Page 15 - Alueviesti_42_2009

15 Keskiviikko lokakuun 14. 2009
Aura ja Heikki viettivät eilen 70-vuotishääpäiväänsä
Vahvassa parisuhteessa
”piiput osoittavat aina kotiin päin”Marianna Langenoja
Vammalan aluesairaalasta löy-
tyy monenlaisia ihmiskohta-
loita ja pieniä ihmeitä. Yh-
dessä huoneessa köllöttelevät
92-vuotiaat kiikkalaiset Aura
ja Heikki Suuniittu, joiden yk-
si yhteinen ihme tapahtui ei-
len: he viettivät rautahääpäi-
viään 70 vuoden avio-onnen
jälkeen. Pariskunta on onnel-
linen, että saa viettää hääpäi-
väänsä yhdessä. Hoitajien mu-
kaan vaikutus näkyi molem-
missa heti, kun he pääsivät
jonkin aikaa sitten eri osastoil-
ta yhteiseen huoneeseen.
Kaikki alkoi siitä, kun
10.2.1917 kiikkalaisen naapu-
ruston miesporukka ihmet-
teli, miksi eräs tukkimetsässä
työskentelevä mies ei tullut-
kaan töihin aamulla. Seuraa-
vana päivänä miehen palatessa
metsään oli toinen mies pois-
sa. Kaksikko keskusteli poissa-
oloistaan kolmantena päivänä.
Toinenmiehistä totesi, että hä-
nen vaimonsa sattui synnyttä-
mään eilen pojan, joten hän ei
päässyt töihin. Ensin poissa
ollut mies naurahti, että sehän
on hyvä juttu. Saapahan hänen
tyttärensä sitten miehen. Tuo-
reet isät eivät silloin ehkä aa-
vistaneetkaan, että peräkkäi-
sinä päivinä syntyneet Aura ja
Heikki tapaisivat ja rakastuisi-
vat vain viidentoista vuoden
jälkeen isien ennustuksesta.
Hääpäivänä
liikekannallepano
Silloin oli kylmä ilma, kun
Heikki ja Aura tapasivat Kin-
nalan työväentalon tansseissa.
Heikki lähti saattamaan vas-
tatapaamaansa tyttöä kotiin.
Aura muistaa vielä useiden
vuosikymmentenkin jälkeen,
kuinka Heikki esitteli hänelle
itsekutomiaan villatikkureita
eli hansikkaita. -Koitas kuinka
lämpimät nää on, poika vink-
kasi palelevalle tytölle.
Siitä kaikki lähti. Sen jäl-
keen he kävivät yhdessä rippi-
koulun ja useita kertoja tanssi-
massa. Pitkään kestäneen suh-
teen laadun muutti kuitenkin
yllättävä uhka sodasta. Vuon-
na 1939 sota näytti väistämät-
tömältä, jolloin naimisiinme-
no tuli 22-vuotiaille nuoril-
le ajankohtaiseksi. -Ei minua
ole koskaan kosittu. Ihan hie-
noa että jotkut osaavat senkin,
mutta me menimme naimi-
siin oikeastaan olosuhteiden
pakosta, Aura muistelee.
Häät pidettiin 13.10.1939
samaan aikaan, kun Kiikan
asemalla lastattiin sotaväkeä
junaan. Vielä samana päivänä
hääseremonian jälkeen Heikki
jätti hyvästit tuoreelle morsia-
melle ja lähti Poriin valmistau-
tumaan Suomen puolesta tais-
telemiseen. -Sinä iltana menin
pihalle seisomaan ja katselin
sitä kaikkea surkeutta, mitä
maailma oli täynnä. Muistan
aina kuinka synkkä tunnelma
silloin oli, Aura kuvailee hää-
päivänsä kurjaa loppua.
Uusi elämä
sodan jälkeen
Kun talvisota alkoi, pariskun-
ta pystyi pitämään yhteyttä
vain kirjeitse. Aura tokaisee,
että sekin oli aika hankalaa,
sillä Heikki ei ole ikinä ollut
kynämiehiä. Saman talven ai-
kana syntyi pariskunnan esi-
koinen Marjatta. -Talvisota
oli vielä aika lyhyt aika olla
erossa vaimosta ja pois kotoa.
Jatkosota se vasta pitkä oli-
kin, Heikki kertoo. Kahdek-
san päiväiset lomat kolmen
kuukauden välein pitivät kui-
tenkin suhdetta hengissä. Jat-
kosodan aikana syntyi per-
heen toinen tytär Kaarina ja
heti sodan päätyttyä kuopus
Yrjö. -Vaikka aviomies olikin
rintamalla, saatoimme viet-
tää ihan normaalia perhe-elä-
mää, sillä asuin itse vielä omi-
en vanhempieni luona maati-
lalla, Aura kertoo.
Kun Heikki viimein palasi
rintamalta, täytyi molempien
tottua uuteen elämään. Vaikka
Heikin oli helppo saada töitä
kovan työvoimapulan vuoksi
ja ikioman omakotitalon kun-
nostusprojektikin käynnistyi,
ei kaikki ollut heti kohdallaan.
Auraa jännitti, miten hän tuli-
si toimeen tuon rintamalta pa-
lanneen vieraan miehen kans-
sa. -Onneksi suhteemme pe-
rustus oli sen verran vahva,
että se kesti sota-ajatkin.
Pitkän suhteen perusta
Heikin mielestä pitkän ja vah-
van suhteen perusta on se, et-
tä ”piiput osoittavat aina ko-
tiin päin”. -Vaikka olen ollut
sodan jälkeen jopa viikon työ-
matkoilla, olen aina kaivannut
kotiin.
Pariskunnan mielestä hy-
vän parisuhteen pohja tulee
myös raittiuden myötä. Riite-
lemisen taitokin olisi hyvä op-
pia. Vaikka riitoja olisi, ne pi-
täisi aina osata sopia. -Sellaista
avioparia ei ole, joka ei joskus
riitelisi. Me olemme sopineet
omat riitamme vaikka vä-
hän silittelemällä päätä, Heik-
ki nauraa. Auran mielestä pa-
riskuntien pitäisi olla myös lo-
jaalimpia toisilleen. -Sen pitäi-
si olla sillä selvä, kun pappi on
aamenensa sanonut. Niin se
on meillä mennyt.
Aura ja Heikki Suuniittu avioituivat 13.10. 1939 ja samana päivänä Heikki kuljetettiin Kiikan juna-asemalta Poriin
valmistautumaan talvisotaan. Heidän avioliittonsa on kestänyt jo 70 vuotta. Tällä hetkellä pariskunnalla on viisi
lastenlasta ja he asustavat Vammalan aluesairaalassa yhteisessä huoneessa.
”
Vielä samana päivänä
hääseremonian jälkeen
Heikki jätti hyvästit tuoreelle
morsiamelle ja lähti Poriin
valmistautumaan Suomen
puolesta taistelemiseen.
Vain ajatuksia:
Lapsen oikeudet
Lapsen oikeuksien päivää
vietetään taas marraskuus-
sa ja tänä vuonna 20-vuo-
tis juhlavuoden merkeissä.
Onko syytä juhlimiseen?
Välillä tuntuu, että ei.
Jemeniläisen Nojoudin ta-
rina on koskettava, riipai-
seva ja ajatuksia herättä-
vä. Kuten aina tarinat, jois-
sa yksilöön ja vieläpä lap-
seen, kohdistuu niin paljon
vääryyttä ja epäoikeuden-
mukaisuutta. Sankaritari-
nana kerrottuna tälläinen
kirja herättää myös uskoa
paremmasta ja luottamus-
ta siihen, että asiat voivat
muuttua.
Mutta muuttuvatko ne?
Nojoudin kaltaiset kerto-
mukset herättävät meis-
sä länsimaalaisissa helpos-
ti ylemmyydentunnetta ja
halveksuntaa muiden kult-
tuurien ja uskontojen ta-
poja kohtaan. Ei meillä sen-
tään!
Unohdamme mielelläm-
me, että tällaisten Nojou-
din kaltaisten tapausten ta-
kana on meille täysin käsit-
tämätön köyhyys ja epätoi-
vo. Unohdamme, että oma
kokemuksemme ja näke-
myksemme lapsuudesta
mutkistaa näkemyksen lap-
suudesta maissa, jossa luku-
taidottomuus on enemmän
sääntö kuin poikkeus tai, et-
tä lähikylässä vierailu saat-
taa olla joillekin elinikäinen
tavoittamaton unelma.
Uskoisimmeko, että ala-
ikäisen lapsensa avioliit-
toon luovuttavat vanhem-
mat saattavat sydämessään
toivoa lapsellensa parem-
paa elämää? Useimmiten
myös unohdamme, että
lapsikauppa eri muodois-
saan kukoistaa maailmas-
sa, koska meillä länsimais-
sa löytyy loputtomalta tun-
tuva, kieroutunut kysyntä.
Olemmeko hoitaneet omaa
leiviskäämme lapsen oi-
keuksista hyvin edes täällä
Suomi-kodossamme? Väit-
täisin, että emme.
Lasten pahoinvointi li-
sääntyy, huostaanotettujen
määrä kasvaa kaiken aikaa
ja yhä useampi nuori syr-
jäytyy, ja pahimmissa tapa-
uksissa päätyy epätoivoi-
siin tekoihin vahingoitta-
en itseään ja ympäristöään.
Auttaisiko, jos meillä vaik-
kapa pahoinpitelyn vuok-
si huostaanotettu viisivuo-
tias istuutuisi eduskuntata-
lon portaille ja kieltäytyisi
lähtemästä, ennenkuin ai-
kuiset suostuisivat kuunte-
lemaan?
Kirjoittaja on Taina Poh-
janheimo. Hän on synty-
nyt vuonna 1958 ja asunut
Vammalassa, kunnes vuon-
na 2004 muutti Turun saa-
ristoon.
Oppilaitosten
rakennusrahaa luvassa
Säkylään ja Huittisiin
Opetusministeriö on vah-
vistanut valtakunnallisen
koulutuksen perustamis-
hankkeiden rahoitussuun-
nitelman vuosille 2010-
2013. Länsi-Suomen lää-
nissä käynnistyy tulevalla
nelivuotiskaudella yli 103
miljoonan euron oppilai-
toshankkeet, joita valtio tu-
kee 50 miljoonalla eurolla.
Ensi vuonna listalla ovat
Säkylästä koulukeskuksen
peruskorjauksen 2,1 mil-
joonan euron ensimmäi-
nen vaihe sekä Pyhäjärvi-
seudun aikuisopiston pe-
ruskorjaus, jonka kustan-
nusarvio on 0,7 miljoonaa
euroa.
Huittisten Lauttakylän
lukion peruskorjauksen
kolmas vaihe on merkit-
ty vuodelle 2013. Sen kus-
tannusarvio on 0,5 miljoo-
naa euroa.
Valtio jatkaa vuonna
2009 alkanutta rakennus-
alan elvytystä vielä vuon-
na 2010. Opetusministeriö
on nostanut rahoitussuun-
nitelmaan vuodelle 2010
joitakin hankkeita, joil-
le myönnettäneen elvytys-
rahoitusta. Suurin osa el-
vytysrahoituksen käytös-
tä on kuitenkin tarkoitus
ratkaista vuoden 2009 lop-
puun mennessä lääninhal-
lituksille toimitettavien ha-
kemusten perusteella.
Elvytys helpottaa
rakentamisen
paineita
Kunnat ja muut koulu-
tuksen järjestäjät ehdot-
tivat rahoitussuunnitel-
maan kaikkiaan 133 han-
ketta, joiden kustannus-
arviot ovat yhteensä 420
miljoonaa euroa. Opetus-
ministeriön rahoitussuun-
nitelmaan sisältyy 39 yleis-
sivistävän oppilaitoksen
hanketta, mikä on noin
kolmasosa kuntien ehdo-
tuksista.
Ehdotetuista hankkeis-
ta lähes 75 prosenttia si-
sältää peruskorjausta ja lo-
put ovat pelkästään uudis-
rakentamista.
Lisäksi rahoitussuunni-
telmaan sisältyy valtion-
avustusta kolmen aikuis-
koulutusta antavan oppilai-
toksen peruskorjauksille,
mikä vastaa noin 30 pro-
senttia ehdotetuista hank-
keista.
Rakennusalan vuonna
2009 alkaneiden ja 2010
jatkuvien elvytystoimen-
piteiden johdosta suun-
nitelmaan on saatu usei-
ta uusia hankkeita, mikä
helpottaa kuntien perus-
korjaus- ja uudisraken-
nustarvetta.
R ahoitus suunn it e l -
ma perustuu vuoden 2010
osalta valtion vuoden 2010
talousar vioesitykseen.
Vuosien 2011-2013 osal-
ta suunnitelmaa tarkiste-
taan kyseisten vuosien ta-
lousarvioesitysten mukai-
sesti. Lääninhallitus tekee
varsinaiset valtionapujen
myöntöpäätökset vuosit-
tain erikseen. Suunnitelma
on laadittu vuoden 2009
valtionosuusprosenttien
perusteella.
Iloiset iltamat
Huhkolinnassa
Huittisten Seudun Kehitys-
vammaisten Tuki ry juh-
lii 30-vuotista taivaltaan
Iloisten Iltamien merkeissä
sunnuntaina 25. lokakuuta
kello 15-19. Huhkolinnas-
sa on tarjolla monipuolista
ohjelmaa ja arvontaa.
Pu"etista saa purtavaa
ja lopuksi ohjelmassa on
tanssia. Tapahtumaan on
vapaa pääsy.
Huutokauppa
Kiikan koululla
Kiikan koulu ja vanhem-
painyhdistys järjestävät
huutokaupan Kiikan kou-
lulla lauantaina 24.10.2009
kello 11.
Huutokaupattavana on
Kiikan koululta tarpeet-
tomaksi jääneitä tavaroita
mm.# harmoneja, pulpette-
ja, opettajanpöytiä, hyllyjä ja
karttoja. Saadut varat käyte-
tään oppilaiden retki- ja lei-
ritoimintaan sekä kulttuuri-
ja liikuntatapahtumiin.
Martoilla asiaa
perintöverotuksesta
sekä avioehdosta
Perintöverotus ja avioeh-
to-luento ja keskusteluti-
laisuus pidetään tiistaina
20.10.2009 kello 19.00 Sas-
tamalan Seudun Museon
yläkerrassa.
Aiheesta luennoi sijoi-
tusasiantuntija Inkeri Ku-
loharju.
-Ilman testamenttia va-
rallisuus voi joutua yllättä-
viinkin käsiin. Kannattaa
siis miettiä kenelle rahan-
sa antaa. Pahimmassa ta-
pauksessa osa talosta siir-
tyy ex-vävyn tai ex-miniän
omistukseen, Kuloharju
muistuttaa.
Illan aikana kuullaan
myös mahdollisuudesta
osallistua marttatoimin-
taan aktiivisesti tällä alu-
eella.
Marttatoiminnasta ker-
too Satakunnan Martat
ry:n toiminnanjohtaja Rai-
ja-Liisa Heinonen. Tilai-
suuteen on vapaa pääsy.
Järviselle jatkoa
kappalaisen sijaisena
Turun tuomiokapituli on
edelleen määrännyt pas-
tori Minna Järvisen Sas-
tamalan seurakunnan toi-
sen kappalaisen viransijai-
seksi. Turun tuomiokapi-
tulin päätös koskee aikaa
1.9.2009-31.8.2011.