pellol-
ta pöytään, tiivistää Huittis-
ten elinkeinojohtaja Eila Tör-
mä, joka toimi vielä syyskuun
loppuun asti Satafoodin toi-
mitusjohtajana. Viime torstai-
na toimitusjohtajan vastuun
otti harteilleen Jari Lehmus-
vaara. Hän lupaa toimitusjoh-
tajan roolissaan jatkaa edeltä-
jänsä viitoittamalla, oikealla
tiellä. -Asiakasyritykset ovat
tottuneet Satafoodin palvelui-
ta käyttäessään ehdottomaan
luotettavuuteen, nopeuteen ja
konkreettisen osaamisen välit-
tämiseen, Lehmusvaara tietää.
Eila Törmä jatkaa Satafoo-
din hallituksessa asiantuntija-
jäsenenä.
Maukkaalle
lähiruoalle tilaa
-Ei ole yhdentekevää, tulee-
ko juomamme maito koti-
maasta vai ulkomailta ja on-
ko syömämme liha peräisin
toiselta puolen maapalloa,
vai onko se tuotettu Suomes-
sa. Alkutuotantoon ja elintar-
vikkeiden jalostukseen jääväl-
lä rahalla pyöritetään monen
paikkakunnan palveluita ja
kerätään pohjaa hyvinvoinnil-
le, Lehmusvaara muistuttaa.
Hän uskoo, että tulevaisuudes-
sa kuluttajien vaatimukset tu-
levat muuttumaan ja esimer-
kiksi ympäristöystävällisyys
korostuu ja vaikuttaa ostopää-
töksiin yhä enemmän. -Lähel-
lä tuotettu ruoka hyötyy näis-
tä vaatimuksista. Globalisoi-
tuminen tulee tuomaan Suo-
men markkinoille myös yhä
enemmän kotimaamme ul-
kopuolella valmistettuja tuot-
teita. Toisaalta tilaa tulee löy-
tymään puhtaalle, maukkaalle
lähiruoalle ja ylipäätäkin Suo-
messa valmistetulle ruoalle.
Ruoan maku säilyttää kunin-
gasasemansa ostopäätösten
perusteena. Maun, hinnan ja
terveellisyyden rinnalla voi-
mistuvat ns. eettiset perusteet,
Lehmusvaara visioi.
Lehmusvaara uskoo myös,
että korkealaatuisille suoma-
laisille erikoistuotteille on ky-
syntää maamme rajojen ulko-
puolellakin.
-Nyt vain 13 % elintarvi-
kealan pk-yrityksistä harjoit-
taa vientiä. Kun valuuttakurs-
sien arvot naapurimaihimme
nähden taas palaavat lähem-
mäs normaalia, olisi näiden-
kin yritysten hyvä aika panos-
taa vientiin ja miettiä valmiik-
si omat kärkituotteensa, hän
neuvoo.
”Olemme onnistuneet”
Satafoodin hallituksen pu-
heenjohtaja Jukka Tuori to-
teaa, että esimerkiksi Huit-
tisten ja Porin kaupunkien
sekä Satafoodin yritysjäseni-
en vankka tuki on ollut tär-
keää toiminnalle. -Kehitys-
hankkeitamme ovat rahoitta-
neet mm Satakuntaliitto, alu-
eelliset TE-keskukset, Tekes,
Sitra, Lounais-Suomen Ym-
päristökeskus sekä maa- ja
metsätalousministeriö, hän
luettelee. Tuorin mukaan
10-vuotisen taipaleen aika-
na eniten iloa ovat tuotta-
neet yritysten arjessa kehite-
tyt läpimurrot. -Olemme on-
nistuneet siinä, mitä varten
Satafood kehitettiinkin, hän
iloitsee.
Satafoodin hallituksen puheenjohtaja Jukka Tuori (va-
semmalla) ja uusi toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara ovat
vakuuttuneita siitä, että lähellä tuotetun ruoan arvostus
tulee edelleen kasvamaan.
”
Ei ole yhdentekevää, tuleeko
juomamme maito kotimaasta vai
ulkomailta ja onko syömämme
liha peräisin toiselta puolen
maapalloa, vai onko se tuotettu
Suomessa.
Ruokaketjussa
on valta
usein vaihtunut
S
uomalaisen ruokaketjun alkupää, maanviljelijät oli-
vat määrääviä vielä 70-luvulla ja heidän perustaman-
sa osuustoiminnalliset suuret ruuan-jalostusyrityk-
set ottivat ketjussa vallan omistajiltaan 80-luvun tienoilla.
Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995 siirsi vallan teollisuu-
delta kaupalle. Tarkemmin määriteltynä valta siirtyi tukku-
liikkeille Keskolle ja SOK:lle.
Kesko ja SOK käyttävät EU-jäsenyyden tuomaa kaupan
vapautumista häikäilemättömästi hyväksi ja määräävät
tuontielintarvikkeilla koko kotimaisen ruokaketjun hin-
nat. Maanviljelijät ja ruokateollisuus kamppailevat alhai-
sen kannattavuuden kourissa, kun samalla tukkuliikkeet si-
joittavat huippukannattavuuttaan yhä uusiin ja suurempiin
”ostosparatiiseihin”.
Ei voi kun toivoa, että me kuluttajat, jotka ostamme kau-
poista valtavasti ruokaa, ottaisimme ruokaketjun viimeise-
nä lenkkinä määräysvallan.
Ihanne tietysti olisi se olotila, Reilun-kaupan periaatteita
lainaten, että yksituumaisesti hyväksyttäisiin kohtuullinen
kannattavuus viljelijöille, teollisuudelle ja tuotteita jakele-
valle kaupalle. Nyt tukkukauppa rahastaa.
Vieraskynä
Satafood
pähkinänkuoressa
•
Satafood Kehittämisyhdistys ry perustettiin 10.8.1999.
Satafoodin taustavoimat ovat Huittisten, Porin ja Koke-
mäen kaupungit, Loimaan, Kaakkois-Satakunnan, Poh-
jois-Satakunnan ja Sastamalan seutukunnat, Satakun-
nan ammattikorkeakoulu sekä elintarviketeollisuus.
•
Satafoodin tehtävänä on edistää alueellista ja kansallis-
ta kilpailukykyä ja hyvinvointia tarjoamalla yrityksille
monipuolisia, erityisesti bio- ja ympäristöteknologioihin
liittyviä kehityspalveluita.
Poliisin piiristä
Tulipalo vaati uhrin
Kokemäellä
Kokemäellä Teljänkadul-
la menehtyi sunnuntaina
aamuyöllä asuntopalossa
vuonna 1956 syntynyt mies-
henkilö. Pelastuslaitoksen ja
poliisin saavuttua tapahtu-
mapaikalle olivat kaksiker-
roksisen omakotitalon mo-
lemmat kerrokset tulessa.
Palomiehet löysivät asun-
nosta mieshenkilön kuol-
leena. Lisäksi palossa kuoli
myös koira. Poliisi tutkii tu-
lipalon syttymissyytä. Oma-
kotitalo tuhoutui purkukun-
toon.
Palanut talo syttyi uudel-
leen maanantaina aamul-
la hieman ennen kello viit-
tä. Palokunta sai kuitenkin
tulen sammumaan nopeas-
ti. Päivystävän palomestarin
mukaan raunioissa kytenyt
tuli roihahti uudelleen ko-
van tuulen vuoksi.
Huumeissa ojaan
Vuonna 1984 syntyneen
mieshenkilön epäillään
ajaneen huumausaineiden
vaikutuksen alaisena Huit-
tisissa Risto Rytinkadulla
viime keskiviikkona aamu-
päivällä.
Miehen kuljettama auto
oli ajautunut ojaan Pikkusil-
lankujan ja Risto Rytinkadun
risteyksessä.
Jäinen tienpinta
vei ojaan
Lauantaina aamulla Pun-
kalaitumentiellä Sastama-
lan suuntaan tullut paket-
tiauto suistui vasemmalle
kaartuvassa mutkassa kul-
ku suunnassa tien oikealle
puolelle pyörähtäen katon
kautta ympäri. Kuljettajan
mukaan tie oli tapahtuma-
aikaan jäinen.
Ratista kiinni
Kokemäellä
Vuonna 1967 syntynyt
mieshenkilö ajoi henkilö-
autoa humalassa Kokemäel-
lä Järiläntiellä lauantai-ilta-
na. Kuljettaja puhalsi alko-
metriin 0.94 mg/l, eli häntä
epäillään törkeästä ratti-
juopumuksesta. Kuljetta-
jalla ei ollut voimassa ole-
vaa ajokorttia.
Autiotalossa paloi
Maanantain vastaisena yö-
nä kello 01.00 jälkeen po-
liisille tuli ilmoitus, että
autiotalo on liekeissä Ho-
pun kaupunginosassa. Syt-
tymishetkellä rakennuk-
sessa ei ollut ketään sisällä.
Paloviranomaisilta saadun
tiedon mukaan kyseessä
on suurella todennäköi-
syydellä tahallaan sytytet-
ty palo.
Poliisi selvittää paloon
liittyviä seikkoja.
Toistuvia murtoja
mökkiin Kiikoisissa
Kiikoislainen vapaa-ajana-
sunto on ollut murron koh-
teena peräti kolme kertaa va-
jaan kahden vuoden aikana.
Viimeisin Kuorsumaassa Poh-
janmaantien varrella sijaitse-
vaan mummonmökkiin teh-
ty murto huomattiin viime
sunnuntaina. Edellinen mur-
to tehtiin vuodenvaihteessa,
vain yhdeksän kuukautta sit-
ten. Tätä aikaisempi murto oli
sekin vain vuoden päässä, jou-
lukuussa 2007.
-Tähän kun lisää vuosina
2003 ja 2005 tehdyt murrot,
voi vain sanoa paikalla olleen
vilskettä pienellä aikaa, omis-
taja tuumii.
-On päivänselvää, että mö-
kissä ei kannata säilyttää mi-
tään varkaille kelpaavaa. Silti
sinne pitää vain mennä, ikään
kuin pyydystä kokemaan.
-Vuodet 90-luvun lopulta
aina vuoteen 2003 olivat hil-
jaista aikaa. Edellisellä omis-
tajallakaan ei pitkän pitkäl-
tä ajalta juuri ollut kokemuk-
sia murroista. Sitten alkoi hul-
lunmylly, joka on kärjistynyt
vajaan kahden vuoden sisällä.
-Varastetun tavaran ar-
vo ei kummoinenkaan ole ol-
lut. Lähinnä tällainen mol-
laa henkisesti ja tuo tietenkin
lapsiperheelle omat kuvion-
sa, kun pitää etukäteen selvit-
tää, minkälaisen kaaok-
sen keskelle on jälkikas-
vuaan viemässä.
Kiikoisten Kuorsu-
maassa sijaitseva va-
paa-ajanasuntoon on
murtauduttu kolme
kertaa vajaan kahden
vuoden aikana.
Uusi ruokastrategia
Kotimaisen ruuan tuotanto on erityisesti maatiloilla tapah-
tuvan raaka-ainetuotannon osalta myöskin yhteiskunnan
voimakkaan sääntelyn kohteena. Sääntelyn viisautta ja on-
nistumista voidaan arvostella, koska olemme viljan, sian-
lihan ja kananmunien tuotannossa jatkuvassa ylituotanto-
tilanteessa.
Meidän pitäisi muuttaa koko kotimainen ruuantuotanto
kuluttajan tarpeista lähteväksi. Se ei välttämättä muuttai-
si maanviljelyä ja jalostavaa ruokateollisuutta Suomessa
kovinkaan radikaalisti, mutta sillä pyrittäisiin poistamaan
kannattavuutta heikentävä ylituotanto.
Viljaa käytetään eläinten rehuksi, osa käytetään ruokate-
ollisuudessa, mutta vuotuista ylijäämävilja tulisi käyttää
energiantuotannossa tai sen pinta-alaa tulisi korvata uu-
silla tuotantokasveilla ja kesannoinnilla.
Suomeen tulisi laatia ruoka-ja energiastrategia, jossa val-
tiovalta ja koko ruokaketju kuluttajatahto mukaan
lukien synnyttäisivät uuden mallin. EU:n oh-
jausmekanismit ovat kovakouraisia, ne eivät
ota meidän tuotantorakennetta ja olosuhtei-
ta huomioon.
Kansallinen visiointi on nyt laajapohjaisesti
käynnistettävä.
Jukka Tuori Huittinen, agronomi,
Satafoodin hallituksen pj