Page 25 - Alueviesti_42

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Työtarjouksia

Rakennuspalvelut

Ruosteenestoa

Siivous- ja kotipalvelut

Alueviestin

palvelu-

hakemistossa

ilmoitat

edullisesti

Ettei totuus unohtuisi, Eero

Äetsän entinen kunnanjohta-

ja, nykyisin Sastamalan Elä-

mänlaatu ja elävä maaseu-

tu -johtaja Eero Mäki-Tanila

1.10. Lauttakylä-lehden haas-

tattelussa oikoi julkisuudes-

sa olleita tietoja mm. Keikyän

uimahallin ja Aurajärven ran-

tasaunan osalta.

Antamasi tiedot olivat

puutteelliset ja osin virheelli-

set.

Hyvääkin oli. Lupasit, että

Keikyän uimahallissa polski-

taan ainakin kaksi vuotta.

Kerroit, että rantasaunal-

la oli 12 saunamaksun maksa-

nutta kävijää päivässä. Miten

unohdit yhdistysten ja yksi-

tyisten saunavaraajien varaus-

maksut? Tietojeni mukaan

saunojia ja muita polskijoita

on ollut runsaasti. Parhaina

päivinä jopa lähes sata.

Tuntuuko, Eero, vaikeal-

ta hyväksyä se, että äetsäläi-

set saisivat käydä Aurajärven

puhtaassa vedessä virkistäy-

tymässä, kun valitat, että tie-

maksuakin joudutaan mak-

samaan 4600 euroa? Maksu

on kahdelta vuodelta, et sitä

maininnut. Kaupunki omis-

taa rantasaunan lisäksi tien

varrelta metsäalueita, joiden

mukaan tiemaksuosuutta tu-

lee noin kolmasosa korjaus- ja

hoitokustannuksista.

Yritä nyt, Eero, jakaa elä-

mänlaatua tänne laitakau-

punginkin ihmiselle niin,

että ainakin uimahallissa ja

rantasaunalla polskinnat jat-

kuvat.

Virkanimikkeeseesi vedo-

ten jäämme innolla odotta-

maan, mitä ”äksöniä” sinul-

la onkaan tarjota elämänlaa-

tumme hyväksi.

Matti Ahvonen

Päättäjät, miettikääs ny!

Mikä on päättäjien ajatuksen-

kulussa muuttunut. Vuosia kun

on väännetty Salokunnan kou-

lun lopettamisesta, ja tähän asti

se on oikeutetusti saanut jatkaa

suurelta osin syystä, että Stor-

min kouluun ei voi lisää oppilai-

ta laittaa, kun sinne ei mahdu ja

tilat ovat muutenkin puutteelli-

set. Mutta nyt mahtuu. Alkavan

rakennustyömaan keskelle.

Eikä tässä nyt mollata alka-

vaa rakennusprojektia itsessään.

On toki hieno asia että nyt tän-

nepäin saadaan kauan kaivattu

koulu asianmukaisine tiloineen.

Uusi koulu ei ole valmis vie-

lä pitkään aikaan.Ja siksi kun-

nes uusi koulu on valmis, tarvi-

taan järkeviä ratkaisuja kuinka

koulut toimivat. Tämän hetken

kerrotut ajatusmallit eivät täysin

loppuunasti ajatelluilta tunnu.

Ollaan lopettamassa Salo-

kunnan koulua ennen aiko-

jaan ja työntämässä oppilaita

Stormin koulun vanhoihin ti-

loihin odottamaan uuden kou-

lun valmistumista. Salokunnan

lopettamispäätös on ilmeisesti

tehty olettamuksesta, että Stor-

min uusi koulu on valmis elo-

kuussa 2010. Stormin koulul-

la 30.9. pidetyssä tilaisuudes-

sa Pekka Kares kuitenkin sanoi

että koulu on valmis aikaisin-

taan joulukuussa 2010 ja piha-

alueet elokuussa 2011.

Samassa tilaisuudessa Stor-

min koulun rehtori Pentti Rau-

tanen kertoi että kyllä siellä pär-

jätään, kun pistetään lapset kar-

sinoihin. Rehtorin puheet lasten

karsinoinnista rakentamisen ai-

kana, joka tosin on jo nyt käy-

tössä koulussamoniltaosin, ovat

täysin älyttömiä ja lapsia louk-

kaavia. Ja kun kerran karsinoin-

tia täytyy harrastaa jo nyt, niin

kuinka pahaksi se menee sitten

suuremman lapsimäärän kans-

sa rakennustyömaan keskellä.

Helppo on sieltä omasta huo-

neesta tämmöisiä kommentteja

huudella, mutta miltäpä itses-

tä tuntuisi, jos laitetaan pihal-

le ”neliön koppiin” viettämään

välituntia. Eikö tuossa asemassa

oleva tosiaan osaa enempää aja-

tella niitä, jotka hänen vastuul-

laan työpäivänsä aikana ovat.

Ja vielä kun sitä joustoa on

peräänkuulutettu lapsilta ja

vanhemmilta,että päästään vai-

keiden asioiden yli... pitääkö

joustaa vain yhdestä suunnasta.

On tottakai selvää, että

Stormin nykyiset oppilaat tu-

levat rakennusajasta kärsi-

mään, mutta miksi vahinkoa

pitää vielä kasvattaa ja edel-

leen lisätä Stormilaisten ah-

dinkoa tumppaamalla heidän

kouluunsa lisää porukkaa, kun

se ei olisi välttämätöntä.

Entäpä paljonko on uhrattu

ajatuksia niille sivuvaikutuksil-

le, joita projektin aikana melko

todennäköisesti tulee. Luokka-

koko kasvaa entisestään jo mel-

koisiin mittasuhteisiin pienis-

sä luokissa. Välituntisin kökö-

tetään karsinoissa, eikä päästä

päästämään höyryjä ulos. Las-

ten levottomuus lisääntyy, josta

aiheutuu helposti kiusaamista ja

oppimisvaikeuksia. Ja sitten pal-

kataan koulunkäyntiavustajia ja

näin säästetään rahaa. Vai?

Ja vaikka meidän aikuisten

on helppo ajatella, että tämä on

vain tällainen siirtymävaihe ja

kärsitään se pois, on se lapsille

tosi pitkä rupeama,varsinkin

kun todellisesta kestosta ei ole

takuita. On vain suunnitelmia.

Lopuksi voisi mainita,että

kun olemassa olisi tämän siirty-

mävaiheen läpivientiin helppo

ratkaisu, joka loppupeleissä tus-

kin tulisi sen kalliimmaksi, eikö

olisi lapsien etu pitää Salokun-

nan koulu toiminnassa, kunnes

he pääsevät uuteen!valmiiseen

kouluun, jossa isommat hässä-

kät on hoidettu alta pois.

Vai mennäänkö vaan taka-

puoli edellä puuhun?

Lapset molemmissa

kouluissa!, Miia ja Hate!

Salokunta auki

vielä syksyn 2010

Stormin uuden koulu- ja pal-

velukeskuksen rakentaminen

aloitetaan joulukuussa 2009.

Alunperin kouluosan ilmoitet-

tiin olevan valmis jo elokuus-

sa 2010. Nyt kuitenkin alkaa

olla täysin selvää, että uuteen

kouluun päästään aikaisintaan

tammikuussa 2011. Tämän ra-

kennusajan koululaiset tulevat

olemaan keskellä rakennustyö-

maata. Välituntialueet tulevat

olemaan hyvin rajalliset, ope-

tustilathan ovat olleet liian pie-

net jo tähänkin asti.

Salokunnan koulu on jälleen

kerran lakkautusuhan alla ja tä-

män hetkisen suunnitelman

mukaan lapset siirretään Salo-

kunnasta Stormiin jo ensi syk-

synä. Näin ollenmuutenkin ah-

taalle välituntialueelle ja opetus-

tiloihin sullotaan vielä lisää lap-

sia. Salokunnan koululla taas

olisi käytettävissä erinomaiset

välituntialueet ja hyvät luok-

katilat. Välituntihan on koulun

tärkein tunti, sillä silloin anne-

taan aivoille happea, kropalle

liikuntaa ja kehitetään sosiaa-

lisia taitoja. Näiden tärkeiden

toimien ansiosta oppiminen ja

keskittyminen paranevat. Mik-

si siis juuri lasten pitää joustaa

ja kestää tilanahtautta, jota edes

hiukan helpottaisi Salokunnan

koulun pitäminen auki vielä ai-

nakin syksyn 2010?! Koulun-

käyntiä tuskin edesauttaa se, et-

tä lapset seisoskelevat välitunnit

ahtaalla pihalla ja purkavat sit-

ten energiaansa oppitunneilla.

Nyt kun ajateltaisiin lasten pa-

rasta, niin Salokunnan koulul-

le annettaisiin vielä ainakin yk-

si vuosi jatkoaikaa (lukuvuosi

2010-2011) ja sitten rakennus-

töiden valmistumisen jälkeen

kaikki oppilaat voisivat suun-

nata iloisin mielin uuteen Stor-

min kouluun.

Siru Saarijärvi, äiti

Ruoan kotimaisuutta

saa ja täytyy arvostaa

Huolestuneina olemme seu-

ranneet uutisointia Sastama-

lan ruokahankinnoista. Ainoa

kriteeri tuntuu olevan hinta

– mitä halvemmalla hankit-

tu, sen parempi. Sastamalas-

sa, kuten niin monissa muis-

sakin Suomen kunnissa, ruo-

kahankinnoista vastaavat pii-

loutuvat hankintalain taakse.

Hankintalakiin vedoten voi-

daan syrjäyttää aina kotimai-

suus ja lähiruoka. Yksioikoi-

sesti todetaan, että on valit-

tava aina hinnaltaan edullisin

vaihtoehto. Tällä periaatteel-

la laitoskeittiöittemme asiak-

kaille voitaisiin tarjota vaikka

kiinalaista maitoa mikäli sitä

halvimmalla litrahinnalla oli-

si saatavana.

Me elintarvikeketjun alku-

päässä toimivat maatalous-

yrittäjät, ruoan raaka-ainei-

den tuottajat, olemme huo-

lissamme paitsi omasta tu-

levaisuudestamme, myös

huoltovarmuudesta ja koko

ruokaketjun turvallisuudes-

ta. Viljelijät tuottavat sellais-

ta ruokaa, jota kuluttajat os-

tavat. Viljelijät ovat valmiita

tuottamaan ruoan raaka-ai-

neita myös kalliimmilla tuo-

tantotavoilla, jos kuluttajat

ovat valmiita maksamaan sii-

tä aiheutuvat lisäkustannuk-

set. Tuotantotapamme ja ruo-

an tuotannon valvonta kestä-

vät kriittisen tarkastelun ver-

rattuna muuhun Eurooppaan,

puhumattakaan Euroopan ul-

kopuolisista alueista. Kulutta-

jien luottamus voidaan säilyt-

tää vain avoimuudella ja lä-

pinäkyvyydellä. Suomalaisen

lähiruoan alkuperä on help-

po jäljittää.

Kuntien ruokahuollossa

ruoan alkuperä nykykäytän-

nöllä hämärtyy. Laitoskeitti-

ön asiakas syö sitä mitä eteen

kannetaan. Samalla hämär-

tyy arvostus ylipäänsä ruokaa

kohtaan. Ruoalla ja ruokai-

lulla on kouluissa ja päiväko-

deissa myös suuri kasvatuk-

sellinen merkitys. Kotimai-

nen ruoka on maukasta, tur-

vallista, lähellä tuotettua ja

hintansa arvoista. Ruoka ei

ole kuitenkaan itsestään sel-

vyys – ja turvallinen ruoka

on sitä vielä vähemmän. Mitä

kauemmaksi kuluttajasta ruo-

an alkuperä loittonee, sitä vä-

hemmän oikeasti tiedämme

mitä lautasellamme on. Ket-

ju voi myös haavoittua ja sik-

si on tärkeää, että säilytäm-

me Suomessa riittävän vah-

van elintarviketuotannon ket-

jun alusta loppuun asti. Tässä

tulisi myös julkisen sektorin

omilla hankinnoillaan kantaa

kortensa kekoon.

Sastamalan päättäjien tu-

lisikin käydä arvokeskuste-

lu. Onko ruokahuollossa ai-

noa kriteeri hinta vai ollaan-

ko valmiita katsomaan asiaa

laajemmin? Paljonko painoa

laitetaan tuotantotavoille, tur-

vallisuudelle ja ekologisuudel-

le? Halutaanko säilyttää elin-

voimaisena koko Sastamala

ja turvata myös meidän alku-

tuottajien elinkeinon jatku-

vuus osana kotimaista ruoka-

ketjua? Odotamme nyt päättä-

jien toimenpiteitä.

Sastamalan alueen

MTK-yhdistykset

MTK- Keikyä,

MTK- Mouhijärvi,

MTK-Suodenniemi,

MTK-Vammala

Yleisöltä

Vaara

välituntialueella

Kaukolassa

Kävin Kaukolan koulun pihal-

la noin vuosi sitten ja kauhis-

tuin, kun lasten välituntialu-

eella roikkui sähköjohto niin

matalalla, että olisin voinut

tarttua siihen.

Ystäväni lapsi käy koulua ja

kysyin häneltä onko hän soit-

tanut asiasta jollekin.

Hän kertoi sanoneensa asi-

asta koulun henkilökunnal-

le ja soittaneensa myös kau-

pungille.

Nyt kävin koululla taas ja

sama johto roikkuu edelleen

lasten ulottuvilla.

Eikö asialle todellakaan voi

tehdä mitään? Pitääkö jonkun

lapsista ensin keksiä käyttää

johtoa liaanina, saada sähkö-

isku ja kuolla?

Herätys Kaukolan koulun

opettajat: hoitakaa asia he-

ti ennenkuin jotain tapahtuu.

Huolestunut

kummitäti

Page 25 - Alueviesti_42_2009