23
Keskiviikko lokakuun 14. 2009
Avoimet työpaikat Huittisissa
Grillimyyjä, myyntiedustaja/myyjä, pizzanpaistaja, kah-
vilatyöntekijä, yhdyskuntatekniikan suunnittelija, tila-
palveluiden työnjohtaja, perusturvajohtaja, atk-laite-
ja -tarvikemyyjä, kiinan kielen tuntiopettaja, fysiikan
ja kemian opettaja, työmaapäällikkö, parturi-kampaa-
ja, pakkaajia elintarviketeollisuuteen, ohjaaja, lasten-
tarhanopettaja, elintarviketyöntekijöitä ja karjanhoitaja.
Ajantasaiset tiedot avoimista työpaikoista osoitteesta
."
Lisätietoja:
”NYT SINULLA ON MAHDOLLISUUS
OMASSA METSÄSSÄ OPPIA
HARVENNUSHAKKUUKONEEN KÄYTTÖ”
Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalous-
rahasto: Eurooppa investoi
maaseutualueisiin
Koulutus on tarkoitettu maa- ja metsätalousyrittäjille, metsän-
omistajille tai muille ko. koulutuksesta kiinnostuneille.
Osallistujille luodaan ensiharvennusmetsien ja pienpuun kor-
juuosaamiseen liittyvää erityisosaamista. Uuden teknologian ja
tehokkaiden työmenetelmien avulla luodaan edellytykset kan-
nattavalle korjuutoiminnalle.
Tavoitteena on lisäkouluttaa henkilöitä siten, että heille syntyy
valmiuksia toimia maaseutuyrittäjänä mm. harvennuspuun kor-
juutehtävissä ja energiapuun hankinnassa.
Koulutus on 900 tunnin laajuinen ja koostuu kolmesta
aihealueesta:
1. tuotannollinen osaaminen
2. metsänhoidollinen osaaminen
3. yrittäjyysosaaminen
Koulutus sisältää kaksi lukukautta. Osallistumismaksu on 500 /
lukukausi. Koulutuksen yhteydessä on mahdollista tehdä koneel-
lista puunkorjuutyötä myös koulutettavan omassa metsässä.
Koulutus järjestetään 12.1. - 15.12.2010 välisenä aikana
TE- keskuksen rahoittamana.
Hakemukset 30.10.2009 mennessä.
Hakulomake ja lisätietoja Internet-sivustolla
tai osoitteella
Porin ammattiopisto, Sahalahdentie 57, 29340 KULLAA
Puhelin: (02) 621 6900 Faksi: (02) 621 6901
Tauno Kivinen
Teuvo Sävilammi
Puhelin: 044 701 6928, faksi: (02) 621 6901
Puhelin: 044 701 9397, faksi: (02) 621 5602
Uudet
puunkorjuukoneet ovat
saapuneet!
HARVENNUS- JA
ENERGIAPUUN-
KORJUUKONEEN
KÄYTTÖKURSSI
OSTETAAN
ROMUA
p. 040 764 7651
Koulut ja kurssit
Myydään
Sekalaista
Palvelukseen halutaan
Työtarjouksia
Kokoukset
Ostetaan
• Pirkko Lahtinen
Kolumni
lasten
maailmasta
O
lin tavanomaisella kävelylenkillä Peni-koirani
kanssa kauniina syksyisenä päivänä. Oli iltapäi-
vä ja lasten koulu oli jo loppunut. Pieniä poikia
oli pyöräilemässä lähikadulla ja iloinen puheensorina täyt-
ti kadun. Yhden pienen pyöräilijän polkupyörään oli tullut
jokin vika ja hän oli kumartuneena pyöränsä viereen. Tä-
hän idylliin ei kuitenkaan kuuluneet ne sanat, joita hän las-
ketteli pyöränsä vieressä. Sanat alkoivat kirjaimilla V ja P,
siis tavanomaisia voimasanoja. Hidastin askeleitani ja mie-
tin tovin, sanoisinko pienelle pyöräilijälle jotain voimasa-
nojen käytöstä, mutta rohkeuteni ei riittänyt siihen.
Jatkoin matkaani, mutta pohdin asiaa syvällisemmin. Olen
puhunut ja kirjoittanut siitä, että lapsemme ovat taval-
laan meidän yhteistä omaisuuttamme ja vastuu lapsista
on meillä kaikilla aikuisilla. Jos olisin toimiut vastuulliseti,
olisin pysähtynyt ja jutellut rauhassa pikkukaverin kans-
sa ja sanonut, miten tuollaiset sanat eivät sovi pienen reh-
din koululaisen kielenkäyttöön. Ensiarvoisen tärkeää on
tuossa tilanteesa se tapa, jolla asiaa käsitellään. Tuomiseva
ja moittiva sävy saa aikaan sen, että hyvin helposti saisin
noista naapuriston lapsista vihamiehiä entisen ystävyyden
sijaan. Siis en olisi voinut sanoa asiaa noin.
Koin kuitenkin, että en tehnyt oikein, kun en käsitellyt asi-
aa. Miten olisin sen tehnyt, jotta nuorimies ajattelisi itse
asiaa ja ehkäpä oppisi jotain? Ajatusleikkinä kuvitelen, et-
tä olisin voinut pysähtyä pyörän korjaajan vierelle ja ru-
vennut puhumaan hänelle hänen pyörästään ja katsonut
yhdessä, mikä vika pyörässä on. Siinä sivussa olisin voinut
kysyä: ”Harmitaako sinua, kun pyörässä nyt on vika?” Oli-
sin voinut hienokseltaan mainita, että kiroilemisen sijas-
ta hän olisi voinut jotenkin muuten purkaa kiukkuaan ja
olisin voinut mainita, että tuollaiset sanat eivät tunnu hy-
viltä pienen hienon miehen suusta tulleina. Asian voisi si-
vuuttaa aika pienellä, mutta haluaisin uskoa, että seuraa-
valla kerralla kirosanojen alkaessa tulla suusta hän kenties
muistaisi, mistä olimme puhuneet.
Toinen tapa voisi olla sellainen, että pyörän ongelmia miet-
tiessämme juttelisin hänen kanssaan siitä, miltä hänestä
tuntuu kuunnella aikusten ja isojen poikien kiroilemista, ja
mistä hän on kirosanat oppinut ja vain sivumennen maini-
ta, mitä itse olin kuullut.
Lasten ja nuorten kanssa keskusteleminen on hienovarais-
ta ja hienotunteista. Lapsen itsetunto on herkkä ja haavoit-
tuva ja tuomitsemalla emme voita mitään. Jos saa lapseen
tai nuoreen suhteen, jota värittää arvostus ja kunnioitta-
minen, voi sanoa ikäviäkin asioita, mutta vasta sen jälkeen,
kun luottamussuhde on rakennettu. Naapurin aikuinen voi
olla korvaamaton turva lapselle, jolla ehkä ei kaikki ole ai-
van hyvin omassa kodissaan. On hyvä olla luomassa lapsil-
le ja nuorille turvaverkkoa tässä moninaisten arvojen usein
kylmässä maailmassa.
1...,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22 24,25,26,27,28,29,30,31,32