Page 22 - Alueviesti_42

22

Keskiviikko lokakuun 14. 2009

Tyrvään kirkonrakentajat

saivat jälleen tunnustusta

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon

uudisrakentajat palkittiin per-

jantaina Asta-messuilla vuo-

den 2009 Tampereen Raken-

nustietopalkinnolla. Palkit-

seminen oli yllätys, sillä tieto

siitä ja kutsu messuille saavut-

ti seurakunnan vasta puolen-

päivän jälkeen.

Palkintoa pokkaamaan kii-

rehti neljä miestä rovasti Os-

mo Ojansivu ja rakentamiseen

aktiivisesti osallistuneet Veik-

ko Kareinen, Esko Kangas-

niemi ja Kalevi Saari.

Maan uutisvälineisiin levisi

samana päivänä uutinen, joka

mutkan kautta rakennuspuus-

ta käytyyn keskusteluun viita-

ten kertoi, että Pyhän Olavin

kirkossa käytettiin runsaasti

erikoishöylättyä puuta. - Mel-

kein kaikki sisustus on tehty

käsin höylätystä puusta.

R a kennu s t i e to s ä ät i ön

(RTS) alueellinen rakennus-

tietopalkinto myönnetään

yksityiselle henkilölle tai työ-

ryhmälle, joka on Tampereen

Rakennustiedon toimialueel-

la eli Hämeessä, Pirkanmaal-

la ja Satakunnassa edistänyt

hyvää kaavoitus-, rakennus-

tai kiinteistönpitotapaa tuot-

tamalla tietoa, jakamalla tai

käyttämällä sitä hyväksi. Pal-

kinto myönnettiin nyt nel-

jännen kerran. Siihen ei sisäl-

ly rahaa.

Kirkonrakentajien palkitse-

mista perusteltiin näin: ”Tyr-

vään Pyhän Olavin kirkon

noin 1 200 hengen talkoovä-

ki on osoittanut poikkeuksel-

lista yhteishenkeä rakentaes-

saan uudelleen 1997 tuhopol-

tetun rakennushistoriallises-

ti merkittävän, suomalaisessa

kansallismaisemassa sijaitse-

van kirkkorakennuksen.

Samalla se on osoittanut

talkoohengen olevan vielä voi-

missaan.”

Kunniaa on tullut

aikaisemminkin

Tyrvään Pyhän Olavin yhtey-

dessä rakennustaitoa sai tun-

nustusta tätä ennen viimek-

si syyskuussa, jolloin perin-

teisen puurakentamisen tai-

tajat, arkkitehti Ulla Rahola

ja diplomi-insinööri Juhani

Pentinmikko palkittiin ansi-

oistaan Tyrvään Pyhän Ola-

vin kirkon ja Porvoon tuo-

miokirkon jälleenrakentami-

sessa. Erik Kråkström -puu-

rakennuspalkinnon saajat

valitsi Rakennustaiteen seu-

ra.

Ulla Rahola aloitti Tyrvään

vanhan kirkon sisätilan suun-

nittelun 1999. Vuodesta 2005

lähtien hän kuului Kuutti La-

vosen ja Osmo Rauhalan työ-

tä valvoneeseen luonnostyö-

ryhmään.

Ensi vuosi

vielä auki

Tyrvään Pyhän Olavin kir-

kon maalaukset valmistuivat

kesällä. Kuutti Lavosen ja Os-

mo Rauhalan työt ovat vetä-

neet kirkkoon tähän mennes-

sä jo ainakin 30 000 kävijää,

kertoo seurakunnan talous-

päällikkö Tarja Kopalainen.

- Kirkko on avoinna vielä en-

siviikonloppuna ja avautuu

seuraavan kerran keväällä,

hän sanoo.

Kopalaisen mkaan vielä ei

tiedetä, millaiset aukioloajat

kirkolla ensi kesänä on. - Niis-

tä päättää ensi maannataina

kokoontuva toimikunt. - Tar-

koitus on, että aukioloajat jär-

jestetään niin, etteivät ne häi-

ritse esimerkiksi vihkimistilai-

suuksia.

Palkinnon kävivät noutamassa työnjohtajana toiminut Esko Kangasniemi (vasem-

malla), Veikko Kareinen, Osmo Ojansivu ja Kalevi Saari. - Kuva Tampereen Messut.

Turistien virta on ollut

mittava kirkon aukeami-

sen jälkeen. Kaunis ja tai-

dolla tehty sisustus miel-

lyttää silmää. Sen on näh-

nyt jo yli 30 000 vierasta. -

Kuva Lasse Petman.

Koulutusta ja virkistystä

diakonian vapaaehtoisille

Sastamalan seurakunta jär-

jestää torstaina 29.10. kello

12-16 Vammalan seurakun-

tatalossa kiitos- ja koulutus-

päivän diakonian vapaaeh-

toisille.

TunteVa-kouluttaja Tel-

lervo Sormunen Tampereen

Kaupunkilähetyksestä tulee

tilaisuuteen kertomaan ai-

heesta Muistisairaan kohtaa-

minen.

Suomessa kehitetty Tunte-

Va! on toimintamalli joka oh-

jaa rakentavaan vuorovaiku-

tukseen dementoituvan van-

huksen kanssa. Tarkoitus on

kohdata vanhus arvostavasi

ja kunnioittavasti siinä todel-

lisuudessa missä hän on.

Iltapäivän aikana myös

ruokaillaan, kahvitellaan ja

nautitaan rennosta yhdessä-

olosta.

Paikalla on koko Sastama-

lan seurakunnan diakonia-

tiimi.

Osallistumisesta pyyde-

tään ilmoittamaan diakonia-

toimistoon 26.10. mennessä.

Karkun Kappelissa

Toivon torstai

Heinoon Yhteistalossa viete-

tään huomenna torstaina kel-

lo 18 alkaen ensimmäistä ”Il-

ta Laurin kanssa” - seurakun-

ta-ehtoota.

Karkun kappalainen, Lau-

rin Salminen on ollut jo yli

vuoden kappelipappina ja nyt

viimeistään on aika tulla tu-

tuksi. Kaikki seurakuntalaiset

Sastamalan alueelta ja erityi-

sesti kappelin väki ovat lämpi-

mästi tervetulleita. Tässä en-

simmäisessä illassa keskuste-

lun aiheena on seurakunta ja

sen merkitys yksittäiselle ih-

miselle. Sanan lomassa yhteis-

laulua. Onpa kahveepannukin

kuumana, kun on kerran Hel-

vin ja Hetan päivä.

Laviassa varaslähtö

vastuuviikkoon

Ekumeeninen vastuuviik-

ko herättää! näkemään ih-

miskaupan ja siihen liitty-

vät ilmiöt!nykyajan orjuute-

na.! Vastuuviikkoa vietetään

18.-25.10. 2009.! Se! on osa

kirkkojen yhteistä asenne-

kasvatusta.! Kaksivuotisella

ihmiskauppa-teemallaan!kir-

kot painottavat!ihmisarvoa.!

Laviassa vietetään vas-

tuuviikon iltakirkkoa 16.10

kello 19 ja teemaa käsitel-

lään myös viikon päättäväs-

sä! sanajumalanpalvelukses-

sa 25.10! kello 10. Iltakir-

kossa on ehtoollinen ja sieltä

saa mukaansa myös vastuu-

viikon teemoista kertovan

lehden.

T

upakoinnin vuoksi kuolee vuosit-

tain ennenaikaisesti noin 5 000 ih-

mistä. Suomalaisista miehistä tu-

pakoi päivittäin 24 % ja naisista 14 %. Vaik-

ka meillä savuaa eurooppalaisittain koh-

tuullisesti, tupakointi on edelleen suurin

ehkäistävissä oleva terveysriski.

Jokainen täysikäinen päättää itse, pilaako

terveytensä tupakoimalla. Lähellä elävil-

lä tulee silti olla oikeus terveyteensä. Täs-

tä syystä ollaan lailla ohjaamassa savutto-

muuteen esimerkiksi henkilöautoissa. Pas-

siivinen tupakointi aiheuttaa astma- ja sy-

dänkohtauksia sekä keuhkosyöpää ja se on

merkittävä tekijä kätkytkuolemissa. YK:n

lastenoikeuksien julistuksen perusteella

tupakansavulle altistumista voidaan pitää

lasten oikeuksien vastaisena. Kuinkahan

moni vanhempi on tietoinen esimerkiksi

siitä, että korvatulehdusten kierre voi pa-

hentua passiivisesta tupakoinnista?

Suomen syöpäyhdistyksen tutkimukses-

ta ilmenee, että kolmessa neljästä alle

13-vuotiaille tarkoitetusta elokuvasta tu-

pakoidaan. Elokuvien malli on merkittä-

vämpi syy lasten sauhutteluun kuin kave-

ripiirin tai vanhempien esimerkki. Yhdys-

valloissa on yritetty mainostaa tupakkaa

jopa Lumikki-elokuvan yhteydessä.

Suurin osa suomalaisista olisi valmis siir-

tämään kauppojen ja kioskien tupakat pois

lasten silmistä. Hyvä, mutta ei tule olla si-

nisilmäinen kansainvälisen mainonnan

suhteen. Tarvitaan edelleen opetusta, et-

tä tupakka tappaa. Röökaaminen on niin

sanotusti ”coolia” siinä määrin, että se vie

ennenaikaisesti kylmäksi ja hautaan. Nuo-

ri tarvitsee myös erityistä tukea tupakoin-

nin lopettamisessa, sillä se on ehkä jopa

vaikeampaa kuin laihduttaminen. Meistä

suuri osa tietää, kuinka vaikeaa se taas on.

Tupakan hinnalla on kolme kertaa suu-

rempi vaikutus kulutuksen määrään nuo-

rien kuin vanhempien käyttäjien kohdalla.

Vaikka suomalaisten nuorten tupakointi

on vähentynyt, edelleen lähes joka kolmas

18-vuotiaista käyttää päivittäin tupakka-

tuotteita. Hintaa siis lisää!

Marjo Anttoora on sastamalan kaupun-

ginvaltuuston jäsen (kd), joka työskente-

lee eduskunnassa lainsäädäntösihteerinä.

• Marjo Anttoora

Lumikki

ei tupakoi

Arkkipiispa Jukka Paarma:

Uskonnonopetus on

lasten ja nuorten perusoikeus

Arkkipiispa Jukka Paarma on

huolissaan siitä, miten yksit-

täisten ihmisten ja perhei-

den käy irtisanomisuhkien,

lomauttamisten ja! talouteen

liittyvien uhkien alla.! Las-

ten ja nuorten henkinen pa-

hoinvointi sekä mielenterve-

ysongelmat näkyvät.!Esimer-

kiksi lukiolaistyttöjen masen-

nustapaukset ovat lisääntyneet

huippulukuihin! ja! nuorten

miesten varusmiespalveluksen

keskeyttämiset ovat hälyttäviä.

-Kirkkoja ja kristillisiä yh-

teisöjä kiinnostaa erityises-

ti se, millaisia arvoja, millais-

ta moraalia ja elämänkatso-

musta lapsillemme ja nuoril-

lemme nyt tarjotaan, painotti

arkkipiispa ja Suomen eku-

meenisen!neuvoston puheen-

johtaja! Jukka Paarma avaus-

puheessaan! neuvoston syys-

kokouksessa Vaasassa.

Paarman mukaan keskus-

telu uskonnonopetuksesta!saa

tukea niiltä tahoilta,!jotka ha-

luaisivat siirtää uskonnon ko-

konaan pois julkisen elämän

piiristä tiukasti ainoastaan ih-

misten yksityisasiaksi. Keskus-

telua on lisäksi leimannut!tie-

tämättömyys siitä, millaista

uskonnonopetus koululakien

ja opetussuunnitelmien mu-

kaan tällä hetkellä todellisuu-

dessa on.! Uskontokasvatusta

antaa!kolme!tahoa: kirkko rip-

pikouluissaan ja kerhoissaan,

koti ja koulu.!Peruskouluikäi-

sistä osallistui evankelis-lu-

terilaiseen uskonnonopetuk-

seen 94 prosenttia, ortodoksi-

seen noin yksi prosentti, mui-

den uskontojen opetukseen

noin kaksi prosenttia ja elä-

mänkatsomustiedon opetuk-

seen noin kolme prosenttia.

Ihmisen perusoikeus

-Kuten uskonnonvapaus kuu-

luu myös uskonnonopetus ih-

misen perusoikeuksiin.! Niin

sanotun oman uskonnon ope-

tuksen tavoitteena on, että op-

pilas tuntee oman uskonnolli-

sen taustansa, osaa kunnioit-

taa ihmisiä, joilla on erilainen

vakaumus sekä pystyy elä-

mään ja toimimaan eri kult-

tuureista tulevien ja eri tavoin

ajattelevien ja uskovien ihmis-

ten kanssa monikulttuurisessa

maailmassa.

Kotien vaikutusta!kasvatta-

jana ja arvomaailman antajana

Paarma korostaa.

-Jotkut vanhemmat ovat

päättäneet, että lapsi kasvaes-

saan saa itse ratkaista uskon-

tonsa ja senmihin kirkkoon tä-

mä mahdollisesti haluaa kuu-

lua. He! eivät anna minkään-

laista uskonnollista kasvatusta

tai virikettä hänelle kotona.

Tällainen ajattelu on ymmär-

tämätöntä uskonnonvapauden

tulkintaa. Se, että jättäisimme

lapsemme ilman uskonnollista

kasvatusta, ei ole mahdollista.

Kukaan ihminen ei synny tyh-

jiöön eikä kasva tyhjiössä. Ih-

minen syntyy yhteisöön ja kas-

vaa keskellä yhteisöä. Jos yksi-

puolisesti korostamme yksilön

oikeutta ja kykyä luoda itse-

näisesti oma maailmankuvan-

sa unohdamme, että ne eivät

synny tyhjästä. Ihminen tar-

vitsee rakennusaineksia, sanoo

Paarma.

Valtaosa marja- ja sienisadosta

mätänee vuosittain metsiin

Suomalaiset metsät ovat joka

vuosi pullollaan ravintorik-

kaita marjoja ja ruokasieniä,

mutta edelleen vain murto-osa

niistä hyödynnetään kotitalo-

uksissa tai kaupallisesti. Esi-

merkiksi ruokasienistä yli 95

prosenttia jää vuosittain met-

siin mätänemään.

Arkitset Aromit ry:n toi-

minnanjohtaja Simo Moision

mukaan metsämarjojen koko-

naissato yltää hyvänä vuonna

lähes 1000 miljoonaan kiloon

ja heikkonakin vuonna 500

miljoonaan kiloon. Tal-

teen tästä määräs-

tä otetaan arviol-

ta 40-45 miljoo-

naa kiloa.

Ruokasien-

ten osalta luvut

ovat vielä hur-

jempia. Niiden

vuosittainen sato

on lähes kaksi miljar-

dia kiloa, mutta hyvänä-

kin vuonna poimittavaksi pää-

tyy vain 5-10 miljoonaa kiloa.

Tästä määrästä kaupalli-

seen hyötykäyttöön

menee vain 1-1,5

miljoonaa kiloa.

Moisio uskoo,

että ruokasienten

talteenottoa oli-

si mahdollista mo-

ninkertaistaa, mikäli

ostajaverkostoa ja tuo-

tevalikoimaa saataisiin

laajennettua ja kulutusta li-

sättyä. Myös metsämarjojen

talteenottoa olisi mahdollis-

ta kaksinkertaistaa ilman, et-

tä se aiheuttaisi ympäristöon-

gelmia.

Moision mukaan talouden

laskusuhdanne on innostanut

kotitaloudet poimimaan mar-

joja ja sieniä jonkin verran ai-

empaa enemmän. Kiinnos-

tus kaupalliseen poimintaan

ei sen sijaan ole lisääntynyt

toisin kuin edellisen talous-

taantuman aikaan 1990-luvun

alussa.

Page 22 - Alueviesti_42_2009